Claud Buchanan Ticehurst

Claud Buchanan Ticehurst (1881 St. Leonards-on-Sea, Sussex – 17. helmikuuta 1941) oli englantilainen lintutieteilijä.

Ticehurst opiskeli ensin Tonbridge Schoolissa ja myöhemmin St John's Collegessa Cambridgessa. Alun perin hän sai lääketieteellisen koulutuksen, mutta pian hän ryhtyi keräilemään lintuja ja matkusteli Euroopassa yhdessä John Lewis James Bonhoten ja Hugh Whistlerin kanssa. Hänen 10 000 nahan kokoelmansa testamentattiin British Museumille.

Ensimmäisessä maailmansodassa Ticehurst palveli Britannian armeijassa kirurgina, käyden Basrassa ja Quettassa. Jälkeenpäin hänestä tuli Etelä-Aasian linnuston asiantuntija, näin seuraten Philip Lutley Sclateria. Kuollessaan 1941 hän työskenteli Whistlerin kanssa aihetta käsittelevän käsikirjoituksen parissa, ja kun Whistlerkin kuoli parin vuoden kuluttua, jäi teos julkaisematta.

Ticehurstin veli Norman Frederick Ticehurst (1873-1960) oli myös lintutieteilijä.

C. B. Ticehurst nimesi linnuista muun muassa aasiantörmäpääskyn alalajin indica.[1]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • The birds of Sind, 1922. The Ibis.
  • The birds of Mesopotamia, 1921. Journal of the Bombay Natural History Society.
  • On the ornithology of Albania, 1932.
  • A History of the Birds of Suffolk, 1932.
  • A Systematic review of the genus Phylloscopus, 1938.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]