Danny Richmond | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1. syyskuuta 1984 Chicago, IL, Yhdysvallat |
Kansalaisuus | Yhdysvallat |
Jääkiekkoilija | |
Pelipaikka | puolustaja |
Maila | vasen |
Pituus | 185 cm |
Paino | 86 kg |
Seura | |
Seura | Adler Mannheim |
Sarja | DEL |
Pelinumero | 19 |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 2005– |
Aik. seurat |
Lowell Lock Monsters (AHL) Carolina Hurricanes (NHL) Norfolk Admirals (AHL) Chicago Blackhawks (NHL) Rockford IceHogs (AHL) Wilkes-Barre/Scranton Penguins (AHL) Peoria Rivermen (AHL) Toronto Marlies (AHL) Hershey Bears (AHL) Lake Erie Monsters (AHL) Pelicans (SML) EC Salzburg (EBEL) EHC München (DEL) |
NHL-varaus |
31. varaus, 2003 Carolina Hurricanes |
Daniel Richmond (s. 1. syyskuuta 1984 Chicago, Illinois, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen jääkiekkopuolustaja, joka pelaa DEL-joukkue Adler Mannheimissa. Hän on aiemmin pelannut yhteensä 49 NHL-ottelua keräten kolme syöttöpistettä ja 75 jäähyminuuttia.
Richmond pelasi kauden 2001–2002 USHL-joukkue Chicago Steelissä isänsä Steven valmennuksessa ja voitti tehoilla 8+45=53 koko liigan puolustajien pistepörssin. Hän jakoi pelipaikastaan huolimatta myös koko USHL:n syöttöpörssin voiton Sioux Falls Stampeden Thomas Vanekin ja Sioux City Musketeersin Brad Zancanaron kanssa. Richmond oli myös Steelin paras pistemies Nick Andersonin kanssa. Hän voitti joukkueen sisäisen piste- ja syöttöpörssin myös kevään 2002 pudotuspeleissä neljällä syöttöpisteellään.[1] Richmond valittiin kauden päätteeksi USHL:n parhaaksi tulokkaaksi, ensimmäiseen tähdistökentälliseen ja tulokkaiden tähdistökentälliseen. Kaudeksi 2002–2003 hän siirtyi Michiganin yliopistojoukkueeseen, jossa Richmond voitti CCHA:n mestaruuden[2] ja valittiin sarjan tulokkaiden tähdistökentälliseen.[3]
Carolina Hurricanes varasi Richmondin toisen varauspäivän ensimmäisenä varauksensa sekä toisen kierroksen 31. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2003. Hän siirtyi vain yhden Michiganin yliopistossa vietetyn vuoden jälkeen kaudeksi 2003–2004 OHL-joukkue London Knightsiin.[3] Richmond teki syyskuussa 2004 kolmivuotisen tulokassopimuksen Hurricanesin kanssa. Hän pelasi kauden 2004–2005 kokonaan sen farmijoukkue Lowell Lock Monstersissa, AHL:ssä osaksi NHL:n työsulun takia. Kaudella 2005–2006 Richmond debytoi NHL:ssä. Hän pelasi syyskaudella Hurricanesin organisaatiossa lähinnä vielä farmissa. Sen NHL-joukkueessa Richmond pelasi kymmenen ottelua tehden yhden syöttöpisteen. Tammikuussa 2006 hän ja vuoden 2007 neljännen kierroksen varausvuoro kaupattiin Chicago Blackhawksiin vaihdossa Anton Babtšukiin ja neljännen kierroksen varausvuoroon kesälle 2006.[4] Richmond pelasi loppukaudella Blackhawksissa kymmenen NHL-ottelua ilman tehopisteitä ja vietti sen lähinnä farmin puolella.
Kaudella 2006–2007 Richmond pelasi Blackhawksissa 22 NHL-ottelua tehden kaksi syöttöpistettä, mutta pelasi kauden suurimmaksi osaksi farmissa. Kaudeksi 2007–2008 sen farmijoukkueeksi vaihtui Rockford IceHogs. Richmond pelasi kauden aikana seitsemän NHL-ottelua ilman tehopisteitä. Heinäkuussa 2008 hänet kaupattiin Pittsburgh Penguinsiin vaihdossa Tim Brentiin.[5] Richmond pelasi siellä koko aikansa farmijoukkue Wilkes-Barre/Scranton Penguinsissa, kunnes hänet kaupattiin siirtotakarajalla, maaliskuussa 2009 St. Louis Bluesiin vaihdossa Andy Wozniewskiin.[6][7] Richmond pelasi loppukauden 2008–2009 sen farmijoukkue Peoria Rivermenissa. Hän teki Bluesin kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen heinäkuussa 2009.[8]
Richmond pelasi kautta 2009–2010 AHL:ää Peoria Rivermenissä, kunnes siirtotakarajalla, maaliskuussa 2010 hänet kaupattiin Hannu Toivosen kanssa takaisin Chicago Blackhawksin organisaatioon, josta St. Louis Blues sai vaihdossa Joe Fallonin.[9][10] Richmond pelasi loppukauden AHL-joukkue Rockford IceHogsissa. Kaudeksi 2010–2011 hän siirtyi vapaana agenttina Toronto Maple Leafsin organisaatioon. Kokonaan farmijoukkue Toronto Marliesissa vietetyn kauden jälkeen hän siirtyi kaudeksi 2011–2012 Washington Capitalsin organisaatioon.[3] Richmond pelasi kauttaan farmijoukkue Hershey Bearsissa, kunnes hänet kaupattiin helmikuussa 2012 Colorado Avalancheen vaihdossa Mike Carmaniin.[11] Richmond pelasi loppukauden AHL:ää Lake Erie Monstersissa.
Kaudeksi 2012–2013 Richmond siirtyi ensimmäistä kertaa Eurooppaan ja teki vuoden mittaisen sopimuksen SM-liigajoukkue Pelicansin kanssa.[12] Hän oli joukkueen tehokkain puolustaja tehtyään 39 runkosarjaottelussa tehot 4+14=18, kunnes Richmond siirtyi tammikuussa 2013 loppukauden kattaneella sopimuksella Itävallan Erste Bank Eishockey Ligassa pelaavaan EC Salzburgiin.[13] Kaudeksi 2013–2014 hän siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Saksan DEL-liigan EHC Müncheniin.[14] Eriksson oli tehoilla 7+28=35 joukkueen kolmanneksi paras pistemies Darren Haydarin kanssa ja hän sijoittui DEL:n puolustajien pistepörssissä toiseksi edellään vain Nürnberg Ice Tigersin Fredrik Eriksson. Kaudeksi 2014–2015 Richmond siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Adler Mannheimin riveihin.[15] Hän oli joukkueen tehokkain puolustaja tehoilla 7+26=33, joilla Richmond jakoi DEL:n puolustajien pistepörssin neljännen sijan Grizzly Adams Wolfsburgin Jeff Likensin kanssa. Hän voitti myös Mannheimin sisäisen tehotilaston lukemalla +21.[2]
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Yhdysvallat | |||
Miesten jääkiekko | |||
Alle 20-v. MM-kilpailut | |||
Kultaa | Suomi 2004 | jääkiekko |
Richmond pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2004, jolloin hän voitti maailmanmestaruuden.[2]
Richmond on toisen polven NHL-pelaaja, sillä hänen isänsä Steve pelasi omalla urallaan yli 150 NHL-ottelua. Steve toimii tällä hetkellä Washington Capitalsin pelaajien kehitysjohtajana. Hän valmensi poikaansa Dannya Chicago Steelissä.[2] Richmondilla on myös kaksoissisko Jenny.
Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
2000–2001 | Team Illinois | MWEHL | 79 | 25 | 40 | 65 | – | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
2001–2002 | Chicago Steel | USHL | 56 | 8 | 45 | 53 | 129 | 4 | 0 | 4 | 4 | 20 | ||||||||||||||||
2002–2003 | Univ. of Michigan | NCAA | 43 | 3 | 19 | 22 | 48 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
2003–2004 | London Knights | OHL | 59 | 13 | 22 | 35 | 92 | 15 | 5 | 6 | 11 | 10 | JMM | 6 | 0 | 4 | 4 | 4 | ||||||||||
2004–2005 | Lowell Lock Monsters | AHL | 63 | 4 | 9 | 13 | 139 | 6 | 0 | 2 | 2 | 8 | ||||||||||||||||
2005–2006 | Lowell Lock Monsters | AHL | 32 | 4 | 11 | 15 | 60 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
Carolina Hurricanes | NHL | 10 | 0 | 1 | 1 | 7 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
Norfolk Admirals | AHL | 31 | 4 | 8 | 12 | 42 | 3 | 0 | 1 | 1 | 2 | |||||||||||||||||
Chicago Blackhawks | NHL | 10 | 0 | 0 | 0 | 18 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
2006–2007 | Norfolk Admirals | AHL | 57 | 10 | 24 | 34 | 144 | 6 | 0 | 0 | 0 | 8 | ||||||||||||||||
Chicago Blackhawks | NHL | 22 | 0 | 2 | 2 | 48 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
2007–2008 | Rockford IceHogs | AHL | 40 | 2 | 12 | 14 | 156 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
Chicago Blackhawks | NHL | 7 | 0 | 0 | 0 | 2 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
2008–2009 | Wilkes-Barre/Scranton Penguins | AHL | 55 | 3 | 14 | 17 | 108 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
Peoria Rivermen | AHL | 18 | 1 | 4 | 5 | 21 | 7 | 0 | 4 | 4 | 2 | |||||||||||||||||
2009–2010 | Peoria Rivermen | AHL | 54 | 1 | 15 | 16 | 135 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
Rockford IceHogs | AHL | 15 | 0 | 6 | 6 | 31 | 4 | 0 | 1 | 1 | 5 | |||||||||||||||||
2010–2011 | Toronto Marlies | AHL | 68 | 3 | 20 | 23 | 121 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
2011–2012 | Hershey Bears | AHL | 24 | 0 | 4 | 4 | 48 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
Lake Erie Monsters | AHL | 23 | 2 | 5 | 7 | 38 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
2012–2013 | Pelicans | SM-liiga | 39 | 4 | 14 | 18 | 34 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
EC Salzburg | EBEL | 5 | 1 | 1 | 2 | 0 | 12 | 2 | 5 | 7 | 29 | |||||||||||||||||
2013–2014 | EHC München | DEL | 52 | 7 | 28 | 35 | 58 | 3 | 1 | 2 | 3 | 2 | ||||||||||||||||
2014–2015 | Adler Mannheim | DEL | 49 | 7 | 26 | 33 | 93 | 15 | 1 | 6 | 7 | 26 | ||||||||||||||||
2015–2016 | Adler Mannheim | DEL | 50 | 9 | 19 | 28 | 86 | 3 | 0 | 3 | 3 | 0 | ||||||||||||||||
2016–2017 | Adler Mannheim | DEL | 49 | 5 | 23 | 28 | 85 | 7 | 0 | 3 | 3 | 6 | ||||||||||||||||
2017–2018 | Eisbären Berlin | DEL | 39 | 4 | 14 | 18 | 46 | 18 | 2 | 6 | 8 | 28 | ||||||||||||||||
2018–2019 | Eisbären Berlin | DEL | 45 | 1 | 10 | 11 | 90 | 8 | 0 | 1 | 1 | 0 | ||||||||||||||||
3 kautta | yhteensä | NHL | 49 | 0 | 3 | 3 | 75 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
8 kautta | yhteensä | AHL | 480 | 34 | 132 | 166 | 1043 | 26 | 0 | 8 | 8 | 25 | ||||||||||||||||
6 kautta | yhteensä | DEL | 284 | 33 | 120 | 153 | 458 | 54 | 5 | 20 | 25 | 62 | ||||||||||||||||
1 kausi | yhteensä | SM-liiga | 39 | 4 | 14 | 18 | 34 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
1 kausi | yhteensä | EBEL | 5 | 1 | 1 | 2 | 0 | 12 | 2 | 5 | 7 | 29 |