Diprotodon

Diprotodon
Pleistoseeni
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Theria
Osaluokka: Pussieläimet Marsupialia
Lahko: Harvaetuhampaiset Diprotodontia
Alalahko: Vombatiformes
Heimo: †Diprotodontidae
Suku: †Diprotodon
Owen, 1838
Lajit
  • †Diprotodon optatum
  • †Diprotodon minor
  • †Diprotodon loderi
  • †Diprotodon annextans
Katso myös

  Diprotodon Wikispeciesissä
  Diprotodon Commonsissa

Diprotodon oli suurin kaikista tunnetuista pussieläimistä. Diprotodon eli noin 1,6 miljoonaa – 20 000 vuotta sitten. Diprotodonien fossiileja on löydetty ympäri Australiaa, muutamista fossiileista on löydetty myös emon pussissa olleita poikasia. Se oli noin kolme metriä pitkä, korkeutta sillä oli kaksi metriä ja painoa jopa kolme tonnia. Sen lähimmät elävät sukulaiset ovat vompatit. Diprotodonit saattavat olla Australian alkuperäisasukkaiden bunyip-tarueläimen legendan taustalla[1].

Piirteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Queensland Museumissa oleva valu Diprotodonin luurangosta, joka on koottu Callabonna-järvesta tehdyistä löydöistä

Ulkonäöltään Diprotodon muistutti sarvetonta sarvikuonoa. Sen jalat kääntyivät vompattien lailla lievästi sisäänpäin. Sen etujaloissa oli voimakkaat kynnet, löydettyjen jalanjälkien perusteella tiedetään että sen jaloissa oli samanlainen karvoitus kuin vompateilla. Diprotodoneihin luokitellaan yleensä kolme lajia, mutta joidenkin tutkijoiden mielestä lajeja on saattanut olla jopa 20. Lajit erosivat toisistaan lähinnä koon perusteella, pienin oli noin puolet suurimman koosta.[2] Diprotodon esiintyi tiettävästi koko Australian alueella lukuun ottamatta Tasmaniaa.[3]

Häviäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diprotodonin häviämisen syystä on esitetty useita teorioita. Sen häviäminen yhdistetään useissa teorioissa ihmisen toimintaan, näissä teorioissa esitetään että ihminen olisi hävittänyt lajin metsästämällä tai muuttamalla sen elinympäristöä esimerkiksi polttamalla metsää.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Karl Shuker. "5". In search of prehistoric animals; Do giant extinct creatures still exist? (1 ed.). Blanchford. ISBN 0-7137-2469-2.
  2. ↑ Sex secrets of a prehistoric marsupial (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ BBC > Science & Nature > Animals > Wildfacts > Diprotodon
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.