Dyynibaulapuu | |
---|---|
Dyynibaulapuu uMhlangan alueella KwaZulu-Natalissa Etelä-Afrikassa. |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Lahko: | Ericales |
Heimo: | Sapotillakasvit Sapotaceae |
Alaheimo: | Sapotoideae |
Suku: | Baulapuut Mimusops |
Laji: | caffra |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Dyynibaulapuu (Mimusops caffra) on sapotillakasvien (Sapotaceae) heimoon, baulapuiden (Mimusops) sukuun kuuluva kasvilaji.
Dyynibaulapuu on runsasoksainen pensas tai pienehkö puu, joka kasvaa tavallisesti enintään 15 metriä korkeaksi, mutta joskus jopa 20 metriä korkeaksi. Rungon halkaisija on enintään puoli metriä. Dyynibaulapuun hedelmät ovat munanmuotoisia, noin 2,5 cm pitkiä ja noin 1,5 cm leveitä. Kypsien hedelmien väri vaihtelee oranssista punaiseen ja ne ovat syötäviä. Kussakin hedelmässä on sisällä yksi isohko siemen.
Dyynibaulapuu kasvaa luonnossa rannikon hiekkadyynien tiheiköissä, joissa kasvaessaan se kasvaa vain harvoin viittä metriä korkeammaksi. Suojaisemmilla paikoilla rantavyöhykkeen takana laji voi kasvaa jopa 20 metriä korkeaksi. Lajia tavataan luontaisena Mosambikissa sekä Etelä-Afrikassa, jossa sitä kasvatetaan Yhdysvaltojen tavoin myös koristekasvina. Etelä-Afrikassa dyynibaulapuu on myös suojeltu laji, jota koskevat toimenpiteet ovat luvanvaraisia.
Dyynibaulapuun hedelmät ovat syötäviä tuoreina sekä kypsennettyinä ja hedelmiä käytetään hillojen sekä alkoholijuomien valmistukseen. Lajin kaarnaa on myös käytetty perinteiseen lääkintään. Lajin puuaines on punertavaa ja sitä on käytetty paikallisesti yleisestikin veneiden rakentamiseen. Lisäksi dyynibaulapuuta voi käyttää hiekkadyynien maaperän sitomiseen.