Emmanuel Hiel
| Emmanuel Hiel | |
|---|---|
 Runoilija Emmanuel Hielin muistopatsas. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1834 |
| Kuollut | 1899 (64–65 vuotta) |
| Kansalaisuus | Belgia |
| Ammatti | runoilija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | flaami |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Emmanuel Hiel (1834–1899) oli flaamilainen runoilija. Hän oli vapauden ja edistyksen ihailija, suuri saksalaisystävä. Hän on julkaissut useita runokokoelmia, kuten Nieuwe Liedekens (1861), Gedichten (1863 ja 1868), De Liefde in het Leven (1871), Bloemeken (1875), Monodramen en andere Gedichten (1893), Symfonieën en andere gezangen (1894), Het Broodhius (1897) sekä draaman Jacoba van Beieren (1880).[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hiel, Emanuel, Tietosanakirja osa 3, palsta 439, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Emmanuel Hiel Wikimedia Commonsissa
