Erskine Hawkins (26. heinäkuuta 1914 Birmingham, Alabama – 11. marraskuuta 1993 Willingboro, New Jersey) oli yhdysvaltalainen jazzmuusikko. Hänet tunnetaan muun muassa jazzstandardi "Tuxedo Junctionin" säveltäjänä. Hawkins aloitti trumpetin soittamisen 13-vuotiaana. Tätä ennen hän oli jo harjoitellut rumpujen- ja pasuunansoittoa. Opiskellessaan Alabama State Teachers Collegessa Hawkins aloitti toiminnan Bama State Collegians -yhtyeen johtajana ja trumpetistina. Myöhemmin tämän kokoonpanon pohjalta kehittyi Erskine Hawkins Orchestra, joka teki ensilevytyksensä vuonna 1936. Tähän swing-yhtyeeseen kuuluivat myös Dud Bascomb, Paul Bascomb, Julian Dash, Haywood Henry ja Avery Parrish.[1]
Ennen toista maailmansotaa Hawkins yhtyeineen julkaisi kolme merkittävää jazz-/pophittiä. Nämä olivat "Tuxedo Junction", "After Hours" ja "Tippin' In". "Tuxedo Junctionin" alkuperäisversio nousi vuonna 1940 listoilla seitsemänneksi. Glenn Millerin orkesterin versio siitä nousi listaykköseksi, ja omat coverversionsa kappaleesta tekivät myös Duke Ellington, Harry James, Andrews Sisters, Stan Kenton, Quincy Jones, Chet Atkins, King Curtis, Floyd Cramer, Gene Krupa, Duane Eddy, Joe Jackson ja Manhattan Transfer.[1]
Hawkins löysi useita ensiluokkaisia jazzmuusikoita, joihin lukeutuivat Parrish, Henry, Bascombit ja Sammy Lowe sekä laulajat Ida James, Delores Brown ja Della Reese. Hawkinsin myöhemmät levytykset ovat tyylillisesti enemmän kallellaan rhythm and bluesiin kuin jazziin. Hän oli yksi Ray Charlesin tärkeimmistä musiikillisista vaikuttajista.[1]
Vuonna 1948 Hawkinsin sävellys "Gabriel's Heater" pääsi Top 30 -listalle. Yhtye teki paluun vuonna 1971 ja julkaisi albumin Live at Club Soul Sound. Hawkins otettiin Alabama Jazz Hall of Fameen ensimmäisten muusikkojen joukossa vuonna 1978. Hänet otettiin myös Alabama Music Hall of Fameen vuonna 1989.[1]