Esihistoriallinen tekniikka

Esihistoriallisia kivityökaluja

Esihistoriallinen tekniikka tarkoittaa tekniikkaa, joka oli käytössä ennen kirjoitettua historiaa.

Tiedot esihistoriallisen ajan keksinnöistä perustuvat arkeologiseen aineistoon. Kivikaudelta on säilynyt nimensä mukaan pääasiassa kiviesineitä, mutta todennäköisesti silloin on käytetty enemmän puuta, luuta ja nahkaa tarve-esineiden valmistamiseen. Nämä materiaalit eivät ole säilyneet kuten kiviset. Arkeologisessa aineistossa säilyneet työkalut ovat tärkeitä myös muiden alojen kuin tekniikan ymmärtämisen kannalta, sillä käytetty teknologia kertoo paljon yhteiskunnasta yleensä.

Ruuhi on vanha pohjoismainen vene, joka tehtiin yhdestä puusta. Niitä käytettiin jo kivikaudella.

Nykyihmistä edeltäneet ihmislajit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoriallisella ajalla Acheulin kulttuurissa, mahdollisesti jo noin 1,5 miljoonaa vuotta sitten, nykyihmistä edeltänyt pystyihminen tai vielä varhaisempi ihmislaji oppi hallitsemaan tulta.[1] Kivityökaluista kuten nyrkki-iskureista on jäänteitä 2,5 miljoonan vuoden takaa.[2] Käteväihmisen työkaluja on löytynyt paikoista, joissa kyseistä kivilajia ei ole lähistölläkään, mistä on päätelty lajin kantaneen kivityökaluja mukanaan. Tämä on merkki suunnitelmallisuudesta, johon eivät nykyiset simpanssit pysty.[3] Tulta on käytetty 400 000 vuotta sitten puisten keihäänkärkien koventamiseen. Koska ihminen alkoi kypsentää ruokaa tulella, ei ole tarkasti tiedossa. Tällä keksinnöllä oli suuri merkitys ravitsemuksen suhteen, sillä kypsennetystä ruoasta pystytään käyttämään hyödyksi suurempi osa.[4] Varhaisella kivikaudella syntynyttä Acheulin tekniikkaa käytettiin hyvin kauan, aina 100 000 eaa. saakka. Acheulin tekniikassa kivestä tehtiin vain muutamia esineitä, nyrkki-iskureiden lisäksi nylkyveitsiä.[5]

Kivikautinen, noin 5 500 vuotta vanha asumus Knap of Howar Skotlannissa

Ihmisen metsästysmenetelmänä on ollut jäljittää eläintä antamatta sille levähdystaukoa niin kauan, että ihminen on päässyt aivan väsähtäneen eläimen lähituntumaan ja tappanut sen iskukeihäällä (seipäällä). Iskukeihäitä käytti heidelberginihminen. Väsytystaktiikkaan pidetään myös syynä ihmisen kykyyn hikoilla ja karvattomuuteen, koska on tarvittu tehokasta jäähdytystä. Kivikirveitä on ollut olemassa yli 200 000 vuotta. Vaatteita ihmiset ovat käyttäneet yli 100 000 vuotta. Risumajoista on 400 000 vuoden taakse ajoitettuja jälkiä. Neanderthalin ihminen osasi jo valmistaa asumuksia eläinten taljoista ja tehdä niistä myös vaatteita, joiden avulla pystyttiin laajentamaan asutusta pohjoiseen.[6]

Ihmisellä on evoluution tuottama taipumus kielen oppimiseen, mutta kielet ovat kulttuurievoluution eli opittujen taitojen evoluution tulosta. Kivikaudella ihmisen kehitykseen alkoivat vaikuttaa molemmat evoluutiot rinnan.[3] Pystyihmisen kurkunpää on vastannut rakenteeltaan kaksivuotiaan nykyihmisen vastaavaa ja todennäköisesti pystyihminen on kyennyt jollakin tavalla puhumaan. Varhaisemman käteväihmisen kurkunpää oli vielä samankaltainen kuin simpanssilla, joka voi oppia käsimerkkejä, mutta ei puhumaan. Jos pystyihminen on puhunut, laji on todennäköisesti käyttänyt jonkilaista esikieltä (en. proto-language), kuten pidgin-kieli, ilman selkeää kielioppia.[7] Kielioppia voidaan pitää ihmisen ensimmäisenä tietoteknisenä keksintönä. Se on avannut ihmiselle rajattoman ajatusten ilmaisun maailman.[8] Tämä on tapahtunut ilmeisesti 45 000 vuotta sitten.[9]

Nykyihminen ja kulttuurivallankumous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyihminen lähti Afrikan sarvesta noin 80 000 vuotta sitten vaeltamaan kohti Aasiaa. Tulen tekeminen kehittämällä riittävä syttymislämpö sytykkeisiin hankaamalla kahta puuta vastakkain on nerokas keksintö ja tehty todennäköisesti 40–50 tuhatta vuotta sitten.[10] Noin 40 000 vuotta sitten alkoi jonkinlainen kulttuurivallankumous, joka näkyy arkeologisen aineiston huomattavana rikastumisena. Löydetyt esineet on valmistettu taidokkaasti ja niitä on jopa koristeltu, mikä kertoo, että käsityöläisyhteiskunta on alkanut kehittyä. Jousi ja nuoli ovat ainakin 15 000 vuotta vanhoja. Yli 10 000 vuotta sitten alkoivat ensimmäiset ihmisryhmät harjoittaa maanviljelystä, mistä kertoo Tall Abu Hurairan kylän arkeologiset löydöt. Maanviljelijät pysyivät pidempään paikoillaan ja asumuksista tehtiin pitkäikäisempiä. Uusi elämäntapa edellytti parempia ruuan säilytysmenetelmiä. Tämä tarve synnytti savenvalannan taidon, josta vanhimmat merkit ovat 12 000 vanhoja. Alkeellisilla kangaspuilla on tehty kankaita jo 8 000 vuotta sitten.[11] Vanhin säilynyt kalaverkko on Antrean verkko, joka on ajoitettu ajalle noin 8 300 eaa. Kuparimetallin käytöstä on arkeologisia merkkejä ajalta 8 000 eaa. ja aluksi siitä taottiin pieniä koruja. Yhtä vanhoja pieniä kulta- ja hopeaesineitä tunnetaan.[12] Esihistoriallisen ajan loppuvaiheessa syntyi joitakin pysyvämpiä rakennuksia. Ötzin, Alpeilta löytyneen jäätyneen muumion, varusteet ovat hyvä esimerkki yli 5 000 vuotta sitten eläneiden ihmisten taitavuudesta. Esihistoriallisella ajalla kehittyi tekninen perusta varhaisille korkeakulttuureille.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Adams, James: Insinöörin maailma. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Art House, 1995. ISBN 951-884-163-2
  • Kero, Reino ja Kujanen, Hannu (toim.): Kivikirveestä tietotekniikkaan, tekniikan sosiaalihistoriaa kivikaudesta nykypäivään. Turku: Turun yliopiston historian laitos, 1989. ISBN 951-880-296-3
  • Lemola, Tarmo (toim.): Näkökulmia teknologiaan. Helsinki: Gaudeamus, 2000. ISBN 951-662-810-9
  • Mahajan, Shobhit: Keksinnöt ennen ja nyt. Suomentanut Eetu Hiltunen. Tandem Verlag Gmbh, 2008. ISBN 978-3-8331-4819-4
  • Wiio, Antti: Kun tietotekniikka muutti maailmaa, Vallankumoukselliset IT-keksinnöt kivikaudelta nykypäivään. Espoo: Tecnologos Oy / Deltakirjat, 2007. ISBN 978-951-96141-2-0

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Paul Rincon: Early human fire skills revealed 29.4.2004. BBC News. Viitattu 20.10.2010. (englanniksi).
  2. ↑ World's Oldest Stone Tools Archeology.org.
  3. ↑ a b Wiio 2007, s. 27
  4. ↑ Mahajan, s. 7 ja 10.
  5. ↑ Kivikirveestä tietotekniikkaan, Reino Kero: Ensimmäisten työkalujen aika, s. 8–13.
  6. ↑ Kivikirveestä tietotekniikkaan, Reino Kero: Ensimmäisten työkalujen aika, s. 4–8 .
  7. ↑ Wiio 2007, s. 34–36
  8. ↑ Wiio 2007, s. 41
  9. ↑ Wiio 2007, s. 48
  10. ↑ Kivikirveestä tietotekniikkaan, Reino Kero: Ensimmäisten työkalujen aika, s. 11 .
  11. ↑ Adams, s. 14–15.
  12. ↑ Mahajan, s. 11 .