Final Fantasy XIII | |
---|---|
Kehittäjä | Square Enix |
Julkaisija | Square Enix |
Jakelija | Steam, Humble Store, Google Play, App Store ja Microsoft Store |
Ohjaaja | Motomu Toriyama |
Tuottaja | Yoshinori Kitase |
Käsikirjoittaja | Daisuke Watanabe |
Taiteilija | Isamu Kamikokuryo |
Säveltäjä | Masashi Hamauzu |
Pelisarja | Final Fantasy |
Pelimoottori | Crystal Tools |
Julkaistu |
|
Lajityyppi | roolipeli |
Pelimuoto | yksinpeli |
Ikäluokitus | PEGI: 16 |
Alusta | PlayStation 3, Xbox 360, Windows |
Jakelumuoto | Blu-ray, 3x DVD, digitaalinen lataus |
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Final Fantasy XIII (jap. ファイナルファンタジーXIII) on Square Enixin kehittämä ja julkaisema Final Fantasy -sarjaan kuuluva roolipeli. Peli julkistettiin vuoden 2006 E3-messuilla ja julkaistiin alun perin Japanissa vuonna 2009 PlayStation 3:lle ja Xbox 360:lle. Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa peli julkaistiin maaliskuussa 2010.[1]
Peli kuuluu Final Fantasy Versus XIII:n ja Final Fantasy Agito XIII:n ohella Square Enixin Fabula Nova Crystallis -kokoelmaan ja on kokoelman lippulaiva sekä ensimmäinen peli, joka hyödyntää Square Enixin Crystal Tools -pelimoottoria.
Peli sisältää elementtejä niin luonnonläheisestä kuin futuristisestakin maailmasta. Square Enix kuvaa pelin teeman olevan tarina henkilöistä, jotka vastustavat maailmaa.
Square Enix paljasti tammikuussa 2011, että pelille on tulossa suora jatko-osa Final Fantasy XIII-2 vuoden 2011 lopulla.
Final Fantasy XIII:n taistelusysteemin konsepti on säilyttää strateginen luonne komentopohjaisissa taisteluissa. Taisteluiden haluttiin näyttävän samankaltaisilta kuin elokuvassa Final Fantasy VII: Advent Children.[2] Kuten myös Final Fantasy XII:ssa, taistelut eivät ole sattumanvaraisia, tyhjästä putkahtavia taisteluita, vaan viholliset näkyvät fyysisesti samassa ruudussa pelaajan ohjaaman hahmon kanssa. Tosin edeltäjästään poiketen taistelut tapahtuvat omassa ”taisteluruudussaan”, joka on erillään muusta pelimaailmasta.[3] Taistelusysteemin nimi on Command Synergy Battle.
Perinteisellä Active Time Battle (ATB) -nimellä kulkeva taistelusysteemi palaa, mutta sen toiminta on muuttunut edeltäjistään. Final Fantasy XIII:ssä pelaaja ohjaa taisteluissa vain yhtä hahmoa kerrallaan, muut samassa seurueessa olevat hahmot ovat tietokoneen hallitsemia. Taisteluissa pelaaja yrittää saada aikaiseksi mahdollisimman suuria ”hyökkäysketjuja”, jotka yhdessä tekevät suuria määriä vahinkoa vastustajalle. Oikean tyyppiset hyökkäysketjut voivat aiheuttaa vastustajalle ”murtumisen”, jonka aikana vastustajan saamat iskut ovat vahingoittavat vastustajaa enemmän. Tietyissä taisteluissa tämä onkin ainut tapa voittaa vastustaja.
Taisteluissa käytetään Paradigmejä, jotka ovat käytännössä taisteluissa mukana olevien hahmojen oppimien roolien yhdistettyjä strategioita. Esimerkiksi taistelussa voi olla kaksi hahmoa, jotka ovat kummatkin oppineet esimerkiksi Ravager sekä Medic roolit. Pelaaja voi täten luoda tässä tilanteessa neljä erilaista Paradigmiä: Medic + Medic, Ravager + Ravager, Ravager + Medic sekä Medic + Ravager. Taisteluissa olevat tilanteet muuttuvat ja pelaaja voi vaihtaa käytössä olevaa strategiaa lennosta esimerkiksi strategiasta, jossa molemmat heittävät tuhoa tekeviä taikoja vihollista kohti strategiaan, jossa kummatkin puolestaan parantavat jne. Jokainen hahmo voi käyttää yhtä roolia kerrallaan.
Yhdysvalloissa ja PAL-alueella käytetään rooleista seuraavia nimityksiä: Commando, Ravager, Sentinel, Synergist, Saboteur ja Medic. Japanin kielisessä versiossa puolestaan samoista rooleista käytetään nimityksiä Attacker, Blaster, Defender, Enhancer, Jammer, ja Healer.
Rooleilla on omat ominaisuutensa, joista jokaisesta maininta alla:
Pelin kehitystapaa kutsutaan Crystariumiksi, joka muistuttaa Final Fantasy X:n Sphere Grid -systeemiä.[4]
Sen sijaan, että kehityspisteitä kerättäisiin jokaisen voitetun taistelun jälkeen, hahmot saavat CP:itä (Crystal Pointseja), joita voi käyttää taitojen oppimiseen sekä attribuuttien nostamiseen, kuten hahmon maksimi energia tai iskujen voimakkuus.
Jokaisella hahmolla on oma Crystariuminsa, jonka sisällä on jokaiselle opitulle roolille oma ”kehityskaarensa”, jota voi kulkea eteenpäin CP:n avulla.
Crystarium ei ole käytössä täysin pelin alusta loppuun, vaan se tulee käyttöön pelin juonen edetessä. Myös eri roolit avautuvat erikseen eri hahmoille juonen kulkiessa eteenpäin. Käytännössä jokainen hahmo erikoistuu kolmeen eri rooliin ja jäljelle jääneet roolit, joita hahmo ei vielä ole oppinut, avautuvat kyseiselle hahmolle vasta pelin loppupuolella.
Pelissä on kuusi hallittavaa hahmoa.
Final Fantasy XIII:ssa ovat mukana pelisarjan aiemmista osista tutut pelaajaa avustavat olennot, joita Final Fantasy XIII:ssa kutsutaan Final Fantasy IX:n ja Final Fantasy IV DS:n tavoin eidoloneiksi. Eidolonit ovat pelin tarinassa suuressa roolissa Final Fantasy IX:n ja Final Fantasy X:n tapaan.[5]
Eidolonien käyttöä on uudistettu edellisiin pelisarjan osiin nähden, sillä Final Fantasy XIII:ssa jokainen hahmo saa omistukseensa vain yhden, ennalta määrätyn summon-olennon. Aikaisemmista Final Fantasy -peleistä tuttuja eidoloneja ovat Shiva, Alexander, Odin ja Bahamut. Uusia eidoloneja puolestaan ovat Hecatoncheir ja Brynhildr.[6] Pelaajan kutsuessa eidolonin se ilmestyy kutsujan l'Cie -merkistä (ihossa oleva tatuoinnin tapainen merkki, jonka eräänlainen ”kirous” on aiheuttanut) taistelutantereelle kutsujan avuksi. Tällöin muut seurueen pelihahmot poistuvat ryhmästä, kunnes eidolon on poistunut taistelusta.[7]
Uutena ominaisuutena pelissä on myös ”Gestalt Mode” -ominaisuus (japanilaisessa versiossa ”Driving Mode”). Kun Gestalt Mode aktivoidaan, muuttaa eidolon muotoaan siten, että hahmo voi käyttää sitä ajoneuvona tai vastaavana välineenä eidolonista riippuen. Esimerkiksi Lightningin eidolon Odin muuttuu ratsastettavaksi hevoseksi, Fangin eidolon Bahamut puolestaan kykenee lennättämään tätä, ja Snown Shiva-eidolonin kaksoissisarukset muuttavat muotonsa moottoripyöräksi.[8]
Final Fantasy XIII:ssa esiintyvät kuusi eidolonia ovat:
Final Fantasy XIII juoni sijoittuu kahteen maailmaan, joita kutsutaan nimillä Cocoon ja Gran Pulse. Juoni keskittyy fal’Cie (ファルシ farushi) -nimellä kutsuttujen mekaanisten olentojen ympärille, fal’Cie-olennoilla on jumalankaltaiset voimat.
Ihmiset, jotka fal’Cie ”merkitsee”, kutsutaan l’Cie (ルシ rushi):ksi.[9] Jokaisella l’Ciellä on oma tehtävänsä, Focus, jonka fal’Cie haluaa tämän tekevän tietyn aikarajan sisällä. Oli tehtävä millainen tahansa, sen suorittaminen ei kuitenkaan ole aivan mutkatonta, sillä fal’Cie ei kerro suoraan mikä tehtävä on tai mitä sen suorittamiseen vaaditaan, vaan l'Cie saa tehtävästään vihjeitä eräänlaisilla unenkaltaisilla näyillä.
L’Cie saa kyvyn kutsua Eidoloneja ja käyttää taikuutta, mutta tämä kyky ei tule ilmaiseksi: jos l’Cie kuolee ennen kuin on saanut suoritettua fal’Cieltä saamansa tehtävän, epäonnistuu suorittamasta tätä tehtävää aikarajan sisällä tai epäonnistuu ”kesyttämään” Eidoloninsa, hän muuttuu ruumiin kaltaiseksi olennoksi, jota kutsutaan Cie’th (シ骸 shigai, Cie Corpse japanilaisessa versiossa).[10]:ksi.
Jos l’Cie suorittaa tehtävänsä kunnialla, palkintona on ”ikuinen elämä”. L’Cielle ikuinen elämä ei ole kuitenkaan ole juuri sen parempi vaihtoehto, koska tässä tapauksessa se tarkoittaa muutosta kristalliksi. Tämän takia l’Cieksi valitsemista pidetään enemmänkin kirouksena kuin siunauksena.
Noin 1 300 vuotta sitten ryhmä fal’Cieitä rakensi paratiisin ihmiskunnalle: Cocoonin kaupungin, joka leijuu korkealla Pulsen maanpinnasta, paratiisi joka on Cocoonin fal’Cie Edenin vallan alla. Cocoon fal’Ciet loivat elämänmuotoja, sekä koneita Cocoonin asukkaiden käytettäväksi ja ihmiskunta kukoisti.
800 vuotta myöhemmin käytiin sota Pulsen sekä Cocoonin fal'Cieden välillä, ja sitä alettiin ajan myötä kutsua nimellä War of Transgressions. Tämä jätti pelon siemenen Cocoonin asuikkaiden sydämiin; he alkoivat pelätä sitä päivää, jolloin uusi hyökkäys tulisi maailmasta heidän alapuoleltaan. Pulsessa ajateltiin samalla lailla Cocoonista.
Vaikka suurin osa Cocoonin asukkaista eivät ole koskaan nähneet Pulsea omilla silmillään, heille on kerrottu että se on vaarallinen paikka, joka aiheuttaa outoja vaikutuksia niihin, jotka vaeltavat sen pinnalla. Näin ollen jokainen, joka on millään tavalla ollut kosketuksissa mihinkään, joka on tullut Pulsesta joutuu karanteeniin ja hänet karkottaa Cocoonin hallitu Sanctum.[11] Sanctum valvoo tämän käytännön noudattamista armeijansa vahvimman yksikön, PSICOM:in avulla.
Snow johtaa vastarintaliikettä, ryhmää nimeltä NORA, jonka tarkoitus on pysäyttää pulsen kanssa tekemisissä olleiden ihmisten ”puhdistus” prosessi, Lightning puolestaan taistelee tietänsä läpi PSICOM sotilaiden läpi Sazhin avustuksella. Heidän päämääränään on löytää Pulse fal’Cie Anima, joka muutti Lightningin siskon, Serahin (joka on myös Snown morsian), l’Cieksi. Erinäisten tapahtumasarjojen seurauksena Pulse fal’Cie Anima pakottaa heidät kolme sekä kaksi Cocoonista karkotettua henkilöä Hopen sekä Vanillen sekä muuttumaan l’Cieksi, ihmiskunnan vihollisiksi, että ottamaan tehtävän, jonka tarkoituksena on luhistaa Cocoon. Selviää kuitenkin, että tämä on jokaisen fal’Cien tähtäimessä heidän yhteisen asiansa takia.
Final Fantasy XIII otettiin ilmestymisensä jälkeen yleisesti hyvin vastaan. Metacritin keskiarvo pelille on 83 PlayStation 3:lle ja 82 Xbox 360:lle.
Peli sai Pelit-lehden Vuoden pettymys 2010 -palkinnon.[12]
Pääsarja | |
---|---|
Alasarjat | |
Jatko-osat | |
Sivutarinat ja spin-off-pelit | |
Uudelleenjulkaisut | |
Anime ja elokuvat |