Frank De Winne

Frank De Winne
Frank De Winne vuonna 2009.
Frank De Winne vuonna 2009.
Henkilötiedot
Syntynyt25. huhtikuuta 1961 (ikä 63)
Gent, Belgia
Kansalaisuus belgialainen
Ammatti koelentäjä
Ura
Tyyppi ESAn astronautti
Aika avaruudessa 198 päivää 17 tuntia 34 minuuttia[1]
Lennot
Sojuz TMA-1 Sojuz TMA-1
Sojuz TM-34 Sojuz TM-34
Sojuz TMA-15 Sojuz TMA-15
Retkikunta 20 Retkikunta 20
Retkikunta 21 Retkikunta 21

Frank De Winne (s. 25. huhtikuuta 1961 Gent, Belgia)[2] on Belgian ilmavoimien upseeri ja Euroopan avaruusjärjestö ESAn astronautti. Hän on Belgian toinen astronautti avaruudessa (Dirk Frimoutin jälkeen).

De Winne valmistui Belgian kuninkaallisesta kadettikoulusta vuonna 1979. Vuonna 1984 hän valmistui Kuninkaallisesta sotilasakatemiasta Brysselistä tietotekniikan ja rakennustekniikan maisterintutkinnolla. Valmistuttuaan ilmavoimien lentokoulusta hän lensi Dassault Mirage 5:tä ilmavoimissa, minkä jälkeen hän työskenteli SAGEMille Pariisissa Miragen lentoturvallisuuden parissa. Vuonna 1992 De Winne valmistui koelentäjäksi Empire Test Pilots Schoolista (ETPS) Boscombe Downin koelentäjäkoulusta Britanniassa saaden myös koulun vuoden parhaan lentäjäoppilaan palkinnon, McKenna Trophyn. Valmistumisen jälkeen hän toimi Belgian ilmavoimien koelentäjänä ja lentoturvallisuudesta vastaavana, myöhemmin vanhempana koelentäjänä vastaten kaikista testiohjelmista. 12. helmikuuta 1997 De Winnen ohjaama F-16 Fighting Falcon sai moottorivian tiheästi asutun alueen yllä Leeuwardenin lähellä. Koneen tietokoneen kaaduttua hän pystyi kuitenkin laskeutumaan hollantilaiseen lentotukikohtaan, minkä johdosta hänelle myönnettiin ainoana ei-amerikkalaisena Joe Bill Dryden Semper Viper Award.[3]

Elokuussa 1998 De Winnestä tuli Kleine Brogelista operoivan 349 Squadronin komentaja. NATOn pommittaessa Jugoslaviaa 1998 De Winne komensi hollantilais-belgialaista lento-osastoa.

De Winnellä on yli 2 300 lentotuntia Miragella, F-16:lla, Tornadolla ja Jaguarilla. Hän toimii myös Belgian armeijan lentohenkilöstön järjestön puheenjohtajana.

Astronauttiura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Frank De Winne ISS:llä 1. marraskuuta 2002.

Frank De Winne valittiin lokakuussa 1998 Euroopan avaruusjärjestön astronauttikokelaaksi. Tammikuussa 2000 hän liittyi Euroopan astronauttijoukkoihin, jonka päämaja on Euroopan astronauttikeskus EAC Kölnissä, Saksassa. Elokuussa 2001 De Winne osallistui koulutukseen Kosmonauttien koulutuskeskus Juri Gagarinissa Moskovan lähellä. Koulutus käsitti Kansainvälisen avaruusaseman peruskoulutusta ja Sojuz-avaruusaluksen lento-insinöörin koulutuksen. [4]

De Winnen ensimmäinen avaruuslento (30. lokakuuta – 10. marraskuuta 2002) oli lentoinsinöörinä Kansainväliselle avaruusasemalle (ISS) vuonna 2002. Lähtö asemalle tapahtui Sojuz TMA-1:lla ja paluu Sojuz TM-34:lla. Avaruudessaoloaikanaan De Winne suoritti menestyksekkäästi 23 tieteellistä koetta.

Hän toimi Léopold Eyhartsn varamiehenä ISS:n Retkikunta 16:ssa.

20. syyskuuta 2007 ESA ilmoitti De Winnen osallistuvan kuusikuukautiselle ISS-lennolle vuonna 2009.[5][6] 21. marraskuuta 2008 NASA ilmoitti muutoksista retkikunnan aikatauluun De Winnen tullessa Retkikunta 21:n komentajaksi.[7] 27. toukokuuta 2009 De Winne laukaistiin lennolla Sojuz TMA-15 ISS:lle ja hänestä tuli ensimmäinen ESAn astronautti, joka johti avaruustehtävää ("space mission").[7] De Winne laskeutui Maahan 1. joulukuuta 2009 Sojuz TMA-15:n mukana.

De Winne on saanut lukuisia kunnianosoituksia ja palkintoja. 20. joulukuuta 2002 Frank De Winne sai varakreivin arvonimen toiminnastaan avaruusohjelmassa. De Winne on naimisissa Lena Clarken kanssa. De Winnellä on kolme lasta aikaisemmasta avioliitosta.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Frank De Winne