Freedom Convoy 2022 | |||
---|---|---|---|
Freedom Convoy 2022 Ottawassa. | |||
Päiväys | 22. tammikuuta 2022 – 23. helmikuuta 2022 | ||
Paikka | Kanada | ||
Syyt | Koronaviruspandemia Kanadassa, Kanadan hallituksen määräämä rokotepakko rekkakuskeille | ||
Tavoitteet | Justin Trudeaun hallituksen vastustaminen, rokotepakon vastustaminen | ||
Menetelmät | Tiet tukkiva rekkasaattue ympäri Kanadan valtateitä, mielenosoitus Kanadan parlamenttitalolla | ||
Status | Päättynyt | ||
Mielenosoituksen osapuolet | |||
| |||
Lukumäärä | |||
| |||
Tappiot | |||
Loukkaantuneita | 6 | ||
Vangittuja | 25 | ||
Pidätettyjä | 272 | ||
Sakotettuja | yli 2600 |
Freedom Convoy 2022 oli Kanadassa järjestetty mielenosoitus, joka aloitettiin sen jälkeen kun 15. tammikuuta 2022 astui voimaan Justin Trudeaun hallituksen vaatimus Yhdysvaltain puolelta palaavien rekkakuskien rokottautumisesta SARS-CoV-2-virusta vastaan tai vaihtoehtoisesta kahden viikon karanteenista. Mielenilmauksen aikana rekkakuskit tukkivat ajoneuvoillaan teitä Ottawan keskustassa. CBC:n mukaan mielenosoitus laajeni kaikkien Kanadan koronarajoitusten ja Trudeaun hallituksen[1] vastaiseksi.[2]
7. helmikuuta pääkaupunki Ottawassa oli edelleen tuhansia mielenosoittajia ja satoja rekkoja. Tässä vaiheessa mielenosoitusliike oli levinnyt myös Torontoon, Quebec Cityyn ja Vancouveriin.[3] Rekkakuskit tukkivat myös Windsorin ja Detroitin yhdistävän Ambassador-sillan. Ontarion provinssissa julistettiin perjantaina 11. helmikuuta hätätila rekkaprotestin takia.[4]
15. helmikuuta pääministeri Justin Trudeau otti käyttöön hätätilalain, joka väliaikaisesti laajensi hallituksen valtuuksia järjestyksen palauttamiseksi[5]. Edellisen kerran vastaavaan oli päädytty vuonna 1970, jolloin Justin Trudeaun isä, pääministeri Pierre Trudeau määräsi käyttöön sotatoimilain[5] reaktiona separatistisen terroristiryhmän suorittamaan ihmisryöstöön[6].
Mielenosoitus päättyi 20. helmikuuta 2022 mennessä, kun poliisi hääti mielenosoittajat kadulta ja pidätti heistä 191[7][8]. Viranomaiset päättivät osavaltion kattavan hätätilan Ontariossa 23. helmikuuta 2022.[9]
Canadian Trucking Alliance[10] sanoutui irti mielenosoituksesta, asettui Trudeaun hallituksen tueksi koronatoimissa ja vaati rokotteiden ottamista. Trudeau kutsui mielenosoitusta marginaaliryhmän mielenilmaukseksi ja totesi myös rekkakuskien rokotekattavuuden olevan linjassa yleisen rokotekattavuuden kanssa. Trudeau poistui viikonloppuna 28.–30. tammikuuta 2022 Ottawasta turvallisuussyistä, ja 30. tammikuuta 2022 Ottawan pormestari Jim Watson vaati mielenosoittajilta kaupungin keskustan jättämistä, mihin ei myönnytty. Järjestäjät vakuuttivat protestien jatkuvan tarvittaessa kuukausien ajan.[2]
Mielenosoituksen yhteydessä on nähty Natsi-Saksan ja Amerikan konfederaation lippuja. Kodittomien suojassa tapahtui välikohtaus, jossa yhden asukkaan ja järjestyksenvalvojan kimppuun käytiin. Ottawan poliisin avaama kriisilinja alkoi ottaa vastaan ilmoituksia protestien yhteydessä tehdyistä viharikoksista.[2] Terry Foxin patsas[11] ja National War Memorialin tuntemattoman sotilaan hauta häpäistiin.[12] 6. helmikuuta 2022 pormestari Jim Watson julisti Ottawaan hätätilan.[13] Hän ilmoitti, ettei kaupunki ollut enää hallinnassa vaan oli "häviämässä taistelua". Protestointi oli hänen mukaansa myös yltynyt jatkuvaksi metelöinniksi, ilotulittamiseksi ja juhlinnaksi. Poliisi toi esiin huolta siitä, että mielenilmaus veti puoleensa äärioikeistolaista ja ekstremististä ainesta. 6. helmikuuta 2022 toiminnasta protestien yhteydessä oli kummunnut yli 60 rikostutkintaa.[1] Useimmat mielenosoittajat ovat kuitenkin olleet rauhallisia.[3]
Freedom Convoyn järjestäjä Tamara Lich on kieltänyt, että Freedom Convoy 2022 olisi sidoksissa ekstremisteihin.[14] Lich syytti 3. helmikuuta pidetyssä tiedotustilaisuudessa hallitusta ja mediaa pyrkimyksestä leimata mielenosoittajat rasisteiksi, naisvihaajiksi ja jopa terroristeiksi. Lichin mukaan mielenosoittajat ovat tavallisia rauhaa rakastavia kansalaisia kaikilta elämänaloilta. Rekkakuskien, asukkaiden ja poliisien turvallisuus on Freedom Convoyssa etusijalla, ja järjestäjät ilmoittavat kaikki epäilyt turvallisuuden vaarantamisesta poliisille. Mielenosoittajat ovat toimittaneet ruokaa kodittomien suojaan ja siivonneet katuja. He ovat myös puhdistanet lumesta Terry Foxin patsaan sekä National War Memorialin tuntemattoman sotilaan haudan, koristelleet ne ja järjestäneet patsaille vartioinnin.[15]
Abacus Datan mielipidekyselyn perusteella 68 % kanadalaisista koki heillä olevan "hyvin vähän yhteistä" protestoijien kanssa, ja 32 % puolestaan koki heillä olevan "paljon yhteistä" protestoijien kanssa. Mielenosoittajille alkoivat ilmaista tukea monet ihmiset, jotka yhtyivät kuljettajien huoliin esimerkiksi rokotepakoista. Järjestäjät olivat esittäneet äärimielisempiä kantoja; esimerkiksi järjestäjiin kuuluva Pat King oli puhunut valkoisen rodun keskuudessa toteutettavasta väestönvähennyksestä.[1] Donald Trump osoitti tapahtumalle tukensa ja kutsui Trudeauta äärivasemmistolaiseksi mielipuoleksi.[16]
Toronto Star lehden mukaan ainakin 34 maassa on suunniteltu Kanadan mallin mukaista Convoy-tapahtumaa joko Facebookissa tai Telegramissa. Osa tapahtumista on jo alkanut, kun osaa vasta suunnitellaan.[17]
Suomessa vastaavaa Convoy Finland -nimistä tapahtumaa alettiin suunnitella Telegramissa 26. tammikuuta 2022. Tapahtumalla päätettiin vaatia koronarajoitusten poistamista, polttoaineveron laskemista ja Marinin hallituksen eroa.[18] Tapahtuman perustajana oli jyväskyläläinen lääkäri Annika Leino, joka on perussuomalaisten jäsen. Hän kuitenkin kiisti tapahtuman jälkeen olleensa sen johtaja.[19]
Mielenilmauksen aikana Helsingin Mannerheimintien liikenne katkaistiin autojen pysäköimisellä sinne.[20] Perjantaina 4. helmikuuta mielenosoitukseen osallistui yli 2 000 ihmistä; protestointia jatkettiin vielä seuraavina päivinä.[21] Mielenilmauksen yhteydessä myös ammuttiin ilotulitteita ja heitettiin soihtuja poliiseja kohti. Lisäksi toimittajiin kohdistettiin häirintää.[20]
Tutkija Niko Pyrhönen on arvellut, että suurin osa Convoy Finland 2022 -mielenosoittajista oli pikemminkin pitämässä hauskaa kuin osoittamassa mieltään koronarajoituksia tai bensan hintaa vastaan. Tapahtuman yhteydessä muun muassa saunottiin ja juopoteltiin yhdessä.[22]
Johanna Vuorelma piti harmillisena 4. helmikuuta 2022 alkaneen mielenilmauksen osakseen saamaa yleistä pilkkaa ja totesi sen vievän mahdollisuuden tarkastella kriittisesti aktivoitumisen taustoja. Hän katsoi yhteiskunnallisen koheesion heikentyneen ja tämän olleen yksi korona-ajan suurimmista uhista.[23]
Tiistaina 8. helmikuuta mielenosoittajat tukkivat sadoilla matkailuautoilla ja muilla suurikokoisilla ajoneuvoilla liikenteen Wellingtonin keskustassa. Useimmat autot poistuivat kaupungista vuorokauden sisällä, mutta muutaman sadan mielenosoittajan joukko leiriytyi parlamenttitalon edustan nurmikoille. Torstaina 120 mielenosoittajaa pidätettiin sen jälkeen kun poliisi oli määrännyt joukon poistumaan. [24]
Perjantaina 11. helmikuuta koronarajoituksia vastustavat mielenosoittajat suuntasivat autoilla Pariisiin poliisin kiellosta huolimatta. Reutersin mukaan mielenosoituksiin on yhtynyt myös hallitusta vastustava keltaisten liivien liike.[25]