Galitsian sosialistinen neuvostotasavalta

Galitsian sosialistinen neuvostotasavalta
lippu

Valtiomuoto Neuvostotasavalta
Vallankumousneuvoston puheenjohtaja Volodymyr Zatonskyi
Pääkaupunki Ternopil
Pinta-ala
– yhteensä n. 18 000 km² km² 
Väkiluku n. 1,8 miljoonaa
Historia
– Perustettu 8. heinäkuuta 1920
– Lakkautettu 21. syyskuuta 1920
Edeltäjät  Puolan toinen tasavalta
Ukrainan kansantasavalta
Seuraaja  Puolan toinen tasavalta

Galitsian sosialistinen neuvostotasavalta oli lyhytikäinen neuvostotasavalta Itä-Galitsian Podoliassa Puolan–Neuvosto-Venäjän sodan aikana. Neuvostotasavalta hallitsi bolševikkien sodan aikana valtaamia alueita Ternopilista käsin alkaen 8. heinäkuuta 1920 lakkauttamiseensa saakka 21. syyskuuta 1920. Neuvostotasavallan vallankumousneuvostoa johti Volodymyr Zatonskyi. Neuvostotasavalta esimerkiksi kansallisti maata ja pankkeja, painatti omaa rahaansa ja nostatti oman puna-armeijansa. Lopulta sen valtasivat takaisin puolalaiset ja sen alueet liitettiin Puolaan Riian rauhassa 1921.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan kansantasavalta oli joulukuun alussa 1919 menettänyt Kiovan hallinnan bolševikeille ja suurinta osaa Ukrainasta hallitsi neuvosto-Ukraina. Ukrainan kansantasavalta solmi Puolaan paenneen Symon Petljuran johdolla sotilasliiton Puolan kanssa Varsovan sopimuksella 20. joulukuuta. Sotilaallisesti vahvempi Puola sai sopimuksen nojalla Itä-Galitsian ja sen joukot aloittivat ukrainalaisten tukemina hyökkäyksen bolševikkeja vastaan huhtikuussa 1920. Hyökkääjien onnistui toukokuussa vallata Kiova, mutta pian bolševikkien vastahyökkäys alkoi ajaa heitä taaksepäin.[1]

Neuvosto-Venäjän 14. armeija ja 1. ratsuväkiarmeija etenivät Varsovan sopimuksen nojalla Puolan hallitsemaan Itä-Galitsian Podoliaan. Puna-armeijan hallitsemalle alueelle julistettiin perustetuksi Galitsian sosialistinen neuvostotasavalta 8. heinäkuuta 1920. Aluetta hallitsi muodollisesti Ternopilissä muodostettu Galitsian vallankumousneuvosto Volodymyr Zatonskyin johdolla.[2] Suurimmillaan neuvostotasavallan alue käsitti 14 kokonaista piirikuntaa ja osia useammasta muusta piirikunnasta Lvivin länsipuolella. Kokoa alueella oli noin 18 000 km² ja asukkaita noin 1,8 miljoonaa.[3] Vallankumousneuvosto lakkautti maan yksityisomistuksen ja kansallisti alueen pankit. Se myös painoi omaa rahaansa ja nostatti oman Galitsian puna-armeijansa.[2] Järjestystä piti yllä Tšeka.[3]

Galitsian neuvostotasavalta ei kuitenkaan koskaan onnistunut saada haltuunsa Itä-Galitsian vauraampia alueita Lvivin ympärillä.[2] Lisäksi bolševikit kärsivät tappion puolalaisille Varsovan taistelussa elokuussa 1920 ja he joutuivat aloittamaan perääntymisen.[1] Puolalaiset alkoivat edetä neuvostotasavallan alueelle ja se lakkasi olemasta 21. syyskuuta 1920.[2] Puola ja Neuvosto-Venäjä tekivät lokakuussa 1920 välirauhan ja sopivat lopullisen rauhan Riiassa huhtikuussa 1921.[1] Galitsian neuvostotasavallan aikanaan hallitsemasta alueesta tuli osa Puolaa.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Johannes Remy: ”7”, Ukrainan historia. Gaudeamus, 2015. ISBN 978-952-495-855-4
  2. ↑ a b c d e Jonathan D. Smele: ”Galician Soviet Socialist Republic”, Historical Dictionary of the Russian Civil Wars, 1916–1926. Rowman & Littlefield, 2015. ISBN 978-1-4422-5281-3 (englanniksi)
  3. ↑ a b Vasyl Veryha: Galician Socialist Soviet Republic Internet Encyclopedia of Ukraine. Viitattu 27.5.2022. (englanniksi)