Henkilötiedot | ||
---|---|---|
Koko nimi | Giovanni De Biasi | |
Syntymäaika | 16. kesäkuuta 1956 | |
Syntymäpaikka | Sarmede, Treviso, Italia | |
Seura | ||
Seura | Azerbaidžan | |
Tehtävä | Päävalmentaja | |
Seurat | ||
Vuodet | Seura | O (M) |
1974–1975 1975–1978 1976–1977 1977–1978 1978–1983 1983–1986 1986–1987 1987–1989 1989–1990 |
Treviso FBC Inter Milano → AC Reggiana → Pescara Calcio Brescia Calcio US Palermo Vicenza Calcio Treviso FBC Bassano Virtus |
25 (5) 0 (0) 24 (0) 24 (0) 161 (13) 105 (7) 19 (0) 51 (3) – (–) |
Valmennusura | ||
1990–1991 1991–1992 1992–1993 1993–1996 1996–1997 1997–1999 1999–2003 2003–2005 2005–2006 2007 2007–2008 2008 2009–2010 2011–2017 2017 2020– |
Bassano Primavera Vicenza Primavera FC Vastese Carpi FC Cosenza Calcio SPAL Modena FC Brescia Calcio Torino FC Torino FC Levante UD Torino FC Udinese Calcio Albania Deportivo Alavés Azerbaidžan | |
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Gianni De Biasi (s. 16. kesäkuuta 1956) on italialais-albanialainen jalkapallovalmentaja ja entinen keskikenttäpelaaja. Heinäkuusta 2020 lähtien hän on toiminut Azerbaidžanin jalkapallomaajoukkueen päävalmentajana.
De Biasi sai Albanian kansalaisuuden maaliskuussa 2015. Hänen vaimonsa on albanialainen.[1]
De Biasi aloitti peliuransa Treviso FBC:ssä 1974 ja siirtyi yhden kauden jälkeen FC Internazionale Milanoon. Peliaikaa Nerazzurissa ei kuitenkaan tullut ja kaudella 1976/77 hän pelasi lainalla Serie C:ssä pelanneessa Reggianassa ja seuraavalla kaudella juuri pääsarjaan nousseessa Pescara Calciossa.
Lainapestien jälkeen De Biasi myytiin Brescia Calcioon, jota hän edusti seuraavat viisi kautta. Keväällä 1982 seura putosi Serie C1:een, jossa De Biasi edusti seuraa yhden kauden. Tämän jälkeen hän siirtyi US Città di Palermoon, jota edusti seuraavat kolme kautta. Jätettyään Palermon 1986 De Biasi pelasi vielä Vicenza Calciossa, Trevisossa ja Bassano Virtusissa ennen kuin lopetti uransa 34-vuotiaana vuonna 1990.
Valmennusuransa De Biasi aloitti 1990 Bassanon juniorivalmentajana ja siirtyi 1991 Vicenzan juniorivalmentajaksi. Päävalmentajadebyyttinsä hän teki 1992 Serie C2:ssa pelanneessa Vastesessa, josta siirtyi seuraavana vuonna Carpin päävalmentajaksi. Tämän jälkeen hän valmensi vaisulla menestyksellä AS Cosenza Calciota ja SPALia, kunnes siirtyi 1999 Modena FC:n päävalmentajaksi. De Biasin johdolla seura nousi aina Serie C1:stä Serie A:han 38 vuoden tauon jälkeen. Pääsarjakausi 2002/03 päättyi myös mukavasti sijalle 13. De Biasi jätti kuitenkin seuran kauden jälkeen ja jatkoi uraansa Brescia Calciossa. Hän sai kuitenkin potkut kesken kauden 2004/05.
Kesällä 2005 De Biasi siirtyi ensimmäistä kertaa Torino FC:n päävalmentajaksi. Hänen johdollaan seura nousi keväällä 2006 Serie A:han kaadettuaan Mantovan nousukarsinnoissa. De Biasi ei kuitenkaan koskaan kerennyt luotsata seuraa Serie A:ssa, sillä hän sai potkut aivan kauden kynnyksellä. Helmikuussa 2007 seurajohto kuitenkin palkkasi De Biasin jälleen seuran päävalmentajaksi ja hän pelasti seuran putoamiselta.
Lokakuussa 2007 De Biasi teki uuden aluevaltauksen siirtyen espanjalaisseura Levanten päävalmentajaksi. [2] De Biasin tavoitteena oli pelastaa seura putoamiselta Primera Divisiónista, mutta talousvaikeuksien ja palkkarästien kanssa paininut De Biasi ei onnistunut pitämään kiinni avainpelaajistaan tammikuun siirtoikkunan aikana. Huhtikuussa 2008 hän jätti Levanten ja siirtyi Torinon peräsimeen. [3] De Biasi pelasti seuran putoamiselta, mutta sai potkut joulukuussa 2008. [4]
Vuosi Torino-potkujensa jälkeen De Biasi palasi jälleen valmennustehtäviin, kun Udinese Calcio palkkasi hänet päävalmentajakseen joulun alla 2009. [5] De Biasi ei onnistunut nostamaan Udinesea pois häntäpäästä ja sai helmikuun puolivälissä tehdä tilaa Marinolle. [6]
Joulukuun puolivälissä 2011 De Biasi palasi valmennustehtäviin, kun hänestä tuli Albanian maajoukkueen uusi päävalmentaja. [7] Italialaisen johdolla Albania sijoittui viidenneksi MM2014-karsintalohkossa. Tulokset riittivät maan jalkapalloliitolle, joka jatkoi De Biasin sopimusta vuoteen 2016. [8] De Biasin johdolla Albania eteni sensaatiomaisesti EM-kisoihin 2016. Karsinnoissa Albania voitti muun muassa lohkon ennakkosuoskin Portugalin. Albania voitti myös ystävyysottelussa Ranskan ensimmäisen kerran historiassaan. [9] EM-lopputurnauksessa Albania puolusti De Biasin opissa tiiviisti. Avausottelussa Lorik Canan ulosajo vaikeutti joukkueen taistelua ja historiallinen debyyttiottelu arvokisoissa päättyi 1–0 tappioon Sveitsille.[10] Toisessa ottelussa Albanian tiivis puolustus aiheutti ongelmia Ranskalle, mutta hyvä taistelu päättyi kuitenkin lopulta 2–0 tappioon aivan loppuhetkillä syntyneillä maaleilla.[11] Alkulohkon viimeisessä ottelussa Albania otti historiallisen avausvoiton arvokisoissa kukistamalla Romanian 1–0.[12] De Biasi jätti tehtävänsä maajoukkueen päävalmentajana EM-kisojen jälkeen.[13]
Syyskuussa 2017 De Biasi palasi valmennustehtäviin Espanjan La Ligan hännille juuttuneen Deportivo Alavésin päävalmentajana.[14] Alavés voitti De Biasin johdolla vain kaksi pelaamistaan kahdeksasta La Liga -ottelusta. Seura erotti hänet 27. marraskuuta 2017.[15]
Heinäkuussa 2020 De Biasista tuli Azerbaidžanin jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja.[16]
Edeltäjä: Renato Zaccarelli Alberto Zaccheroni Walter Novellino |
Torino FC:n päävalmentaja 2005–8/2006 2–6/2007 4–12/2008 |
Seuraaja: Alberto Zaccheroni Walter Novellino Walter Novellino |
Edeltäjä: Pasquale Marino |
Udinese Calcion päävalmentaja 12/2009–2/2010 |
Seuraaja: Pasquale Marino |
Edeltäjä: Josip Kuže |
Albanian maajoukkueen päävalmentaja 12/2011–2017 |
Seuraaja: Christian Panucci |
Edeltäjä: Luis Zubeldía |
Deportivo Alavésin päävalmentaja 9–11/2017 |
Seuraaja: Abelardo |
Edeltäjä: Nikola Jurčević |
Azerbaidžanin jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 7/2020– |
Seuraaja: – |