Gortyn

Tämä artikkeli käsittelee muinaista kaupunkia Kreetalla. Muista merkityksistä, katso Górtyna.
Gortyn
Γόρτυν
Gortynin arkeologista aluetta.
Gortynin arkeologista aluetta.
Sijainti

Gortyn
Koordinaatit 35°3′48″N, 24°56′49″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Górtyna, Iraklion, Kreeta
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 3000 eaa. – 824 jaa.
Huippukausi ensimmäinen vuosisata – 400 jaa.
Kulttuuri minolainen kulttuuri
antiikki
Alue Kreeta
Aiheesta muualla

Gortyn Commonsissa

Gortyn (m.kreik. Γόρτυν, myös Gortyna, Γόρτυνα, Gortys, Γόρτυς) oli minolaisaikainen kaupunki ja antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa.[1] Sen arkeologinen alue sijaitsee siitä nimensä saaneessa Górtynan kunnassa Ágioi Dékan kylän kupeessa Messarán tasangolla Kreetan saaren keskivaiheilla,[2] 45 kilometriä pääkaupunki Iraklionista etelään.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gortynin asutus syntyi viimeistään neoliittisella kivikaudella noin 3000 eaa. Varhaisimmat löydökset ovat kaupungin akropoliin eli linnavuoren alueelta. Gortynin kaupungin ensimmäistä kukoistuskautta oli myöhäisminolainen kausi noin 1600–1100 eaa. Tuolta ajalta paikalta on löydetty muun muassa huvilan ja pyhäkön jäänteet.[4][5]

Gortynin Odeion eli teatteri.

Antiikin aikana Gortynia asuttivat doorilaiset.[2] Akropolis linnoitettiin geometrisella kaudella 900–600 eaa. Arkaaiselta kaudelta hellenistiselle kaudelle 200–100-luvuille eaa. saakka Gortyn oli yksi Kreetan merkittävimmistä kaupunkivaltioista.[4][5] Siellä kirjoitettiin Gortynin lait, jotka ovat varhaisimpia esimerkkejä kirjoitetuista laeista antiikin Kreikassa.[6]

Ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Gortyn syrjäytti Faistoksen Messarán alueen keskuksena. Kreetan jouduttua Rooman valtakunnan osaksi vuonna 67 eaa. Gortynista tehtiin Kreetan ja Kyrenaikan käsittäneen Creta et Cyrenen provinssin pääkaupunki. Näin se syrjäytti Knossoksen koko Kreetan keskuksena.[3] Kyrenaikaan kuului osia Pohjois-Afrikasta,[2] muun muassa nykyistä Libyaa.[7] Aika ensimmäiseltä vuosisadalta jaa. 400-luvulle jaa. oli Gortynin suurinta kukoistuskautta.[4] Enimmillään kaupungissa on arvioitu olleen noin 300 000 asukasta.[8]

Asemansa vuoksi Gortynistä tuli myös Kreetan varhaiskristillisyyden keskus. Apostoli Titus saarnasi siellä ensimmäisellä vuosisadalla. Vuonna 250 Kreetan kymmenen marttyyriä teloitettiin kaupungissa. Varhaisbysanttilaisena aikana kaupunki oli piispanistuin. Sinne rakennettiin Pyhälle Titukselle (Ágios Títos) omistettu basilikakirkko. Akropolis linnoitettiin uudelleen 600-luvulla. Kaupunki kärsi suuria vaurioita maanjäristyksessä vuonna 796. Vuonna 824 arabit tuhosivat Gortynin ja se menetti asemansa saaren keskuksena Iraklionille.[4][3][5]

Gortyn oli yksi ensimmäisiä Kreetalla tutkittuja arkeologisia alueita aikana, jolloin minolaisen kulttuurin kohteita ei vielä oltu löydetty.[3] Alueen ensimmäiset arkeologiset tutkimukset suoritti Federico Halbherr vuonna 1884. Hän löysi tuolloin mm. kiveen hakatut Gortynin lait. Myös myöhemmät arkeologiset kaivaukset alueella ovat pääosin italialaisten suorittamia.[4] Suurta osaa laajasta roomalaisaikaisesta kaupungista ei ole edelleenkään kaivettu.[3]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gortynin arkeologinen alue on suurikokoinen ja siihen kuuluu muun muassa akropolis; sen juurella oleva yleisölle maksullinen alue, joka pitää sisällään muun muassa Odeionin; sekä laaja raunioalue näiden eteläpuolella. Suuri osa löydetyistä esineistä on Iraklionin arkeologisessa museossa.[3]

Gortynin lait sisältävä uudelleenkoottu lakitekstiseinä.
Praetoriumin raunioita.
Apollonin temppelin alttari.
Pyhän Tituksen kirkon rauniot.

Akropolis

Akropolis eli linnavuori sijaitsee arkeologisen alueen luoteisosassa (35°03′57″N, 24°56′41″E). Se oli linnoitettu ja siellä oli muun muassa kaupungin suojelijan Athene Poliukhoksen temppeli. Paikka on ollut asutettu yhtämittaisesti 6000-luvulta eaa. 900-luvulle jaa.[3][5]

Odeion

Odeion eli puoliympyränmuotoinen teatteri sijaitsee akropoliin juurella (35°03′47″N, 24°56′49″E). Se oli alun perin ekklesiasterion tai buleuterion (bulen eli neuvoston kokoontumispaikka tai oikeusistuin) ja muutettiin ensimmäisellä vuosisadalla jaa. roomalaiseksi teatteriksi. Teatteri on varustettu marmori-istuimin ja -lattioin ja se on alun perin ollut katettu. Odeionista on löydetty Euroopan vanhin säilynyt kirjoitettu lakiteksti, kiveen hakatut Gortynin lait. Lakiteksti on kirjoitettu noin vuonna 480–450 eaa. alun perin buleuterionin kiviin, jotka on myöhemmin käytetty uudelleen Odeionia rakennettaessa. Nykyisin lakitaulut on koottu yhteen ja ne ovat katetussa uudisrakennuksessa Odeionin laidalla.[6][9]

Pyhän Tituksen basilika

Pyhän Tituksen basilikakirkon rauniot sijaitsevat alueen eteläosassa kirkosta nimensä saaneen Mitrópolin kylän pohjoislaidalla (35°03′32″N, 24°56′46″E). Kirkko on ollut omistettu Kreetan kirkon perustajalla apostoli Titukselle. Ensimmäinen basilika rakennettiin 400- tai 500-luvulla ja tuhoutui 600-luvun alussa. Tämän jälkeen se rakennettiin uudelleen, mutta se tuhoutui maanjäristyksessä jo vuonna 670. Kirkko toimi piispanistuimena ja se on ollut koko Kreikan suurimpia. Nykyisin basilikan rauniot halkaisee saaren etelärannikolle johtava tie.[5][10]

Pyhän Tituksen kirkko

Pienempi Pyhän Tituksen kirkko sijaitsee arkeologisen alueen laidalla Odeionin eteläpuolella (35°03′44″N, 24°56′49″E). Ei tiedetä, kenelle pyhälle kirkko on alun perin ollut omistettu. Suuremman basilikakirkon tuhouduttua pienempi kirkko muutettiin piispanistuimeksi ja omistettiin uudelleen Pyhälle Titukselle. Kirkko on ollut kolmilaivainen basilika. Suuri osa kirkosta tuhoutui maanjäristyksessä 700-luvulla. Jäljelle jäänyt osa on omistettu Neitsyt Marialle (Panagía Kerá).[11]

Praetorium

Praetoriumin rauniot sijaitsevat arkeologisen alueen kaakkoisosassa (35°03′32″N, 24°57′05″E). Praetorium oli preettorin eli Rooman kuvernöörin hallintopaikka kaupungin toimiessa provinssin keskuksena. Se on rakennettu alun perin ensimmäisellä vuosisadalla jaa. Rakennuskokonaisuuteen on kuulunut muun muassa kokoontumispaikkana käytetty basilika, pylväspiha, roomalainen kylpylä sekä Augustukselle omistettu pyhäkkö (Augustaeum).[12]

Apollonin temppeli

Apollonin temppelin rauniot sijaitsevat lähellä Praetoriumia (35°03′34″N, 24°57′00″E). Temppeli oli pakanallisena aikana kaupungin uskonnollisen elämän keskus. Se oli rakennettu alun perin 600-luvulla eaa. ja koki myöhemmin useita muutoksia. Temppelin raunioiden itäpuolella sijaitsevat porrastetun Apollonin alttarin jäänteet.[13]

Egyptiläisten jumalten temppeli

Egyptiläisten jumalten temppelin rauniot sijaitsevat Apollonin temppelin lähellä. Se oli omistettu Isikselle, Serapikselle ja Hermes-Anubikselle, ja se on ollut Kreetan ainoa vastaava temppeli. Temppeli on rakennettu hellenistisenä aikana 300-luvun ja ensimmäisen vuosisadan eaa. välisenä aikana, jolloin egyptiläisten jumalten palvonta sai suosiota Kreikassa.[13]

Nymfaion

Nymfaion eli nymfeille omistettu lähdekaivo sijaitsee Praetoriumin alueella basilikarakennuksen pohjoispuolella. Se oli rakennettu marmorista ja siihen liittyi vesisäiliö, jonka tehtävänä oli Praetoriumin vesihuollon takaaminen.[14]

Plataanipuu

Arkeologisen alueen pohjoisosassa sijaitsee poikkeuksellisesti ikivihreä plataanipuu, joka on yhdistetty kreikkalaisen mytologian kertomuksiin alueen historiasta.[15]

Mytologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalaisessa mytologiassa ylijumala Zeus kantoi prinsessa Europan härän muodossa Kreetalle, jossa he rantautuivat Mátalassa. Sieltä he jatkoivat Gortyniin, jossa Zeus makasi Europan vuorilta hakemansa plataanin juurella. Plataanista tuli ikivihreä ja kuolematon ja kerrotaan, että se kasvaisi Gortynissa edelleen.[2]

Mytologiassa Gortyn sai nimensä Faistoksen kuningas Rhadamanthyksen pojasta Gortynista. Toisen version mukaan kaupungin perusti tegealainen Gortys.[3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”960 Gortyn”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. ↑ a b c d Hanna, Nick: Kreeta, s. 16, 59. (Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete, suom. Roinila, Maija) Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7
  3. ↑ a b c d e f g h Gortys Explore Crete. Viitattu 27.10.2015.
  4. ↑ a b c d e Gortyna Ministry of Culture and Sports. Viitattu 27.10.2015.
  5. ↑ a b c d e The Acropolis of Gortys Explore Crete. Viitattu 27.10.2015.
  6. ↑ a b Gortyn Inscription InterKriti. Viitattu 28.10.2015.
  7. ↑ Andersson, Per J.: Ateena ja Kreikan saaret, s. 301. (Ruots. alkuteos: Greklands öar och Aten, suom. Färm, Anna; Söderholm, Linda) Image Kustannus Oy, 2005. ISBN 952-99247-3-9
  8. ↑ Bennett, Lindsay: Kreeta, s. 37. (Engl. alkuteos: Crete, suom. Sevón, Marja; Valtonen, Tero (päivitykset)) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2706-0
  9. ↑ Gortys, the Odeon Explore Crete. Viitattu 27.10.2015.
  10. ↑ Gortys, the Great Basilica Explore Crete. Viitattu 27.10.2015.
  11. ↑ Gortys, the church of St Titus Explore Crete. Viitattu 27.10.2015.
  12. ↑ Gortys, the Praetorium Explore Crete. Viitattu 27.10.2015.
  13. ↑ a b Gortys, The Temple of the Pythian Apollon / Gortys, The Temple of the Egyptian Gods Explore Crete. Viitattu 27.10.2015.
  14. ↑ Gortys, the Nymphaeum Explore Crete. Viitattu 27.10.2015.
  15. ↑ The Plane Tree of Gortys Explore Crete. Viitattu 27.10.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]