Gunta Stölzl | |
---|---|
Stölzin Bauhausin-henkilökortti. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 5. maaliskuuta 1897 München, Saksan keisarikunta |
Kuollut | 23. huhtikuuta 1983 (86 vuotta) Zürich, Sveitsi |
Taiteilija | |
Ala | tekstiilitaide |
Gunta Stölzl (5. maaliskuuta 1897 München, Saksan keisarikunta – 23. huhtikuuta 1983 Zürich, Sveitsi oli saksalais-sveitsiläinen tekstiilitaiteilija, joka oli 1926–1931 Bauhausin kudontatyöpajan johtaja.
Münchenissä 1897 syntynyt Stölzl opiskeli 1914–1916 kotikaupunkinsa Kunstgewerbeschulessa maalaustaidetta, lasimaalausta, keramiikkaa ja taidehistoriaa. Hän toimi ensimmäisen maailmansodan aikana 1916–1918 Punaisen Ristin hoitajana. Sodan jälkeen Stölzl palasi Kunstgewerbeschuleen, mutta vaihtoi pian Bauhausiin.[1]
Stölzl kävi Bauhausissa talvella 1919–1920 peruskurssia sekä lasimaalauksen ja seinämaalauksen kursseja.[1] Hän ehdotti Walter Gropiukselle oman naisten osaston perustamista. Tämä kävi Gropiukselle, joka halusi estää naisten pääsyn muihin työpajoihin.[2] Stölzl opiskelikin vuoden 1920–1921 Johannes Ittenin ja Helene Börnerin opettamalla naisten kurssilla. Stölzl opiskeli 1921–1925 Georg Muchen johtamassa kudontatyöpajassa sekä kävi Ittenin ja Paul Kleen tunneilla.[1]
Naisten kurssi ja kudontatyöpaja yhdistettiin, ja Stölzlilta tuli työpajan johtohahmoja.[2] Stölzl sai 1924 tehtäväkseen perustaa Herrlibergiin kudontatyöpajan. Hän oli 1925–1926 Bauhausin kudontatyöpajan mestari ja 1926–1931 sen johtaja. Tuona aikana hän suunnitteli muun muassa tekstiilejä Marcel Breuerin huonekaluihin. Stölzt osallistui 1928 muiden Bauhausin jäsenten kanssa Neuvostoliiton Vhutemas-taidekoulun opetukseen.[1]
Stölzl jätti Bauhausin keväällä 1931 ja muutti Sveitsiin. Hän perusti Zürichissä Gertrund Preiswerkin ja Heinrich-Otto Hürlimannin kanssa tekstiiliyritys S-P-H-Stoffen, joka kuitenkin kaatui taloudellisten syiden takia jo 1933. Stölzl ja Hürlimann alkoi vetää yrityksen jatkoa nimellä S-H-Stoffe, ja vuodesta 1937 yritys oli yksin Stölzlin omistuksessa nimellä Sh-Stoffe.[1]
Stölzl lopetti 1967 yritystoiminnan ja alkoi keskittyä gobeliineihin ja omien mallien kudontaan. Hän toimi aktiivisesti tekstiilitaiteessa aina kuolemaansa 1983 asti.[3] Hänen maineensa kasvoi myös paljon jo hänen elinaikanaan, ja hän osallistui vuonna 1968 ”50 Jahre Bauhaus” -näyttelyyn.[1]
Stölzl meni vuonna 1927 naimisiin israelilaisen Arieh Sharonin kanssa, josta tuli myöhemmin tunnettu arkkitehti. He saivat vuonna 1929 Yael-nimen saaneen tyttären. Stölzl menetti liiton takia Saksan kansalaisuutensa, koska Sharon oli juutalainen.[3][1] Stölzl ei saanut tukea Bauhausin silloiselta johtajalta Ludwig Mies van der Rohelta ja pakeni miehensä kanssa Sveitsiin.[4] Stölzl ja Sharon erosivat 1936. Stölzl meni 1942 naimisiin sveitsiläisen kirjailijan Willy Stadlerin kanssa ja sai samana vuonna sveitsin kansalaisuuden. Stölzlin ja Stadlerin tytär Monika syntyi 1943.[1]