HMS Electra | |
---|---|
HMS Electra |
|
Aluksen vaiheet | |
Rakentaja | Hawthorn Leslie and Company, Hebburn |
Kölinlasku | 15. maaliskuuta 1933 |
Laskettu vesille | 15. helmikuuta 1934 |
Palveluskäyttöön | 15. syyskuuta 1934 |
Poistui palveluskäytöstä | uponnut Jaavanmeren taistelussa 1. maaliskuuta 1942 |
Tekniset tiedot | |
Uppouma |
1 405 t (standardi) 1 940 t (kuormattu) |
Pituus | 100,28 m |
Leveys | 10,13 m |
Syväys | 3,81 m |
Koneteho | 36 000 hv |
Nopeus | 36 solmua |
Miehistöä | 145 |
Aseistus | |
Aseistus |
4 × QF 4,7" Mk IX 2 × nelipiippuista Vickers .50" -ilmatorjuntakonekivääriä 8 × 21" torpedoputkea |
HMS Electra (viirinumero H27) oli Britannian kuninkaallisen laivaston E-luokan hävittäjä maailmansotien välillä ja toisessa maailmansodassa.
Alus tilattiin Hebburnista Hawthorn Leslie and Companyltä, missä köli laskettiin 15. maaliskuuta 1933. Alus laskettiin vesille 15. helmikuuta 1934 ja otettiin palvelukseen 15. syyskuuta.
Palvelukseen otettaessa alus liitettiin Kotilaivaston 5. hävittäjälaivueeseen, missä se oli sisaralustensa. Koko laivue siirrettiin juuri sodan alla vuonna 1939 reserviin ja vasta palvelukseen otetut K-luokan hävittäjät muodostivat 5. hävittäjälaivueen.[1] Toisen maailmansodan alettua Electra palautettiin palvelukseen Kotilaivastoon.
Britannian kuninkaallisten ilmavoimien lentokoneen havaittua Saksan laivaston taisteluristeilijät Gneisenaun ja Scharnhorstin sekä raskaan risteilijän Admiral Hipperin suojueineen. Electra lähti 8. huhtikuuta vastaisena yönä 1940 Scapa Flowsta laivasto-osastossa, jossa olivat taistelulaivat HMS Rodney ja HMS Valiant sekä taisteluristeilijä HMS Repulse sekä runsaasti kevyempiä aluksia.[2]
Alus oli 11. huhtikuuta suojaamassa HMS Escapaden kanssa suojaamassa risteilijä HMS Southamptonia, joka kuljetti joukkoja Narvikiin.[3]
Alus osallistui Saksan laivaston taistelulaiva Bismarckin tuhoamiseen. Se lähti 22. toukokuuta 1941 Scapa Flowsta suojaten hävittäjien HMS Anthonyn, HMS Echon, HMS Icaruksen, HMS Achatesin ja HMS Antelopen kanssa taisteluristeilijä HMS Hoodia ja taistelulaiva HMS Prince of Walesia.[4]
Alus suojasi ensimmäistä Jäämeren saattuetta Neuvostoliittoon operaatio Dervishissä. Saattue lähti 21. elokuuta 1941 Islannista Hvalfiordurista ja sen suojana oli ainoastaan kevyitä aluksia. Samalla toteutettiin operaatio Strength, jossa lentotukialus HMS Argus toimitti 24 Hawker Hurricanea Neuvostoliittoon.[5] Paluumatkalla alus suojasi saattuetta QP1 risteilijöiden HMS Londonin ja HMS Shropshiren, hävittäjä HMS Activen ja troolareiden HMS Macbeth, HMS Hamlet, HMS Celia ja HMS Ophelia kanssa.[6]
Alus sai 20. lokakuuta 1941 käskyn HMS Expressin kanssa saattaa Prince of Wales Kauko-Itään vara-amiraali Sir Tom Phillipsin alaisuudessa. Osaston tuli olla muodostettavan Itäisen laivaston ytimenä. Se aloitti matkansa Greenockista 25. lokakuuta ja saapui 2. joulukuuta 1941 Singaporeen.
Alus kuului Phillipsin johtamaan Force Z:aan, jonka muut alukset olivat Prince of Wales ja Repulse sekä hävittäjät Express, HMAS Vampire ja HMS Tenedos. Keisarillisen Japanin laivaston ilmavoimat upottivat raskaat alukset, mutta ei estänyt hävittäjien suorittamaa pelastusoperaatiota. Taistelussa menehtyivät Phillips sekä 327 miestä Prince of Walesilla ja 513 miestä Repulsella.
Jaavanmeren taisteluussa 1. maaliskuuta 1942 alus joutui Sunda salmessa risteilijöiden HMS Exeterin ja USS Popen kanssa keisarillisen Japanin laivaston yllättämiksi ja upottamiksi.[1]
Laivueenjohtaja: HMS Exmouth |
Alukset: HMS Echo - HMS Eclipse - HMS Electra - HMS Encounter - HMS Escapade - HMS Escort - HMS Esk - HMS Express |
Edeltäjä: D-luokka – Seuraaja: F-luokka |