Hankasalmi

Hankasalmi

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°23′20″N, 026°26′10″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Kuntanumero 077
Hallinnollinen keskus Hankasalmen kirkonkylä
Perustettu 1872
Kokonaispinta-ala 687,74 km²
176:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 571,69 km²
– sisävesi 116,05 km²
Väkiluku 4 509
180:nneksi suurin 31.12.2024 [2]
– väestötiheys 7,89 as./km² (31.12.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,5 %
– 15–64-v. 53,4 %
– yli 64-v. 32,1 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 97,1 %
– ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 2,7 %
Kunnallisvero 9,4 %
70:nneksi suurin 2025 [5]
Kunnanjohtaja Matti Mäkinen
Kunnanvaltuusto 23 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • PS
 • SDP
 • Vas.
 • Vihr.
 • KD
11
5
3
2
1
1
hankasalmi.fi

Hankasalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, vanhan Savon ja Hämeen rajamailla. Hankasalmen kunnanvaltuustossa on 23 jäsentä. Kunnan alueella on 97 järveä, joista suurimmat ovat Kynsivesi-Leivonvesi, Armisvesi ja Kuuhankavesi. Kirkonkylä sijaitsee Kuuhankaveden ja Hankaveden välisellä kannaksella.[7] Kynsivesi muodostaa vesirajan naapurikunta Laukaan kanssa. Järvien ansiosta Hankasalmella on runsaasti vapaa-ajan asuntoja (1 549 mökkiä)[8], mistä johtuen asukkaiden määrä suurenee kesäisin huomattavasti.

Hankasalmen observatorio.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmakuva Hankasalmen kirkonkylältä. Kuvaaja: Hannu Hänninen.

Hankasalmen naapurikunnat ovat Kangasniemi, Konnevesi, Laukaa, Pieksämäki, Rautalampi ja Toivakka.

Hankasalmen Natura-kohteita ovat mataloitunut lintuvesi Pieni-Kaihlanen, Vihtamäen lettorämeen pieni suoalue ja Vanginvesi, joka muodostuu peräkkäisistä hitaasti virtaavista altaista, joiden välissä on varsin voimakkaasti virtaavia koskia.[9]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armisvesi, Asema, Halttula, Kallioaho, Kankainen, Kirkonkylä, Kärkkäälä, Murtoinen, Niemisjärvi, Ristimäki, Sauvamäki, Suolivesi, Säkinmäki, Venekoski.

Asema, Hankasalmen kirkonkylä ja Niemisjärvi ovat osittain taajama-aluetta. Kylien asukasmäärä vaihtelee 100:n ja 1 500:n välillä. Koulu toimii enää vain kolmella kylällä sen jälkeen kun vuonna 2020 lakkautettiin Ristimäen koulu. Asemakylällä on toiminut sahayritys vuodesta 1916 alkaen.

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hankasalmen kautta kulkevat valtatie 9 Jyväskylästä Kuopioon, valtatie 23 Jyväskylästä Pieksämäen ja Varkauden kautta Joensuuhun sekä Jyväskylä–Pieksämäki-rata.

Hankasalmen rautatieasema kuuluu vuonna 1918 liikenteelle avatun Jyväskylä–Pieksämäki-radan alkuperäisiin liikennepaikkoihin. Asemalla on edelleen henkilö- ja tavaraliikennettä.[10]

Etäisyyksiä Hankasalmelta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautalammin pitäjään kuuluneet Hankamäen, Kuuhankaveden ja Kynsiveden kylät muodostivat oman rukoushuonekunnan vuonna 1798 ja sille valmistui pieni rukoushuone. Hankasalmen kappeliseurakunta on perustettu 7. huhtikuuta 1802. Aikaisemmin Pieksämäen ja Rautalammin pitäjiin kuuluneet Armisveden, Niininiemen ja Suoliveden kylät liitettiin siihen 1831 ja lisäksi alueita Kangasniemen ja Laukaan pitäjistä. Seurakunta itsenäistyi 1860.[11][12]

Nykyinen Hankasalmen kirkko on seurakunnan kolmas. Kirkko on valmistunut 1892 ja sen suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck. Rakennus on hirsinen päätytornillinen pitkäkirkko ja se on tyyliltään uusgoottilainen.[13]

Pysyvä asutus on muodostunut Hankasalmen alueelle jo 1500-luvulla. Hankasalmelaisuuden juuret ovat itäisen ja läntisen kansankulttuurin kohtaamisessa. Hankasalmen kunta on perustettu vuonna 1872.[14] Kunnan väkiluku vuonna 1805 oli 889 henkeä (ennen kunnan perustamista, nykyistä pienemmän alueen sisäpuolella), vuonna 1860: 2846, vuonna 1900: 6702 ja 1964: 8823 henkeä.[12] Jyväskylän-Pieksämäen radan valmistuminen vuonna 1918 oli pitäjän kehityksen tärkeä askel.[15] Samalla syntyi asemakylä noin 9 kilometriä kirkonkylän eteläpuolelle, koska rataa ei rakennettu kirkonkylän kautta.

Elinkeinot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan työllisistä 26,4 prosenttia työskentelee julkisessa hallinnossa, koulutuksessa ja terveydenhuollossa, 20,7 prosenttia kaupan alalla, 14,8 prosenttia maa- ja metsätaloudessa sekä 12,4 prosenttia teollisuudessa.[16] Versowoodin omistama Hankasalmen saha on suurin teollinen työpaikka ja KiiltoCleanilla on kemiantehdas Niemisjärvellä. Palvelualalla huomattavia työpaikkoja ovat Lomakeskus Revontuli ja Häkärinteiden laskettelukeskus.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hankasalmen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 6 144
1985
  
 6 109
1990
  
 6 070
1995
  
 5 991
2000
  
 5 745
2005
  
 5 588
2010
  
 5 542
2015
  
 5 240
2020
  
 4 780
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Hankasalmella oli 5 019 asukasta, joista 2 409 asui taajamissa, 2 550 haja-asutusalueilla ja 60:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hankasalmen taajama-aste on 48,6 %.[18] Hankasalmen taajamaväestö jakaantuu kolmen eri taajaman kesken:[19]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Hankasalmen kirkonkylä 1 281
2 Hankasalmen asemanseutu 795
3 Niemisjärvi 333

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Hankasalmen rautatieasema
Hankasalmen osuuskaupan rakennus aseman kylässä

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hankasalmella perusopetusta antavat Aseman koulu (luokka-asteet 0-6), Kuuhankaveden yhtenäiskoulu (1-9) ja Niemisjärven koulu (0-6).[20] Toisen asteen yleissivistävää opetusta antaa Hankasalmen lukio.[21][22] Lukio toimii Hankasalmen kirkonkylän vuonna 2020 valmistuneessa päiväkoti- ja koulukeskuksessa päiväkodin ja Kuuhankaveden yhtenäiskoulun kanssa.[20]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hankasalmen kunnankirjastolla on kolme toimipaikkaa: Hankasalmen pääkirjasto, Aseman kirjasto ja Niemisjärven kirjasto.[23] Koska kunnankirjasto on osa Keski-kirjastojen kirjastokimppaa, hankasalmelaiset voivat asioida myös maakunnan muissa yleisissä kirjastoissa ja saada käyttöönsä aineistoa muista kirjastokimpan kunnan- tai kaupunginkirjastoista.[24]

Hankasalmen kulttuuripalveluita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jyväskylän Siriuksen ylläpitämä Murtoisten observatorio. Observatorio sijaitsee Murtoisten kyläkoululla.
  • Niemisjärvellä toimii Keski-Suomen museon ylläpitämä Pienmäen talomuseo, kirkonkylässä on kotiseutuyhdistyksen museokylä ja esinemuseo
  • Paanalassa on keramiikkayritys Sepän Galleria
  • Hankasalmen elävänmusiikinyhdistys Helmu Ry
  • Hankavedellä on näyttelytilaksi soveltuva entisestä koulusta muokattu Peuranlinna
  • Sauvamäessä on Villa Mathilda, jossa järjestetään myös taidenäyttelyitä
  • Kirkonkylän monitoimitalossa on myös näyttely- ja esiintymismahdollisuudet
  • Venekoskella toimii kesäteatteri[25]
  • Hankasalmen Kihveli Soikoon -skifflemusiikkitapahtuma vetää tuhansittain kävijöitä
  • Toimivia kulttuuriryhmiä ovat muun muassa kuvataideyhdistys Hantai r.y.
  • Hankasalmen kirjasto

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Hankasalmella vuonna 1987.[26]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hankasalmen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lihasta, ohraryyneistä, lantusta ja perunasta keitetyt makuperunat ja hillapuuro.[27]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hankasalmella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[28]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hankasalmen alueella toimii Rautalammin ortodoksinen seurakunta.[29]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Hankasalmella toimii Hankasalmen helluntaiseurakunta.[30]

Tunnettuja hankasalmelaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2024 23.1.2025. Tilastokeskus. Viitattu 23.1.2025.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Hankasalmi Oikeusministeriö. Viitattu 13.10.2021.
  7. ↑ Järviwiki Hankasalmi. Viitattu 9.5.2014.
  8. ↑ Kuntien avainluvut. Tilastokeskus. Viitattu 9.5.2014.
  9. ↑ Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 30.1.2018.
  10. ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 184. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  11. ↑ Hankasalmen seurakunnan historiaa (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 29.4.2014.
  12. ↑ a b Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 136. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  13. ↑ Keski-Suomen kirkot (Arkistoitu – Internet Archive). Finnica. Viitattu 10.5.2014.
  14. ↑ Hankasalmen historiaa (Arkistoitu – Internet Archive). Hankasalmen kunta. Viitattu 29.4.2014.
  15. ↑ Teppo Vihola. Keski-Suomen liikenne. (Arkistoitu – Internet Archive) Finnica. Viitattu 30.4.2014.
  16. ↑ Hankasalmen kunta. Tilastotietoa kunnasta (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 9.5.2014.
  17. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
  18. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  19. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  20. ↑ a b Koulut Hankasalmen kunta, hankasalmi.fi. Viitattu 16.6.2023.
  21. ↑ Lukio Hankasalmen kunta, hankasalmi.fi. Viitattu 16.6.2023.
  22. ↑ Hankasalmen lukio Hankasalmen kunta via peda.net. Viitattu 16.6.2023.
  23. ↑ Kirjasto Hankasalmen kunta. Viitattu 16.6.2023.
  24. ↑ Mikä on Keski? keski.finna.fi. Viitattu 16.6.2023.
  25. ↑ Venekosken kesäteatteri Venekoskenkesäteatteri.fi. Venekosken Nuorisoseura ry. Arkistoitu 25.4.2015. Viitattu 12.12.2014.
  26. ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
  27. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 86. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  28. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  29. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/rautalammin-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  30. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  31. ↑ Adam Nykäsen vaiheet teoksessa Entisaikalaisia hahmoja Hankasalmen historiassa. Mikko Ikonen, ISBN 951-96529-0-6
  32. ↑ Teemu Viinikainen on yksi Suomen tunnetuimpia jazzkitaristeja, mutta vuonna 2018 hänen elämänsä pysähtyi täysin – muutto Jyväskylään toi helpotuksen piinaavaan vaivaan Keskisuomalainen. 10.3.2022. Viitattu 27.6.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]