Helsinki-Malmin lentoasema

Tämä artikkeli kertoo lentoasemasta, Helsingin Malmin kaupunginosan alueesta kertoo artikkeli Malmin lentokenttä.
Helsinki-Malmin lentoasema
Helsinki-Malmin lentoasema.
Helsinki-Malmin lentoasema.
IATA-koodi HEM
ICAO-koodi EFHF
Sijainti Helsinki
Koordinaatit 60°15′14″N, 025°02′39″E
Tyyppi julkinen
Ylläpitäjä Malmin lentokenttäyhdistys ry
Valmistumisvuosi 1936
Suljettu 2021
Korkeus 17 m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys Helsinki – 10 km
Kiitotiet
Suunta Pituus (m) Leveys (m) Pintamateriaali
18/36 1 280 30 asfaltti (suljettu)
09/27 1 024 30 asfaltti (suljettu)
Matkustajamäärä (2009) 1 282
Huomioita
Lähteet AIP[1]
Tilastot[2]
www.efhf.fi

Helsinki-Malmin lentoasema (usein lyhyesti Malmin lentokenttä, ruots. Helsingfors-Malm flygplats; IATA: HEM, ICAO: EFHF) oli lentoasema Malmin kaupunginosassa Koillis-Helsingissä noin kymmenen kilometriä Helsingin keskustasta koilliseen. Vuonna 1936 avattu Malmin lentokenttä palveli Helsingin päälentoasemana lähes 20 vuotta. Toisen maailmansodan aikana se oli tärkeä tukikohta sekä suomalaisille että saksalaisille joukoille. Vuonna 1952 Helsinki-Vantaan lentokentän valmistuminen siirsi Malmin kevyen ilmailuliikenteen käyttöön.

Lentoaseman toiminta päättyi maaliskuussa 2021.[3] Helsingin kaupunki avasi suurimman osan lentoaseman alueesta julkiseksi ulkoliikunta-alueeksi helmikuussa 2022.[4] Helsingin nimistötoimikunta valitsi alueen asumisen suunnittelun ajaksi nimen Malminkenttä.[5]

Päävaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1936 valmistunut lentoasema oli vuoteen 1952 saakka Helsingin päälentoasema lukuun ottamatta vuosia 1944–1946, jolloin kenttä oli valvontakomission hallinnassa. Tuona aikana päälentoasemana toimi Hyvinkään lentokenttä. Vuoteen 1946 saakka Helsinki-Malmin lentoaseman alue kuului Helsingin maalaiskuntaan ja sen jälkeen Helsingin kaupunkiin.

Malmin lentoaseman vihkiäiset toukokuussa 1938.

Vuoden 1952 jälkeen lentoaseman toiminta koostui lentokoulutuksesta, yleisilmailusta ja viranomaislennoista. Laskeutumisten määrällä mitattuna Helsinki-Malmin lentoasema on ollut Helsinki-Vantaan jälkeen Suomen toiseksi vilkkain.[2] Finavian mukaan vuonna 2012 Helsinki-Malmin lentoasemalle tehtiin yli 38 000 lentoonlähtöä ja laskeutumista. Malmin lentokenttäalueen pinta-ala on 138 hehtaaria, ja se on kokonaisuutena luetteloitu valtioneuvoston vahvistamaksi valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[6]

Suomen hallitus teki vuonna 2014 periaatepäätöksen vetäytyä Malmin kentältä asuinrakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla. Hallitus asetti edellytykseksi tälle muutokselle Rajavartiolaitoksen ja siviili-ilmailun siirtämisen korvaavalle kentälle. Helsingin kaupunki osti maa-alueen rakennukset Finavialta saman vuoden marraskuussa, ja viimeiset valtion toiminnot siirrettiin kentältä vuoden 2017 keväällä. Kaupunkisuunnitteluvirasto on valmistellut kaavarunkoluonnoksen, jossa alueelle sijoitetaan asuntoja noin 25 000:lle asukkaalle. Lentokentän säilyttämisen kannattajat ovat vastustaneet rakentamissuunnitelmia, ja alkuvuodesta 2021 voimassa olevassa asemakaavassa alue on edelleen lentokenttä. Maakuntakaavassa ja Helsingin yleiskaavassa alue on kuitenkin jo merkitty asuinkäyttöön.

Finavia vetäytyi kentän ylläpitovastuusta 31. joulukuuta 2016. Viimeinen lennonjohdon ohjaama laskeutuminen tapahtui tasan kello 17.00. Lentotoiminta Finavian operoimana päättyi kello 22.00, ja lentotoiminnan operointi siirtyi Malmin lentokenttäyhdistys ry:n vastuulle 1. tammikuuta 2017. Samalla lentokenttä siirtyi kokonaisuutena Helsingin kaupungin ylläpitovastuulle. Kaupunki kuitenkin turvautui keväällä 2021 häätötoimiin toiminnan lopettamiseksi. Ulosottoviranomaisen määräämä häätö astui voimaan 15. maaliskuuta 2021, jolloin lentotoiminta alueella päättyi.[7]

Lentotoiminta oli keskeytynyt Malmin lentokenttäyhdistyksen asettamalla NOTAM-tiedotteella 11.9.2022 asti. Sulkutiedote on voimassa 17.9.2023 asti (AD CLSD).lähde?

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsinki-Malmin lentoasemarakennus vuonna 1949.
Helsinki-Malmin lentoaseman terminaali vuonna 2020.

Helsingin ensimmäisen lentokentän, Helsingin lentoaseman, rakennustyöt alkoivat vuonna 1935, ja se valmistui toimintakuntoon Helsingin maalaiskunnan Malmin alueella olevalle Tattarisuolle vuonna 1936. Kentän nimi oli aluksi Tattarisuon lentokenttä ja myöhemmin Helsingin lentokenttä. Kenttäalue oli hyvin vetistä ja sen muokkaaminen lentokentäksi oli vaikeaa. Väliaikaiseen käyttöön kenttä otettiin 16. joulukuuta 1936. Ensimmäisenä laskeutui lentomestari Urho Heiskalan ohjaama VL Tuisku, toisena Suomen Ilmapuolustusliiton De Havilland Moth ”Pilvetär” (OH-ILD) ohjaimissaan everstiluutnantti Ahonius. Varsinaisen lentoliikenteen avasi kolmas kone, Ernst Rollin lentämä ruotsalaisen Aerotransportin Junkers Ju 52 ”Södermanland”.[8]

Aero O/Y:n, nykyisen Finnairin, lentokoneet muutettiin kellukkeilta pyörille viipymättä, ja ne siirtyivät yleisilmailukoneiden kanssa uudelle kentälle. Vuonna 1937 kentän pinta käsiteltiin öljyimeytyksellä ruiskuttamalla siihen kaksi kilogrammaa öljyä neliömetrille[9] muun muassa pölyämisen vähentämiseksi. Samana vuonna kentälle asennettiin Telefunken -yhtiön valmistamat mittarilähestymislaitteet. Dag Englundin ja Vera Rosendalin suunnittelema, funktionalistista tyyliä edustava terminaalirakennus valmistui vuonna 1938,[10][11] ja lentoaseman juhlalliset avajaiset pidettiin 15. toukokuuta 1938. Kentän avajaiset olivat osa juuri meneillään ollutta kansainvälistä ilmailunäyttelyä. Kentän vihkiäisten juhlavieraina olivat presidentti Kallion sairastuttua puoliso Kaisa Kallio, marsalkka Mannerheim ja pääministeri A. K. Cajander.[12]Kesällä 1939 kiitotiet ja kenttärakennusten edusta kestopäällystettiin paikalla valetuilla betonilaatoilla.

Malmin lentokenttä suunniteltiin kokonaisuutena alusta lähtien kansainväliseksi lentoasemaksi yhtenä ensimmäisistä maailmassa.[13] Sen kautta Helsinkiin ja Helsingistä voitiin matkustaa paljon aiempaa nopeammin. 1930-luvun lopulla kotimaan reitit kattoivat jo suurimmat kaupungit, ja vuonna 1940 lentämällä pääsi aina Petsamoon saakka. Ennen sotaa ja sotien välisenä aikana Malmille liikennöi päivittäin koneita Berliinistä, Amsterdamista, Tallinnasta ja Varsovasta. Ruotsista lentoja oli kaksi kertaa päivässä.[14]

Talvisota keskeytti siviili-ilmailun Malmilla, ja kenttä siirtyi ilmavoimien käyttöön. Siviililentotoiminta hoidettiin muilta kentiltä. Jatkosodassa Malmilta lennettiin sekä siviililiikennettä että sotilaslentoja. Kun jatkosota päättyi syyskuussa 1944, lentoasema siirtyi liittoutuneiden valvontakomission haltuun ja palautettiin takaisin suomalaisten hallintaan vasta vuoden 1946 lopussa. Tänä aikana siviililennot siirrettiin Hyvinkään lentokentälle.[15]

Sodan aikana ilma-alukset olivat kehittyneet suuremmiksi ja painavammiksi, ja sodan jälkeen matkustajalentokoneteollisuus ja -lentotoiminta alkoivat kukoistaa. Tämä asetti myös Malmin lentoaseman uuden tilanteen eteen. Huomattiin, että syvään savikkoon alun perin soiselle maaperälle rakennetut kiitotiet vaatisivat huomattavia taloudellisia panostuksia, jotta ne kestäisivät entistä suurempien koneiden aiheuttaman rasituksen. Kustannuslaskelmat osoittivat, että kiitoteiden pidentäminen, paaluttaminen ja muut vahvistavat työt tulisivat liian kalliiksi, joten suunnitelmista luovuttiin.

Suomeen saatiin uusi kansainväliset mitat täyttävä kenttä vuonna 1952, kun nykyinen Helsinki-Vantaan lentoasema otettiin väliaikaisesti käyttöön Olympialaisten ajaksi kesällä 1952. Kisojen tilausliikenne ohjattiin vielä keskeneräiselle kentälle Aeron toimiessa Malmilta käsin.[16] Kaikki säännöllinen lentoliikenne siirtyi Malmilta asteittain uudelle kentälle. Malmin kenttä toimi vielä useita vuosia kaupallisen ilmailun uuden aluevaltauksen, seuramatkojen palveluksessa.

Tämän jälkeen Malmista kehittyi Suomen suurin lentäjien koulutuskeskus ja pääkaupunkiseudun yleisilmailukenttä. Suomen Ilmailuliitto järjesti Malmilla moottorilentokursseja jo kesällä 1953.[17] Malmi kuitenkin palveli Finnairin aikataulunmukaista kotimaan lentoliikennettä useiden viikkojen ajan virkamieslakon aikana 1986, jolloin Helsinki-Vantaan lentoasema oli suljettuna. Nämä lennot operoitiin ATR- ja Fokker-kalustolla. Lisäksi vielä 2000-luvulla Finncomm Airlines/Flybe Finland/Norra operoi Malmilta lentonäytösten yhteydessä ATR-maisemalentoja.[18][19] Malmin lentoasema sai kansainvälistä huomiota toukokuussa 1987, jolloin Mathias Rust lähti sieltä kuuluisalle lennolleen Punaiselle torille.[20]

Lentokenttä ja ensimmäiset rakennukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Terminaalirakennus nähtynä lentokonehallin päätyikkunasta.
Pääartikkeli: Helsinki-Malmin lentokenttä ja ensimmäiset rakennukset

Lentoaseman ovat suunnitelleet Rakennushallituksen arkkitehdit.[21] Kentän ja kiitoteiden suunnittelu annettiin Tie- ja vesirakennushallitukselle.[22]

Malmin lentokentän rakentamisaikatauluun vaikutti Ruotsin päätös luopua vesilentoliikenteestä heti, kun Bromman lentoasema valmistuisi vuonna 1936. Kiito- ja rullaustiet rakennettiin kahdessa vaiheessa, vuosina 1935–1936 tehtiin kiitotiet hiekkapintaisina. Ensimmäinen vuorokone laskeutui Malmille joulukuussa 1936. Toisessa vaiheessa vuonna 1939 kiitotiet saivat betonipinnan.[23][24] Malmilla oli sen käyttöaikana suuri määrä erisuuntaisia kiitoteitä, joista pisimpään säilyivät etelä-pohjois-, länsi-itä- sekä itäkaakko-länsiluode-suuntaiset kiitotiet, jotka myöhemmin saivat ICAO-tunnukset 18/36, 09/27 sekä 14/32.[25] 1900-luvun jälkipuoliskolla kiitotie 14/32 poistettiin käytöstä, joten jäljelle jäivät 18/36 ja 09/27. Finavian poistuttua myös 09/27 suljettiin.

Kentän rakennuksista valmistui ensin lentokonehalli lokakuussa 1937[26] ja funkkistyylinen terminaalirakennus vuonna 1938.[10][11] Terminaalirakennus peruskorjataan kesällä 2024 ja urakan kustannus on 5,4 miljoonaa euroa.[27]

Toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Vanhoja lukuja ja lähteetöntä tietoa

Ennen lentotoiminnan keskeytymistä Helsinki-Malmin lentoasema oli yleisilmailukäytössä. Asemalla toimi useita kaupallisia ilmailualan yrityksiä: muun muassa yleisölennätys-, taksilento-, lentokonevuokraus-, helikopterivuokraus-, laskuvarjohyppy-, kuumailmapallolento- ja lentokoulutusyrityksiä sekä useita ilmailukerhoja mukaan lukien Suomen Ilmailuliitto.

Malmin lentokenttä oli keskittynyt ammattilentäjäkoulutukseen ja ammattimaiseen lentotoimintaan. Kaikesta liikenteestä koulutuslentoja oli 75–80 prosenttia,[28] ja vuonna 2002 Helsinki-Malmin lentoasemalla koulutettiin puolet kaikista Suomen lentäjistä ja kaksi kolmasosaa ammattilentäjistä.[29]

Harrasteilmailun osuus oli noin 10-20 prosenttia kentän toiminnasta.[30] Harrastelentäjiä oli Malmilla noin 700. Ilmailutoimintaa tukevissa yhdistyksissä ja lentokerhoissa lisäksi useita tuhansia jäseniä. Malmin Ilmailukerhossa on noin 400 jäsentä, Espoon Moottorilentäjissä noin 100 jäsentä ja Poutahaukoissa noin 30 jäsentä. Ilmailukerhot muun muassa tarjoavat lentokoulutusta jäsenilleen. Malmilla toimii myös Lennokkikerho RAKU ry sekä Laskuvarjohyppykerho Skydive Finland ry. Laskuvarjohyppyjä tehtiin 13 500 vuonna 2013.lähde?

Liikenteellisestä näkökulmasta Malmin lentoasema on pääkaupunkiseutua lähin vapaalla aikataululla palveleva kevyemmän liikenteen kansainvälinen lentokenttä ennen Turun lentoasemaa, joka on noin 150 kilometrin päässä. (Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen ainoa ns. koordinoitu lentoasema, joka ei palvele aikataulutonta liikennettä ilman 3 tuntia ennen matkaan lähtöä tehtävää ajanvarausta.[31]) Malmin ja muiden lentopaikkojen välistä lentoliikennettä rekisteröitiin pelkästään kentän omien toimijoiden kesken vuonna 2013 noin 7 500 laskeutumista[32], mikä teki Malmista matkalentoliikenteen suoritteiltaan Suomen toiseksi vilkkaimman lentokentän.[33]

Pienlentokoneita ja helikoptereita Malmin lentoasemalla.

Malmin lentoasema on toiminut poikkeustilanteissa, kuten vuoden 1986 virkamieslakon aikana, Helsinki-Vantaan lentoaseman varakenttänä kevyemmälle kalustolle.[34] Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen Helsingin vartiolentueen tukikohta sijaitsi Malmilla vuoden 2016 loppuun asti, jolloin se siirtyi muualle muiden valtion toimintojen ohessa (yhteensä noin 14% kentän laskeutumisista[32]).

Lentoasemalla toimi noin 30 yksityistä kaupallista yritystä[35], noin 20 yhdistystä[36] sekä Helsingin Pelastuslaitos.[37] Kansainvälisenä rajanylityspaikkana kentällä oli saatavilla myös Rajavartiolaitoksen ja Tullin palvelut. Vuonna 2005 Helsinki-Malmin lentoaseman yritykset työllistivät 473 henkilöä, joista 348 vakituisia ja 125 sivutoimisia. Lentoaseman yritysten liikevaihto oli yhteensä 33 miljoonaa euroa.[38]

Funkistyylinen Malmin lentokenttä on yksi Helsingin kaupungin matkailunähtävyyksistä.[39] Asemalla oli nähtävissä uusia ja vanhoja lentokoneita, ja näköalaravintolasta pystyi näkemään lentokoneiden nousut ja laskut. Kentältä pystyi tilaamaan sightseeing-lennätyksiä.[40] Kentällä järjestetyt ilmailunäytökset ja muut yleisötapahtumat olivat suosittuja.[41][42][43]

Loppuvuodesta 2015 kentän operaattoriksi Finavian tilalle tarjoutui yksityinen operaattori Aviastar. Sen liiketoimintasuunnitelman mukaan kentän olisi mahdollista tulla toimeen omillaan.[44] Vuonna 2015 perustettu Go! Aviation ilmaisi myös halukkuutensa siirtää Helsingin toimintonsa kentälle, mutta yhtiön lentotoiminta ei koskaan päässyt alkamaan.[45]

Finavia luopui Malmin lentoaseman ylläpidosta 31. joulukuuta 2016. Lentokenttää operoi 1. tammikuuta 2017 alkaen Malmin lentokenttäyhdistys ry toistaiseksi jatkuvaksi laaditulla vuokrasopimuksella Helsingin kaupungin kanssa.

Englantilainen muusikko Ed Sheeran konsertoi Malmin lentokentällä 23. ja 24. heinäkuuta 2019 osana Divide-kiertuettaan.[46][47] Yhteensä lippuja myytiin 106 000 kappaletta.[48]

Lentoasemaa on käytetty edelleen säännöllisesti helikopteritoimintaan mm. Puolustusvoimien ja poliisin harjoituksissa vuosina 2023 [49]ja 2024[50].

Toiminnan päättyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsinki-Malmin lentoasema vuonna 2006.

Jo syksyllä 1970 kaavoitustyössä esitettiin yhtenä vaihtoehtona Lentokentän siirtoa muualle. Tällöin Malmin, Pukinmäen, Puistolan ja Tapanilan alueella arvioitiin vuonna 2000 olevan 83 000 asukasta.[51] Lokakuussa 1970 Helsingin kaupunginsuunnitteluviraston kaksi suunnittelijaa Raimo Virtanen ja Pentti Lammi päätyivät tulokseen, että Malmin lentoaseman lentomelu estäisi Puotilan kehittämisen. Malmilla lennettiin tuolloin jopa 800 operaatiota vuorokaudessa eli 200 000 vuodessa [52] Yleisönosastokirjoituksessaan Matti Korjula korjasi artikkelissa esitettyjä tietoja, ja yleisönosastokeskustelu jatkui pitkään. [53]

Vuonna 1983 Helsinki oli tutkinut kentän ympäristöä ja päätyi siihen, ettei toistaiseksi ole mahdollista siirtää lentokenttää muualle. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle tehdyn selvityksen mukaan lentokenttäalue jätettiin esikaupunkialueiden yleiskaavan ulkopuolelle. [54]

Maaliskuussa 1986 uutisoitiin kaupunginjohtajien sanasodasta, jossa Raimo Ilaskivi ja Erkki Tuomioja olivat erimielisiä lentokentän käytöstä. Lentokentän siirtopuheista ärsyyntynyt llaskivi kirjoitti, ettei lentokentta sovi asuinalueeksi.Hän muistutti, etta kentta on hyllyvālla maalla ja sinne kantautuu Vantaan lentoaseman suihkukoneiden melu. Tuomioja myönsi, etta "pohjaolot Malmilla ovat heikohkot,mutta viela heikommillekin alueille on Helsingissa jo rakennettu ja suunnitellaan edelleen lisärakentamista".[55]

Marraskuussa 1986 Helsingin kapunkisuunnitteluvirasto esitti selvityksen, jonka mukaan Malmin lentokentän ottaminen asuntoalueeksi olisi nykyistä (ilmailu)käyttöä edullisempaa monella tavalla. Tonttimaana kenttäalueen arvo olisi 345-410 milj. markkaa, kun kentän siirto muualle maksaisi 165 milj.markkaa.[56] Helsingin kaupunginhallitus esitti tammikuussa 1987, että valtioneuvosto tekisi periaatepäätöksen lentoaseman käyttöajan mahdollisesta lyhentämisestä. Kaupunki halusi purkaa valtion ja kaupungin välisen vuokrasopimuksen 1990-luvun loppuun mennessä. Pääministeri Kalevi Sorsan johtama pääkaupunkiseudun ministerityöryhmä ehdotti kuntien ja valtion perustamaa työryhmää tutkimaan lentokenttäalueen saamista Helsingin käyttöön ennen vuokrasopimuksen päättymistä vuonna 2034. Työryhmän piti selvittää kentän nykyisten toimintojen sijoittuminen, korvaavan lentokentän sijaintimahdollisuudet ja sopimuksen rahoitusjärjestelyistä. Työryhmään kuuluivat Sorsan lisäksi silloinen ulkoministeri Paavo Väyrynen, 2. valtionvarainministeri Pekka Vennamo, oikeusministeri Christoffer Taxell ja sisäministeri Kaisa Raatikainen. Lausunnoissaan ilmailuhallitus ja liikenneministeriö halusivat säilyttää Malmin lentoaseman käytössä. Valtionvarainministeriön selvitystyöryhmän kanta oli, että ennen vuokrasopimuksen lyhentämisestä tehtävää periaatepäätöstä Helsingin kaupunki selvittää mahdollisuudet perustaa uusi lentopaikka. Ilmailuhallituksen mukaan Helsingin kaupungin tulisi vastata siirrosta aiheutusvista kustannuksista. Silloinen Helsiksyllä 1ngin kaupungin kiinteistötoimen johtaja Erkki Tuomioja ei nähnyt muita mahdollisia paikkoja asuntorakentamiseen: "Ei. Helsingin alueella on kaikki hyvä maa jo käytetty ja jäljellä olevasta lentokentän alue kuuluu keskivertoluokkaan." Läheisellä Sunnuntaipalstojen alueella kerätyssä addressissa 261 asukkaista kannatti lentoaseman säilymistä, 3 ei ottanut kantaa ja 2 kannatti sen siirtämistä.[57]

Malmin lentokentän korvaavista ratkaisuista ja yleisilmailun mahdollisuuksista on vuodesta 2000 lähtien tehty lukuisia selvityksiä.[58]

Malmin lentoasemasta luopuminen oli esillä jo valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien asuntopolitiikkaryhmän valmistelemassa yhteistyöasiakirjassa, joka julkistettiin 27. huhtikuuta 2000 ja jonka valtioneuvosto hyväksyi 11. toukokuuta 2000. Työryhmä toimi ministeri Suvi-Anne Siimeksen johdolla ja siihen kuului valtion edustajina viisi ministeriä ja asiantuntijoita ja pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien edustajina yhteensä 11 kaupungin- ja kunnanjohtajaa. Yhteistyöasiakirjassa oli esitetty toimenpiteitä muun muassa alueen asunto-olojen parantamiseksi. Valtion vuokraoikeus Malmin lentokenttäalueeseen ulottui vuoteen 2034 asti ja yhteistyöasiakirjassa valtio ilmoitti olevansa valmis luopumaan vuokraoikeudestaan vuoden 2006 alusta lukien. Vuokraoikeudesta luopumisen edellytyksenä oli, että Helsingin kaupunki kaavoittaa alueen pääosin asuntokäyttöön ja korvaa valtiolle vuokraoikeudesta luopumisen.[59][60]

Liikenne- ja viestintäministeriö antoi kesäkuussa 2005 Ilmailulaitokselle uuden toimeksiannon selvittää päävaihtoehtoina Malmin lentoaseman toiminnan jatkamista ja/tai uuden korvaavan lentoaseman rakentamista pääkaupunkiseudulle. Helmikuussa 2008 ministeriö päätti käynnistää yleisilmailukentän sijaintivaihtoehtojen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA). Valmisteluvaiheessa ongelmaksi muodostui, ettei ministeriöllä eikä millään muullakaan taholla ollut siinä vaiheessa hanketta uuden lentokentän rakentamiseksi. Ministeriö teki eri osapuolille alkuvuodesta 2011 esityksen yhteistoiminnan järjestämisestä YVA:n toteuttamiseksi. Saamiensa vastausten perusteella ministeriö katsoi, ettei YVA-prosessia jatketa ilman maankäytön suunnittelusta vastaavien viranomaisten osallistumista hankkeeseen, ja sijaintikysymys piti siirtää ratkaistavaksi maakuntakaavassa.[61]selvennä

Syyskuussa 2013 riippumaton kansalaisryhmä esitti ehdotuksensa, jossa kenttäalueen suunnittelun lähtökohtana olisi ilmailun, liiketoiminnan, harrastekäytön ja asumisen yhdistelmä.[62]

Suomen hallitus päätyi 25. maaliskuuta 2014 kehysriihessään periaateratkaisuun vetäytyä Helsinki-Malmin lentokentältä siten, että alue olisi Helsingin kaupungin käytettävissä viimeistään 2020-luvun alussa.[63] Helsinki osti Finavialta kentän kiinteistöt marraskuussa 2014,[64] ja Kaupunkisuunnitteluvirasto sai syyskuussa 2015 valmiiksi luonnoksen alueen kaavarungosta. Alueelle on kaavailtu asuntoja noin 25 000 ihmiselle ja 2 000 työpaikkaa.[65]

Oikeuskanslerille tehtiin kantelu, jonka mukaan kehysriihipäätös olisi tehty ilman asiaankuuluvia tietoja ja virheellisin perustein. Syyskuussa 2015 oikeuskansleri totesi, ettei valtion vetäytymispäätöksessä ole rikottu mitään nimenomaista lainsäädäntöä. Näin ollen valtio aikoo vetäytyä tehtyjen päätösten mukaisesti kentältä vuoden 2016 loppuun mennessä, ja tämän toteutuessa Helsinki-Malmin lentokentän maa-aluetta hallinnoi vuoden 2017 alusta lähtien yksin Helsingin kaupunki. Alueen asuinrakentamiskäyttöön mahdollistavat seutu- ja yleiskaava-asiat ovat vireillä.[58]

Malmin lentokentän säilyttämistä ilmailukäytössä kannattaa erityisesti Malmin lentoaseman ystävät ry.[66] Yhdistys teetti TNS Gallupilla mielipidetutkimuksen lentokentän tulevaisuudesta elokuussa 2014. Kysyttäessä Uudellamaalla asuvilta, tulisiko Malmin lentokenttä säilyttää nykyisessä käytössään lentokenttänä vai muuttaa asuntorakentamiskäyttöön, 59  prosenttia vastaajista halusi säilyttää kentän nykyisessä käytössään. 67  prosenttia vastaajista oli tällä kannalla, mikäli asuinrakentamisen tavoitteet voitaisiin täyttää muilla tavoin.[67] Malmin lentoaseman ystävät ry jätti lokakuussa Uudenmaan ely-keskukselle esityksen Malmin lentokentän ja sen rakennusten suojelusta rakennusperinnön suojelua koskevan lain nojalla.[64] Sen ylläpitämässä, lentoaseman säilyttämistä puoltavassa adressissa oli syyskuussa 2015 noin 70 000 allekirjoitusta.[65] Kentän ilmailukäytössä säilyttämisen puolesta laadittiin myös kuntalaisaloite, jonka allekirjoitti 13 197 kaupunkilaista. Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti maaliskuussa 2016, ettei aloite anna aihetta toimenpiteisiin.[66]

Suomen lennonjohtajien yhdistys ry pitää Malmin lentokenttää olennaisena osana pääkaupunkiseudun ilmaliikenneverkostoa. Yhdistyksen mukaan suurin osa Malmilta suoritettavista koulutus- ja helikopterilennoista ei sovellu liikennelentokoneiden joukkoon Helsinki-Vantaalle. Yhdistys pitää kentän lakkauttamista ja lentokoulutuksen siirtämistä pois sen valvotusta ympäristöstä turvallisuusriskinä.[68] Liikennelentäjäyhdistysten kattojärjestö Suomen lentäjäliitto on luonnehtinut kentän lakkautushanketta virheeksi ja katsonut sen heikentävän kasvun edellytyksiä.[69]

Kansalaisten lakialoite "Lex Malmi"[70] luovutettiin eduskunnalle 8. helmikuuta 2017. Aloitteessa esitettiin Malmin lentoaseman säilyttämistä ilmailukäytössä lainsäädännön kautta.

Helsingin kaupunki tyhjensi kentän historiallisen lentokonehallin saatuaan kiinteistöt omistukseensa.[71]

Lentoaseman vuokrasopimus päättyi käräjäoikeuden päätöksellä 31. joulukuuta 2019. Asian käsittely oikeusasteissa oli vuonna 2021 etenemässä valitusvaiheeseen.[72] Asiaa on käsitelty hovioikeudessa toukokuussa 2024 [73] ja yhdistyksen uutiskirjeen mukaan seuraava käsittely on siirtynyt marraskuuhun 2024.

Valvomaton lentopaikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupunki ja Malmin lentokenttäyhdistys ry allekirjoittivat 21. joulukuuta 2016 vuokrasopimuksen, joka laadittiin toistaiseksi voimassa olevaksi ja jolla yhdistys sai käyttöönsä noin 39 hehtaarin alueen lentotoimintaa varten.[74] Vuokra-alueeseen kuuluu kiitotie 18/36 ympäristöineen.[75] Alueen vuosivuokra on 92 000 euroa[74] ja vuokraus mahdollistaa lentotoiminnan jatkamisen Malmilla. Kenttä toimi ilmailumääräysten mukaisena AGA M1-1 lentopaikkana.[75] Kentällä ei ole vuoden 2016 jälkeen ollut lennonjohtopalveluja.[74]

Merkitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuriperintöarvot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museovirasto on luetteloinut Malmin lentoaseman valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi[6] ja puoltanut lentokentän säilyttämistä.[76] Malmin lentoaseman poikkeuksellisen hyvin säilynyt sotia edeltävän ajan ilmailumiljöö[10][11] on saanut myös kansainvälistä tunnustusta: Se otettiin World Monuments Fundin julkaisemalle maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle vuosina 2004 ja 2006.[77] Malmin lentoasema kokonaisuutena kuuluu myös modernin arkkitehtuurin merkittäviä kohteita kartoittavan ja säilyttävän kansainvälisen DoCoMoMo-työryhmän Suomen kohdelistalle.[78] Kulttuuriperintöorganisaatio Europa Nostra valitsi Malmin lentoaseman yhdeksi Euroopan seitsemästä uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta maaliskuussa 2016.[79] Vuonna 2020 Unescon maailmanperintöohjelmaa neuvova kansainvälinen asiantuntijajärjestö ICOMOS nosti Malmin lentoaseman elävän kulttuuriperintökokonaisuuden esiin maailman uhanalaisena kulttuuriperintönä nelivuotisraportissaan.[80]

Luontoarvot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malmin kentän niittyalue on heinäkurpan merkittävimpiä syyslevähdyspaikkoja Suomessa, ja siellä tavataan useita EU:n lintudirektiivin I liitteessä mainittuja lajeja.[81] Riippumattomien asiantuntijoiden kesällä ja syksyllä 2015 toteuttamissa alustavissa kenttätutkimuksissa todettiin Malmin lentokenttäalueen olevan myös useiden Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV(a) yksilöimien, tiukkaa suojelua edellyttävien nisäkäslajien elinympäristö[82] ja lajirikas perhosniitty.[83] Lentokentän reunametsistä on löytynyt vuosina 2020-2021 ammattimaisissa selvityksissä myös merkittäviä liito-oravan elinympäristöjä.[84]

Kenttäalueen laitoja kiertää 5,7 kilometrin kuntorata ja ulkoilureitti.[85] Ulkoilupolun koillisella metsäosuudella kasvaa mesimarjaa, käenkukkaa ja puna-ailakkia.[86]

Asuinkäyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkaupunkiseutu kärsii kroonisesta asuntotuotannon pulasta, joka VTT:n arvion mukaan on ylittänyt 20 000 asunnon lukumäärän[87]. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnitelman lähtökohtana on noin 500 000 asukkaan ja 300 000 työpaikan kasvu vuoteen 2050 mennessä [88]. Malmin lentoaseman asuinrakentaminen on osa suunnitellun Viikin–Malmin pikaraitiotien aluetta, joka suunnitelmien mukaan tarjoaa asuntoja 86 000 ihmiselle.

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matkustajamäärät Helsinki-Malmin lentoasemalla vuosittain[89]
Vuosi Kotimaa Ulkomaat Yhteensä Muutos
2005 1 447 15 1 493 +2,6 % Nousua
2006 1 353 128 1 481 −1,3 % Laskua
2007 1 174 0 1 174 −20,7 % Laskua
2008 1 156 33 1 189 +1,3 % Nousua
2009 1 282 3 1 285 +8,1 % Nousua

Huom. Vuodesta 2010 eteenpäin Finavia ei ole tilastoinut Helsinki-Malmin lentokentän matkustajia. Tavaraliikennettä Finavia ei ole tilastoinut Helsinki-Malmin lentokentän osalta, eikä kaupallisen lentoliikenteen erillinen tilastointi ole ollut käytäntönä.

Kansainväliset lento-operaatiot Helsinki-Malmin lentoasemalla vuosittain (Finavia)[90]
Vuosi Muutos
2010 475  
2011 503 +6 % Nousua
2012 494 −1 % Laskua
2013 560 +13 % Nousua
2014 609 +9 % Nousua
2015 705 +16 % Nousua

Alueen tulevaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupunki on päättänyt rakentaa Malmin lentokentän alueelle asuntoja. Rakentamisen on tarkoitus alkaa vuoden 2024 lopulla.[91] Osa kentästä rakennuksineen kuitenkin suojellaan.[92]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Freese, Simo et al.: Malmin lentoasema, ympäristöhistoriaselvitys. Helsinki: Arkkitehtitoimisto Freese Oy ja Arkkitehtitoimisto Schulman Oy, 2016. Teoksen verkkoversio (PDF).

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ EFHF Helsinki-Malmi (PDF) (osa EFHF AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 25.8.2011. Vantaa: Finavia. Viitattu 25.8.2011.
  2. ↑ a b Finavian lentoliikennetilasto 2010, s. 7, 9. Vantaa: Finavia. Tilaston verkkoversio (viitattu 5.8.2011).
  3. ↑ "Eläköön Malmi", lopetti lentokentän päivystäjä viimeisen radiopuhelunsa lentäjille – kiitotiet sulkeutuivat Malmilla viimeisten rullausten jälkeen YLE. 15.3.2021. Viitattu 6.1.2024.
  4. ↑ HS Helsinki | Tältä näyttää nyt Malmin lentokentällä: Kaikelle kansalle avatulle alueelle hoksasi tulla torstaina vain kymmenkunta luistelijaa, mutta se on vasta alkua Helsingin Sanomat. 3.2.2022. Viitattu 3.2.2022.
  5. ↑ Helsinki nimesi Malmin lento­kentän uudelleen Helsingin Sanomat. 29.4.2023. Viitattu 1.6.2024.
  6. ↑ a b Malmin lentoasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 6.10.2015.
  7. ↑ Tyystjärvi, Ilona: Yksi helikopteri nousi vielä ilmaan, vouti ajoi autollaan paikalle – Malmin kentällä koitti historiallinen häätöpäivä Helsingin Sanomat. 15.3.2021. Viitattu 11.1.2022.
  8. ↑ Aero 1937, s. 25
  9. ↑ Aero 1937 s. 172
  10. ↑ a b c Pesu, Minna: Malmin lentoasema eilen ja tänään Rakennusperintö-sivusto. 26.11.2008. Ympäristöministeriö, Museovirasto. Viitattu 5.8.2011.
  11. ↑ a b c Malmin lentoasema, Helsinki 1938 (PDF) Rakennusperinnön vuosi 2003. 2003. Museovirasto. Viitattu 5.8.2011.
  12. ↑ Sakari Virkkunen: ”6. Kohtalokas pääsiäinen”, Kallio – Talonpoikaispresidentti, s. 87. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07600-0
  13. ↑ Malmin lentoasema, ympäristöhistoriaselvitys, ss. 11-15 2016. Arkkitehtitoimisto Freese & Schulman.
  14. ↑ Nordman, Liisa: Malmin lentokenttä sotavuosina 1939–1944; Kenttä, halli ja ympäröivää maisemaa Helsinki: Kansalaismuisti. Viitattu 16.1.2018.
  15. ↑ Nordman, Liisa: Malmin lentokenttä sotavuosina 1939–1944; Muistelmia ja 73 valokuvaa Helsinki: Kansalasimuisti. Viitattu 16.1.2018.
  16. ↑ Helsinki-Vantaan lentoaseman historia, Helsingin lentoasema avattiin 1952 Finavia. Viitattu 22.4.2020.
  17. ↑ Uola, Mikko: Suomen Ilmailuliitto 75 vuotta 1919–1994, s. 205. Suomen Ilmailuliitto, 1994.
  18. ↑ Malmi Helsinki-Vantaan varakenttänä Malmin lentoaseman ystävät ry. Viitattu 11.8.2015.
  19. ↑ ”FLYBE AT EFHF 2014”. fi-FI
  20. ↑ Mathias Rustin lento Moskovan Punaiselle torille 8.9.2006. Yle Elävä arkisto. Viitattu 11.8.2015.
  21. ↑ Freese et al, 2016, s. 3
  22. ↑ Freese et al, 2016, s. 11
  23. ↑ Freese et al, 2016, s. 13
  24. ↑ Freese et al, 2016, s. 15
  25. ↑ ”Vakava vaaratilanne - A serious incident Helsinki-Malmi (EFHF)”. SimPilot (käsikirjoitus). 2024-09-01.
  26. ↑ Freese et al, 2016, s. 33
  27. ↑ Sanna Jompero-Lahokoski: Yli 5 miljoonan euron remontti – tällaiseen käyttöön Malmin lentoaseman entinen päärakennus korjataan Helsingin Uutiset. 10.6.2024. Viitattu 14.6.2024.
  28. ↑ Helsinki-Malmi Finavia. Viitattu 5.8.2011.
  29. ↑ Lentoturvallisuushallinnon vuosikertomus 2002, s. 5 2003. Ilmailulaitos / Lentoturvallisuushallinto.
  30. ↑ Malmin harrasteilmailun sijoittumismahdollisuudet Nummelan ja Hyvinkään lentokentille. Julkaisuja 26/2014, s. 8 2014. Liikenne- ja viestintäministeriö.
  31. ↑ Nordic Airport Coordination, Helsinki-Vantaa level 3 Nordinc Airport Coordination. Viitattu 30.1.2021.
  32. ↑ a b Malmi numeroina sites.google.com. Viitattu 27.3.2018.
  33. ↑ Finavian vuosikertomus 2013, s. 101 Finavia. Viitattu 27.3.2018.
  34. ↑ Yleisiä harhaluuloja ilmailusta ja Malmin lentoasemasta Malmi Airport. Malmin lentoaseman ystävät ry.
  35. ↑ Malmin lentoaseman yrityksiä Malmin lentoaseman ystävät ry.
  36. ↑ Malmin lentoaseman yhdistyksiä Malmin lentoaseman ystävät ry.
  37. ↑ Malmin lentoaseman viranomaisia Malmin lentoaseman ystävät ry.
  38. ↑ Kilpeläinen, Päivi; Kostiainen, Eeva & Laakso, Seppo: Helsingin seudun lentokentän merkitys aluetalouden ja yritystoiminnan kannalta. Ympäristöministeriö 6/2009
  39. ↑ Visit Helsinki: Malmin lentoasema Visit Helsinki.
  40. ↑ Helsinki-Malmin lentoasema, VisitHelsinki
  41. ↑ Malmi Airshow Malmi Air Show.
  42. ↑ Finland International Airshow 2015 päätti komeasti kesän suurten lentonäytösten kauden Lentoposti.
  43. ↑ Finland International Airshow 2014 ylitti odotukset Lentoposti.
  44. ↑ Malmille tarjolla uusi lentokenttäoperaattori Malmi Airport. Malmin lentoaseman ystävät ry.
  45. ↑ Suomeen uusi lentoyhtiö –– 2000 e/kk ja saa lentää niin paljon kuin haluaa Taloussanomat. Viitattu 20.5.2016.
  46. ↑ Vedenpää, Ville: Ed Sheeran konsertoi Helsingissä ensi kesänä 20.9.2018. Yleisradio. Viitattu 24.9.2018.
  47. ↑ Blencowe, Annette: Ed Sheeranin Suomen-konsertti myytiin loppuun 20 minuutissa 27.9.2018. Yleisradio. Viitattu 27.9.2018.
  48. ↑ Ed Sheeranin 106 000 kuuntelijan jättiyleisö aiheuttaa ruuhkia Helsingissä – poliisi pyytää välttämään autoilua Malmilla Iltalehti. Viitattu 23.7.2019.
  49. ↑ Harjoitukset | Malmin lentokentällä havaitut helikopterit herättivät huomiota sosiaalisessa mediassa Helsingin Sanomat. 31.10.2023. Viitattu 29.10.2024.
  50. ↑ Poliisi harjoittelee Puolustusvoimien kanssa Helsingissä Poliisi. 29.10.2024. Viitattu 29.10.2024.
  51. ↑ Malmi, Pukinmäki, Tapanila ja Puistola vuonna 2000: Uusi välikehätie alueiden halki. Lentokentän siirtoa harkitaan. Helsingin Sanomat, 17.10.1970. Sanoma Osakeyhtiö.
  52. ↑ Kahden suunnittelijan mielipide: Malmin lentomelu supistaa Puotilaa 20 000 ihmisellä. Helsingin sanomat, 25.10.1970, s. 24. Sanoma Osakeyhtiö.
  53. ↑ Korjula, Matti: Liian paljon tyhjää melua Malmin lentomelusta. Helsingin Sanomat, 31.10.1970, s. 10h. Sanoma Osakeyhtiö.
  54. ↑ Lentokenttä pysyy Malmilla. Helsingin Sanomat, 14.1.1983, s. 13. Sanoma Osakeyhtiö.
  55. ↑ Kaupunginjohtajien sanasota ei estä lentokentän asutusta. Helsingin Sanomat, 25.3.1986, s. 11. Sanoma Osakeyhtiö.
  56. ↑ Rakentamisen vaihtoehdot pohdittavana - Malmin kentän tonttiarvo nousee noin 400 milj. markkaan. Helsingin Sanomat, 1.11.1986, s. 8. Sanoma Osakeyhtiö.
  57. ↑ Anna-Liisa Mikkonen: Vaalivuosi vauhdittamassa ratkaisua Helsinki-Malmin lentoaseman tulevaisuudesta. Ilmailu, 4/1987, s. 24-25. Suomen Ilmailuliitto. Artikkelin verkkoversio.
  58. ↑ a b LVM: Valtion päätökset vetäytyä Malmin lentokentältä laillisia ja lopullisia 5.10.2015. Finavia. Viitattu 10.11.2015.
  59. ↑ Valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien yhteistoiminta-asiakirja hyväksyttiin 12.5.2000. MTV Oy. Viitattu 27.6.2020.
  60. ↑ Valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien välinen yhteistoiminta-asiakirja Docplayer. 27.4.2000. Viitattu 27.6.2020.
  61. ↑ Helsingin seudun yleisilmailukentän sijaintivaihtoehdot (PDF) toukokuu 2011. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 13.12.2011.
  62. ↑ Visio 2050 19.9.2013. Helsinkiflyin-sivusto. Viitattu 11.8.2015.
  63. ↑ Markku Sandell: Kehysriihi: Malmin kentälle asuntoja, länsimetron jatkeelle ei rahaa 25.3.2014. Yleisradio. Viitattu 11.8.2015.
  64. ↑ a b Laitinen, Joonas: Taistelu Malmin kentästä sai yllätyskäänteen Helsingin Sanomat. 16.10.2015. Sanoma. Viitattu 9.11.2015.
  65. ↑ a b Malmberg, Lari: Malmin lentokentän alueesta suunnitellaan lähiön ja kantakaupungin risteytystä Helsingin Sanomat. 21.9.2015. Viitattu 9.11.2015.
  66. ↑ a b Jokinen, Juho: Malmin lentokenttä ei pelastu – kaupunginvaltuusto päätti, ettei kuntalaisaloite aiheuta toimenpiteitä Helsingin Sanomat. 30.3.2016. Viitattu 30.3.2016.
  67. ↑ Kysely Malmin lentokentästä 20.8.2014 (Mielipidemittaus) Malmi Airport. elokuu 2014. Malmin lentoaseman ystävät ry.
  68. ↑ Suomen lennonjohtajien yhdistys ry, tiedote 4.11.2014 4.11.2014. SLJY.
  69. ↑ Suomen lentäjäliitto, tiedote 20.10.2015. Suomen lentäjäliitto.
  70. ↑ Kansalaisaloite 2106 "Lex Malmi" kansalaisaloite.fi. 10.8.2016.
  71. ↑ Kunnas, Risto: ”Tässä ei ole mitään järkeä” – Kaupunki pakotti koneet kylmään, lämmittää nyt tyhjää hallia Iltalehti. 13.11.2018. Helsinki: Alma Media Oyj. Viitattu 28.1.2020.
  72. ↑ Malmin lentokenttäyhdistys ry: Oikeusprosessien tilanne efhf.fi. Viitattu 30.1.2021.
  73. ↑ Uutinen hovioikeuden käsittelyaikataulusta www.efhf.fi. 15.4.2024. efhf hallitus. Viitattu 29.10.2024.
  74. ↑ a b c Malmin lentokenttäyhdistys allekirjoitti vuokrasopimuksen Helsingin kaupungin kanssa Lentoposti. 21.12.2016. Viitattu 22.12.2016.
  75. ↑ a b Helsinki vuokraa Malmin lentokentän maa-alueen Malmin lentokenttäyhdistys ry:lle Lentoposti. 1.12.2016. Viitattu 22.12.2016.
  76. ↑ Parkkonen, Tommi: "Massiivinen vahinko" – Museovirasto haluaa säilyttää Malmin lentokentän. Iltalehti, 24.11.2015, s. 8. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.11.2015.
  77. ↑ Past Watch Site – Helsinki-Malmi Airport joulukuu 2010. New York: World Monuments Fund. Viitattu 5.8.2011. (englanniksi)
  78. ↑ Dag Englund – Vera Rosendahl (Rakennushallitus) (Archive.org) Docomomo Suomi Finland ry. Viitattu 5.8.2011.
  79. ↑ Europe's 7 Most Endangered Heritage Sites 2016 Announced 16.3.2016. Europa Nostra.
  80. ↑ ICOMOS: Heritage at Risk World Report 2016-2019 ICOMOS.
  81. ↑ Malmin lentokentän linnusto MBS – MaTaPuPu Birding Society.
  82. ↑ Malmin lentoaseman lepakkokartoitus 2015-2017 Malmi Airport. Malmin lentoaseman ystävät ry.
  83. ↑ Malmin lentoaseman perhosselvitys 2015-2017, lausunto Malmi Airport. Malmin lentoaseman ystävät ry.
  84. ↑ Malmin lentoaseman luontoarvot 14.1.2021. Malmin lentoaseman ystävät ry.
  85. ↑ Ulkoilukartta, Malmin lentoaseman ympäristö ulkoilukartta.fi.
  86. ↑ Uotila, Ilkka: Malmin lentokentän ympäristön monipuolinen kasvisto. Kenttäpostia, toukokuu 2014, s. 3. Helsinki: Malmin lentoaseman ystävät ry. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 28.1.2020.
  87. ↑ Marja Salmela: Helsingin seudulta puuttuu jopa 20000 asuntoa – ”Suomen talouskasvulle syntyy tulppa” Helsingin Sanomat. 25.1.2016. Viitattu 27.5.2023.
  88. ↑ Kasvava Helsingin seutu tarvitsee Malmin entisen lentokentän aluetta asuntorakentamiseen | Helsingin seudun kauppakamari www.sttinfo.fi. Viitattu 27.5.2023.
  89. ↑ Liikennetilastot Finavia. Viitattu 27.6.2016.
  90. ↑ [liikennetilastot(at)finavia.fi Liikennetilastot] Finavia.
  91. ↑ Kantola, Anne: Kaksi Malmin lento­kentän kortteleista sai lainvoimaisen asema­kaavan Helsingin Sanomat Yle Uutiset. 16.12.2022. Viitattu 19.12.2022.
  92. ↑ Malmin lentokenttä | Hyvästi Malmi – Laaja kuvakooste esittelee sodan alla avatun lentokentän kunnian päivät Helsingin Sanomat. 19.3.2021. Viitattu 19.3.2021.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sipilä, Haikarainen, Wahl ym.: Malmi – Helsingin lentoasema. Minerva Kustannus Oy, 2008. ISBN 978-952-492-145-9

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]