Henri Estienne (nuorempi)
Henri Estienne (1528/1531 Pariisi – 1598 Lyon), tunnetaan myös nimellä Henricus Stephanus, oli ranskalainen kirjanpainaja, joka toimitti ja painoi useita antiikin kreikkalaisen kirjallisuuden teoksia.
Elämä ja työt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Estienne oli jo nuorena kiinnostunut kreikan ja latinan kielistä ja kirjallisuudesta. Hänen isänsä Robert Estienne piti hyvää huolta hänen kasvatuksestaan, ja Henri teki nuoruudessaan matkan Italiaan, Englantiin ja Flanderiin kootakseen käsikirjoituksia isänsä kirjapainoa varten.
Vuonna 1554 Estienne julkaisi ensimmäisen itsenäisen teoksensa nimeltään Anacreon. Tämän jälkeen hän matkusti uudelleen Italiaan. Hän muun muassa löysi Roomasta kopion Diodoros Sisilialaisen teoksesta.
Vuonna 1557 hänellä vaikuttaa olleen oma kirjapaino, ja hän mainosti itseään ”pariisilaisena kirjanpainajana” (typographus parisiensis). Seuraavana vuonna hän otti nimityksen illustris viri Huldrici Fuggeri typographus viitaten mesenaattiinsa Ulrich Fuggeriin. Vuonna 1559 Estienne otti isänsä kirjapainon haltuunsa. Estienne katsoi olevansa julkaisija, toimittaja ja vanhojen käsikirjoitusten kokoaja. Hän paransi kreikankielisten teosten vanhoja käännöksiä ja teki myös uusia käännöksiä useista teoksista.
Athenagoraan, Aristoteleen ja Aiskhyloksen teokset ilmestyivät vuonna 1557; Diodoros Sisilialaisen vuonna 1559; Ksenofonin 1561; Sekstos Empeirikoksen vuonna 1562; Thukydideen vuonna 1564; sekä Herodotoksen vuosina 1566 ja 1581. Estiennen täydellinen laitos Platonin dialogeista vuonna 1578 on edelleen pohjana Platonin teoksiin viittaamisessa käytetylle numeroinnille, Stephanuksen numeroinnille.
Estiennen merkittävimpiin teoksiin kuuluu Thesaurus linguae graecae, kreikan kielen tesaurus, joka oli laajalti käytössä 1800-luvulle saakka kreikan leksikografian pohjana. Se ilmestyi vuonna 1572, ja käsitti neljä osaa ja kaksi lisäosaa. Estiennen omia teoksia oli myös Apologie pour Hérodote (1566).
Estienne painoi useita kreikankielisen Uuden testamentin laitoksia. Tunnetuin on Théodore de Bèzen toimittama ja kommentoima laitos. Estienne toimitti myös omia kreikankielisen Uuden testamentin laitoksia vuosina 1576 ja 1587. Ensin mainittu sisälsi ensimmäisen tieteellisen tutkielman apostolisten kirjoittajien käyttämästä kielestä; viimeksi mainittu puolestaan käsitteli antiikin aikaisia tekstin jaotteluja. Vuonna 1594 hän julkaisi Uuden testamentin konkordanssihakemiston, johon hänen isänsä oli tehnyt esityötä.
Jo aiemmin hän oli kääntänyt Jean Calvinin katekismuksen kreikan kielelle. Se painettiin vuonna 1554. Peshitta painettiin vuonna 1569, suuri ranskankielinen Raamattu vuonna 1565.
Estienne oli naimisissa kolmesti ja hänellä oli neljätoista lasta.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Boudou, Bénédicte: Henri II Estienne éditeur et écrivain. (Bénédicte Boudou, Judit Keskéméti, Jean Céard ja Hélène Cazes) Brépols, 2003.
- Schreiber, Fred: The Estiennes: an annotated catalogue of 300 highlights of their various presses. New York: E.K. Schreiber, 1982.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
