Herman Dooyeweerd

Herman Dooyeweerd.

Herman Dooyeweerd (7. lokakuuta 1894 Amsterdam – 12. helmikuuta 1977 Amsterdam) oli alankomaalainen kristitty filosofi, joka loi uuden filosofisen lähestymistavan nimeltä kosmonominen filosofia. Hän toimi oikeusfilosofian professorina Vrije Universiteit Amsterdamissa.

Kosmonomisen filosofian perusidea

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dooyeweerd oli yksi 1900-luvun omaperäisimmistä filosofeista.kenen mukaan? Dooyeweerd on teoksissaan De Wijsbegeerte der Wetsidee (1935–1936) ja sen englanninkielisessä laitoksessa A New Critique of Theoretical Thought I - IV (1954–56) pyrkinyt osoittamaan, että tieteellinen ajattelu kaikkein täsmällisimmissäkin muodoissaan edellyttää aina ideaa maailmankaikkeuden alkuperästä, sen kokonaismerkityksestä ja sen perimmäisestä yhteydestä. Näitä kokonaisvaltaisia ideoita ei ole mahdollista saavuttaa tieteellisen tutkimuksen avulla, vaan ne ovat tieteellisen tutkimuksen edellytyksiä.lähde?

Dooyeweerdin lähtökohtana on ajatus, että Jumalan luoma maailmankaikkeus on lainalaisuuksien hallitsema. Tästä nimi kosmonominen filosofia. Dooyeweerd oletti, että maailmankaikkeuden lainalaisuudet jakautuvat 15 redusoimattomaan aspektiin: numeerinen (lukumäärä), spatiaalinen (tila), kinemaattinen (liike), fysikaalinen (energia), biologinen (elämä), psyykkinen (havainto, tunne), historiallinen (valta), looginen, kielellinen, sosiaalinen, esteettinen, moraalinen, juridinen ja pistinen (uskon) alue.[1]

Ajattelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dooyeweerdin mukaan länsimaisen historian kulttuuri ja ajattelu on ohjautunut "uskonnollisten perusmotiivien" kautta, jotka hän jakaa neljään:lähde?

  • kreikkalainen muoto-materia-motiivi
  • kristillinen motiivi: luominen, syntiinlankeemus, pelastus Jeesuksessa Kristuksessa
  • skolastinen luonto-armo-motiivi
  • modernin humanismin luonto-vapaus-motiivi.

Dooyeweerd perustaa oman filosofiansa kristilliselle motiiville, eikä hän katso voitavan yhdistää sitä muihin motiiveihin.[2] lähde tarkemmin?

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • De neo-mystiek van Frederik van Eeden (1915)
  • De crisis der humanistische staatsleer in het licht eener calvinistische kosmologie en kennistheorie (Amsterdam, Ten Have, 1931)
  • De wijsbegeerte der wetsidee, 3 delen (Amsterdam, H.J. Paris, 1935-1936)
  • Transcendental problems of philosophic thought. An inquiry into the transcendental conditions of philosophy (Grand Rapids, Eerdmans, 1948)
  • Reformatie en scholastiek in de wijsbegeerte, deel I (Franeker Wever, 1949) Reformation and Scholasticism in Philosophy
    • Volume I: The Greek Prelude
  • A new critique of theoretical thought, 4 delen (Amsterdam/Philadelphia/Parijs, Presbyterian and Reformed Publishing Company, 1953-1958, Edwin Mellen Press, 1997)
    • Volume I: The Necessary Presuppositions of Philosophy
    • Volume II: The General Theory of the Modal Spheres
    • Volume III: The Structure of Individuality of Temporal Reality
    • Volume IV: Index of Subject and Authors (compiled by H. de Jongste)
  • In the twilight of western thought. Studies in the pretended autonomy of philosophical thought (Philadelphia, Presbyterian and Reformed Publishing Company, 1960)
  • Verkenningen in de wijsbegeerte, de sociologie en de rechtsgeschiedenis (Amsterdam, Buijten & Schipperheijn, 1960)
  • Vernieuwing en bezinning; om het reformatorisch grondmotief (Zutphen, Van den Brink & Co, 1963)
  • Encyclopedia of the Science of Law
    • Volume 1: Introduction
  • Christian Philosophy and the Meaning of History
  • Essays in Legal, Social, and Political Philosophy
  • Roots of Western Culture
  • Political Philosophy

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • L. Kalsbeek: Contours of a Christian Philosophy. An Introduction to Herman Dooyeweerd's Thought

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Dooyeweerd 1997 Vol. 2, s. 98.
  2. ↑ Herman Dooyeweerd: Reconstruction and Reformation (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]