Hiidenpata (romaani)

Hiidenpata
The Black Cauldron
Suomennoksen kansikuva.
Suomennoksen kansikuva.
Alkuperäisteos
Kirjailija Lloyd Alexander
Kieli englanti
Genre fantasia
Kustantaja Henry Holt and Company
Julkaistu 1965
Sivumäärä 224
ISBN 0-8050-0992-2
Suomennos
Suomentaja Ritva-Liisa Pilhjerta
Kansitaiteilija Eki Laakkonen, Anne Peränen
Kustantaja Gummerus
Julkaistu 1988
Sivumäärä 212
ISBN 951-20-3292-9
Sarja: Prydainin kronikka
Edeltävä Kolmen kertomus
Seuraava Llyrin linna
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Hiidenpata (engl. The Black Cauldron) on yhdysvaltalaisen kirjailijan Lloyd Alexanderin vuonna 1965 julkaisema nuorten fantasiakirja, joka on viisiosaisen Prydainin kronikka -sarjan toinen osa, jatkaen Kolmen kertomuksesta alkanutta tarinaa. Gummerus julkaisi Ritva-Liisa Pilhjertan suomennoksen vuonna 1988.

Hiidenpata valittiin vuonna 1966 Newbery Honor -kirjaksi.[1]

Juoni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

On kulunut vuosi nuoren Taranin edellisestä seikkailusta, kun yllättäen prinssi Gwydion päättää järjestää kokouksen Caer Dallbenin tilalla. Kokouksessa Gwydion ehdottaa liittolaisilleen suunnitelmasta lähteä ryöstöretkelle kohti Annuvinia tarkoituksena varastaa pahan Arawnin käsistä maaginen Hiidenpata, jonka avulla Arawn luo kuolemattomia Patasyntyjä. Suunnitelman mukaan kuningas Morgantin olisi tarkoitus Annuviniin tehtävällä valehyökkäyksellä kiinnittää Arawnin huomio, kun taas Gwydionin johtama pienempi joukko yrittäisi sivusta Collin tuntemaa Mustan portin kautta kulkevaa tietä pitkin käyttäen päästä Hiidenpataan käsiksi. Gwydionin mukaan olisi tarkoitus lähteä Taran, Coll, vanhat tutut bardi Fflewddur Fflam ja Doli-kääpiö, sekä uusina tuttavuuksina enneunien lahjoilla siunattu Adaon-niminen soturi ja kunnianhimon kalvaama prinssi Ellidyr, jonka kanssa Taran ei tunnu tulevan lainkaan toimeen. Myöhemmin myös Taranin ystävät prinsessa Eilonwy ja karvainen Gurgi-otus lyöttäytyvät joukkoon mukaan vastoin Taranin tahtoa.

Matka etenee muuten suunnittelmien mukaisesti kohti Annuvinin laidalla olevaa Mustaa porttia, mutta Gwydionin johtama joukko huomaa lopulta Hiidenpadan olevan kadonnut, mutta kohtaavat Gwystyl-nimisen haltijan, jonka mukaan Hiidenpata on palannut Morvan suolle sen alkuperäisen omistajien, Morvan noitien luokse. Tästä kuultuaan kunnianhimon sokaisema Ellidyr päättää lähteä hakemaan padan yksin, ja Adaonin johdolla Taran kumppaneineen lähtevät takaa-ajoon. Arawnia palvelevat Annuvinin metsästäjät kuitenkin vahingoittavat Adaonin kuolettavasti, mutta ennen kuolemaansa luovuttaa Taranille maagisen rintaneulansa, jonka avustuksella Adaon kykeni näkemään profeetallisia unia ja näkyjä. Tämän jälkeen Taran ottaa johdon edeten kohti Morvan suota, vältellen parhaansa mukaan Annuvinin metsästäjiä. Morvan suolla he lopulta kohtaavat sen kolme noitaa, Orddun, Orwenin ja Orgochin, jotka kieltäytyvät luovuttamasta Hiidenpataa mikäli he eivät saa vastineeksi jonkun korvaamattoman esineen. Vasta Taranin Adaonilta saaman rintaneulan kohdalla he hyväksyvät vaihtokaupan. Kun noidat luovuttavat Hiidenpadan, Taran ystävineen saavat kauhukseen kuulla heiltä, että Hiidenpataa pahaa taikavoimaa ei voi tuhota, ellei joku epäitsekkäässä tarkoituksessa uhraa oman henkensä kiipeämällä padan sisään. Heidän ei auta muuta kuin yrittää saada pata kuljetettua Caer Dallbenin keksiäkseen jonkin vaihtoehtoisen ratkaisun ongelmalle.

Tevyn-joelle päästyä painava Hiidenpata uppoaa joenpohjaan, vaikeuttaen Taranin ja hänen ytäviensä etenemistä. Pian paikalle saapuu Ellidyr, joka lupaa auttaa ainoastaan vain, mikäli he antaisivat yksinomaan Ellidyrille kaiken kunnian koko urotyöstä. Taran suostuu tähän, mutta saatuaan Hiidenpadan takaisin pinnalle Ellidyr ratsastaa sen kanssa tiehensä. Myöhemmin Taranin joukko löytää uudelleen Ellidyrin kuningas Morgantin leiristä, mutta tällä kertaa pahoinpideltynä ja sidottuna, jonka jälkeen selviää Morgantin tosiasiassa pettäneen liittolaiset tarkoituksena saada Hiidenpata käsiinsä ja sen luomilla omilla Patasynnyillä valloittaa koko Prydain itselleen. Dolin näkymättömyystaian avustuksella Taran ystävineen käyvät taisteluun Morgantia ja hänen joukkojaan vastaan samalla kun siteistään vapautunut Ellidyr uhrautuu ryntäämällä Hiidenpadan sisälle, tuhoten padan voiman. Pian Gwydion ja kuningas Smoit joukkoineen tulevat Taranin ja hänen ystäviensä avuksi, kukistaen Morgantin. Kun seikkailun päätteeksi Gwydionin tiet eroavat Taranin, Gurgin ja Eilonwyn päästessä takaisin kotiinsa Caer Dallbeniin, Gwydion huomauttaa Taranille prinssi Ellidyrin löytäen kuollessaan kaipaamansa kunniansa, jota hän niin kovasti elämältään oli etsinyt.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Sovituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiidenpata toimi kirjasarjan ensimmäisen osan, Kolmen kertomuksen kanssa pohjana Disney-yhtiön vuoden 1985 samannimiselle piirroselokuvalle. Vaikka elokuva oli ilmestyessään katastrofaalinen floppi, Alexander itse kertoi nauttineensa elokuvasta huolimatta sen yhtäläisyyksien uupumisesta kirjoihin.[2][3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Publication History - The Black Cauldron (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  2. ↑ What went wrong with Disney's "Black Cauldron"? - The Ladies of Comicazi (englanniksi)
  3. ↑ Lloyd Alexander Interview Transcript (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]