Hjalmar Munsterhjelm

Hjalmar Munsterhjelm
Munsterhjelm noin 1871–1878
Munsterhjelm noin 1871–1878
Henkilötiedot
Koko nimi Magnus Hjalmar Munsterhjelm
Syntynyt19. lokakuuta 1840
Kuollut2. huhtikuuta 1905 (64 vuotta)
Taiteilija
Ala taidemaalari
Taidesuuntaus Romantiikka
Pietarin taideakatemiassa opiskelleita suomalaisia
Düsseldorfin koulukuntaan kuuluvat suomalaiset taiteilijat
Werner Holmberg, Maantie Hämeessä (Helteinen kesäpäivä), 1860.
Werner Holmberg, Maantie Hämeessä (Helteinen kesäpäivä), 1860.
Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa
opiskelleita suomalaisia

Magnus Hjalmar Munsterhjelm (19. lokakuuta 1840 Tuulos – 2. huhtikuuta 1905 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari. Hän oli 1800-luvun loppupuolen romanttista taidesuuntausta edustanut suomalainen maisemamaalari. Munsterhjelmillä on arvostettu asema Suomen taidehistoriassa, vaikka hän aikanaan oli tuotannossaan epätasainen.[1]

Elämäkerta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruusvuodet ja opinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeestä kotoisin oleva Hjalmar Munsterhjelm syntyi Tuuloksen Toivoniemen kartanossa 19. lokakuuta 1840. Vanhemmat, aliratsumestari Gustaf Riggert Munsterhjelm ja Mathilda Charlotta Eleonora von Essen toivoivat pojasta taidemaalaria, mutta Hjalmar itse haaveili merikapteenin ammatista. Hän kävikin Turun merikoulua ja osallistui kahdelle Espanjan-purjehdukselle vuosina 1858 ja 1859. Vuonna 1860 isä Gustaf kuitenkin vei pojan Düsseldorfiin, missä tämä pääsi Werner Holmbergin yksityisoppilaaksi. Kun Hjalmar Munsterhjelm kesällä 1865 valmistui Düsseldorfin taideakatemiasta, hän oli ensimmäinen koko kurssin läpikäynyt suomalaistaiteilija. Kotimaassaan Munsterhjelm olikin yksi harvoista perusteellisen ammatillisen koulutuksen saaneista taidemaalareista ja sen ansiosta teknisesti erittäin taitava. Pitkäaikainen opiskelu kertoi myös Munsterhjelmin epävarmuudesta taiteilijana: hän oppi käyttämään erilaisia vaikutteita ja esikuvia varsin vapaasti tavoitteidensa ja yleisön odotusten mukaisesti.

Dûsseldorfin koulun jälkeen Munsterhjelm opiskeli vielä Karlsruhessa Staatliche Akademie der bildenden Künstessä (1865–1866) ja Hans Guden yksityisoppilaana (1867–1870). Suomeen hän palasi, kun Saksan ja Ranskan välille syttyi vuonna 1870 sota.

Maalaismaiseman kuvaaja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hjalmar Munsterhjelm teki useita kesämatkoja Savoon ja Karjalaan tutustuen muun muassa Vuoksen rannan kansallismaisemiin. Luonnonkaunis koskimaisema kiehtoi taiteilijaa, joka valmisteli Imatraa ja sen lähiseutuja esittelevää kuvateosta "Album d'Imatra par Hj. M-m" (1872). Munsterhjelm itse piti parhaana aiheenaan Ruokolahden Vallinkoskea. Samoihin aikoihin Munsterhjelmin maalausten mukaan toteutettuja maisema-aiheita painettiin myös Suomea esittelevään kuvajulkaisuun Matkustus Suomessa (Zachris Topelius, 1873).

Olav Rustin maalaama muotokuva vuodelta 1876

Hjalmar Munsterhjelm oli uransa huipulla 1870-luvun alussa. Hänen kotimaassa tekemiensä matkojen tuloksena syntyneitä komeita maisemamaalauksia oli esillä niin Münchenissä, Bremenissä, Hannoverissa, Wienissä, Lontoossa, Pietarissa, Göteborgissa kuin Helsingissäkin. Hjalmar Munsterhjelmin tuotantoa hallitsee romanttissävyinen tunnelmakuvaus. Hän pyrki näkemään luonnon kokonaisuutena, pikemminkin tunnelmana kuin realistisena kuvauskohteena. Kasvu- ja elinympäristönsä vuoksi Munsterhjelm on muistettava ennen kaikkea Hämeen kuvaajana: hänen teoksissaan toistuvat järvi- ja peltomaisemat.

Hän meni naimisiin Olga Mathilda Tannisen (1856–1929) kanssa vuonna 1875. He saivat neljä lasta, joista yksi oli kuvanveistäjä John Munsterhjelm (1879–1925).

Valokuvattuna koiransa kanssa 1899–1905

Hjalmar Munsterhjelm sai Pietarin taideakatemian arvonimen "toisen luokan taiteilija" vuonna 1872 ja "ensiluokan taiteilija" vuonna 1873. Akateemikoksi hänet valittiin vuonna 1874. Samana vuonna hän voitti ensimmäisen valtion maisemamaalauskilpailun. Ruotsin taideakatemian jäseneksi Munsterhjelm valittiin vuonna 1897. Hän oli aktiivinen kuolemaansa saakka vuonna 1905 Helsingissä.

Hänen poikansa John Munsterhjelmin hopeinen muistometali isästään vuodelta 1923 (John kuvattuna veistämässä teosta)

Kuvia teoksista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Paimen alppimaisemassa, 1860
    Paimen alppimaisemassa, 1860
  • Maantie Suomessa, 1865
    Maantie Suomessa, 1865
  • Baijerilainen talonpoikaisnainen, 1860-luku
    Baijerilainen talonpoikaisnainen, 1860-luku
  • Kesäinen koivikko, 1869
    Kesäinen koivikko, 1869
  • Kyläkatu Schwartzwaldissa, 1870
    Kyläkatu Schwartzwaldissa, 1870
  • Maisema Hohenaschausta, 1871
    Maisema Hohenaschausta, 1871
  • Hämeen linna, 1872
    Hämeen linna, 1872
  • Talvimaisema Tuuloksesta, 1874
    Talvimaisema Tuuloksesta, 1874
  • Metsämaa Hauhosta, Hämeestä
    Metsämaa Hauhosta, Hämeestä
  • Olavinlinna (Talvi), 1870-luku
    Olavinlinna (Talvi), 1870-luku
  • Kuutamo Barösundissa, myöhäinen 1870-luku
    Kuutamo Barösundissa, myöhäinen 1870-luku
  • Kuutamoyö, 1883
    Kuutamoyö, 1883
  • Lokakuun ilta ensilumen jälkeen; Ensilumi, 1883
    Lokakuun ilta ensilumen jälkeen; Ensilumi, 1883
  • Aamutunnelma (Saaristomaisema), 1884
    Aamutunnelma (Saaristomaisema), 1884
  • Kuutamo, 1885
    Kuutamo, 1885
  • Piilipuita, 1897
    Piilipuita, 1897

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Hjalmar Munsterhjelm. Kansallisbiografia 11.10.2005. Aimo Reitala. (Maksullinen artikkeli) Viitattu 3.7.2014.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Aimo Reitala: Hjalmar Munsterhjelm ja hänen maisemataiteensa (1990)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]