Max Hugo Weigold (27. toukokuuta 1886 Dresden – 9. heinäkuuta 1973 Bruckberg, Bayern) oli saksalainen eläintieteilijä ja rengastustoiminnan pioneereja.
Weigold opiskeli luonnontieteitä ja maantiedettä Jenan ja Leipzigin yliopistoissa. Hänen väitöskirjansa vuonna 1909 käsitteli nilviäisiä. Hän työskenteli Saksan merentutkimuslaitoksen tieteellisessä komissiossa Helgolandin saarella Pohjanmerellä. Täällä Weigold keskittyi lintujen muuton tutkimiseen, ja perusti Helgolandin lintuaseman 1910. Lintujen pyydystämiseksi rengastusta varten hän suunnitteli ja rakennutti suuren helgolandrysän, jonkalaisia on sittemmin rakennettu monille lintuasemille.
Myöhemmin Weigold vietti kuusi vuotta Kiinassa ja Tiibetissä Stoetznerin retkikunnan mukana. Hän oli ensimmäinen länsimaalainen, joka näki jättiläispandan, ja jonka pennun hän osti 1916, mutta pentu kuoli pian. Hän matkusteli laajalti eri puolilla maapalloa. Sittemmin Weigold nimitettiin Ala-Saksin valtionmuseon luonnontieteiden osaston johtajaksi Hannoveriin.