It's Only Rock 'n' Roll The Rolling Stones | ||
---|---|---|
Studioalbumin tiedot | ||
Äänitetty | 13. marraskuuta 1973 – 27. toukokuuta 1974 | |
Julkaistu | 18. lokakuuta 1974 | |
Formaatti | LP, CD | |
Tuottaja(t) | Mick Jagger, Keith Richards | |
Tyylilaji | rock | |
Kesto | 48.26 | |
Levy-yhtiö | Rolling Stones/Atlantic | |
Listasijoitukset | ||
1. (1974)[1] | ||
The Rolling Stonesin muut studioalbumit | ||
Goats Head Soup 1973 |
It's Only Rock 'n' Roll 1974 |
Black and Blue 1976 |
Singlet albumilta It's Only Rock 'n Roll | ||
|
It’s Only Rock ’n’ Roll on brittiläisen rockyhtyeen The Rolling Stonesin lokakuussa 1974 julkaistu albumi. Se on yhtyeen järjestyksessään kahdestoista Britanniassa ja neljästoista Yhdysvalloissa julkaistu studioalbumi. Levy nousi Britannian listan kakkoseksi ja Yhdysvalloissa listaykköseksi.
It’s Only Rock ’n’ Roll jäi yhtyeessä vuodesta 1969 lähtien soittaneen kitaristi Mick Taylorin viimeiseksi Rolling Stones -albumiksi, sillä hän lähti yhtyeestä levyn ilmestymisen jälkeen. Taylorin seuraaja Ron Wood tekee ensiesiintymisensä Rolling Stonesissa nimikappaleella ”It’s Only Rock ’n’ Roll (But I Like It)”, jota hän oli mukana kirjoittamassa ja soittaa levytetyllä versiolla akustista kitaraa. Virallisesti Wood liittyi yhtyeen jäseneksi vuonna 1975.[9] Nimikappaleesta on muodostunut yksi yhtyeen suurimmista klassikoista. Se julkaistiin singlenä, kuten myös The Temptations -cover ”Ain’t Too Proud to Beg”.
Albumin kansikuvan on tehnyt belgialainen taiteilija Guy Peellaert. Hän suunnitteli myös David Bowien samana vuonna ilmestyneen Diamond Dogs -albumin kansitaiteen.[10]
A-puoli
B-puoli