Júnior dos Santos

Júnior dos Santos
Júnior dos Santos UFC 131-tapahtuman punnituksessa
Júnior dos Santos UFC 131-tapahtuman punnituksessa
Henkilötiedot
Syntynyt30. tammikuuta 1984 (ikä 40)
Caçador, Santa Catarina, Brasilia
Kansalaisuus  Brasilia
Vapaaottelija
Lempinimi Cigano, JDS
Aktiivisena 2006–
Pituus 193 cm
Paino 111 kg
Kätisyys Oikea
Taistelutyyli Nyrkkeily, Brasilialainen jujutsu
Seura American Top Team (2015–)
Nova União (2014–2015)
Team Nogueira (?–2014)
Tilastot
Ottelut 30
Voitot 21
– tyrmäyksellä 15
– luovutuksella 1
– päätöksellä 5
Tappiot 9
– tyrmäyksellä 7
– luovutuksella 1
– päätöksellä 1
Aiheesta muualla
www.juniordossantos.com.br

Júnior dos Santos Almeida (s. 30. tammikuuta 1984 Caçador, Santa Catarina, Brasilia) on brasilialainen raskaansarjan vapaaottelija, joka ottelee nimellä Júnior Cigano dos Santos.[1] Hän voitti Ultimate Fighting Championshipin raskaansarjan mestaruuden 12. marraskuuta 2011 tyrmäämällä Cain Velasquezin UFC on Fox: Velasquez vs. Dos Santos -tapahtumassa.

Varhaiset vuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Júnior dos Santos Almeida syntyi aluksi vähävaraiseen perheeseen Caçadorin paikkakunnan syrjäseuduilla, Santa Catarinan osavaltiossa, Brasiliassa vuonna 1984. Vaikka hän oli ainut lapsi, hänen yksinhuoltajaäidillään oli harvoin varaa huolehtia lapsestaan kunnolla. Niinpä Almeida oppi vastuunsa jo pienenä ja alkoi työskennellä jo kymmenenvuotiaana auttaakseen äitiään myymällä mehujäätelöä.[2] Myöhemmin hän kuitenkin ajatteli, että äidin olisi helpompi pitää itsestään huolta jos hän ei itse olisi taakkana tälle ja hankkisi elantonsa vain itselleen. Almeida hyvästeli äitinsä 17-vuotiaana ja suuntasi Salvadoriin, Bahian osavaltioon. Siellä hän sai töitä ravintolassa, jossa hän työskenteli tarjoilijana 19-vuotiaana.[2] Siellä hän myös tapasi tulevan vaimonsa, joka oli ravintolanomistajan vanhempi tytär. 21-vuotiaana hän alkoi harjoitella brasilialaista jujutsua pitkäaikaisen ohjaajansa ja hyvän ystävänsä Yuri Carltonin ohjauksessa ja puolen vuoden harjoittelun jälkeen hän alkoi kilpailla lajissa.[2] Tätä ennen hänellä ei ollut minkäänlaista kamppailukokemusta. Tämän jälkeen häntä alkoi kouluttaa nyrkkeilyssä hänen toinen pitkäaikainen valmentajansa Luiz Carlos Dórea, joka oli aikaisemmin opettanut nuoria Antônio Rodrigo Nogueiraa ja Antônio Rogério Nogueiraa lajissa. Dórea oli myös ohjaaja vapaaottelussa. Hieman nyrkkeilyä myöhemmin hän aloitti harjoittelemisen vapaaottelussa. Noin vuosi myöhemmin hän teki ammattilaisdebyyttinsä pienissä brasilialaisissa promootioissa ja organisaatioissa.

Vapaaottelu-ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uran alku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dos Santos aloitti ammattilaisuransa heinäkuussa 2006 ja otteli seuraavien kahden vuoden aikana muun muassa Extreme Fighting Championship- ja Minotauro Fights -promootioissa. Seitsemästä ottelustaan hän voitti kuusi, ja ainoan kerran hän marraskuussa 2007 hävisi uusintaottelussa Joaquim Ferreiraa vastaan.[3]

Dos Santos debytoi UFC:ssä lokakuussa 2008, UFC 90: Silva vs. Côté -tapahtumassa. Ennen ottelua hänet arvioitiin mediassa altavastaajaksi UFC-veteraani Fabricio Werdumia vastaan,[4] mutta dos Santos voitti silti teknisellä tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä.[5]UFC 95 -tapahtumassa Lontoossa seuraavan vuoden helmikuussa hän sai vastaansa ensimmäistä kertaa UFC:ssä otelleen Stefan Struven. Dos Santosin vasen koukku ja oikea suora tiputtivat Struven mattoon. Tuomari Dan Miragliotta keskeytti ottelun 53 sekunnin jälkeen ja julisti dos Santosin voittajaksi teknisellä tyrmäyksellä. Välittömästi ottelun jälkeen Struve protestoi tuomarin lopettaneen ottelun liian aikaisin.[6] Hänen mielipiteensä sai myös jonkin verran tukea ottelua seuranneessa mediassa.[7]

Dos Santos otteli ensi kertaa urallaan ensimmäistä erää pidemmälle syyskuussa 2009, UFC 103: Franklin vs. Belfort -tapahtumassa, jossa hänen vastaansa asettui potkunyrkkeilylegenda Mirko Filipović. Kaksi ensimmäistä erää olivat tasaisia, joskin sekä Sherdog.com[8] että MMAJunkie.com[9] arvioivat dos Santosin johtaneen pisteissä. Kolmannen erän puolivälissä dos Santos osui polvella Filipovićia päähän ja välittömästi tämän jälkeen oikealla suoralla kroatialaisen silmään. Filipović otti välittömästi etäisyyttä, peitti silmänsä käsillään ja ilmoitti kehätuomarille, ettei nähnyt enää mitään. Lyhyen epätietoisuuden jälkeen dos Santos julistettiin kolmannessa erässä ajassa 2:00 voittajaksi luovutuksella. Filipovićin näkö ei vammautunut pysyvästi.[8][9]

Dos Santosin oli määrä otella seuraavaksi Gabriel Gonzagaa vastaan tammikuussa 2010 UFC 108: Evans vs. Silva -tapahtumassa. Gonzaga sairastui kuitenkin runsas kuukausi ennen ottelua stafylokokki-infektioon.[10] Hänen tilalleen astuneesta Gilbert Yvelistä ei ollut mainittavaa vastusta dos Santosille, joka voitti ottelun teknisellä tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä.[11][12] Gonzaga ja dos Santos kohtasivat lopulta UFC Live: Vera vs. Jones -tapahtumassa maaliskuussa 2010. Dos Santos jatkoi vakuuttavia esityksiään, tyrmäsi Gonzagan ensimmäisessä erässä vasemmalla koukulla ajassa 3:53 ja tienasi 50 000 dollarin bonuksen illan parhaasta tyrmäyksestä.[13][14]

Mestaruuskamppailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dos Santosin seuraava vastustaja oli Roy Nelson. Kohtaaminen elokuussa 2010 UFC 117: Silva vs. Sonnen -tapahtumassa oli ensimmäinen täyden ajan kestänyt dos Santosin ammattilaisotteluista, joka median arvioiden mukaan todisti enemmän Nelsonin kestävyydestä kuin dos Santosin voiman tai taidon puutteesta. Dos Santos voitti ottelun kaikin tuomariäänin (30–27, 30-27, 30-26). Kuuden ottelun voittoputki teki dos Santosista varteenotettavan mestaruushaastajan.[15].

UFC:n presidentti Dana White ilmoitti 11. tammikuuta 2011, että Ultimate Fighter -televisiosarjan 13. tuotantokauden joukkueiden valmentajat olisivat Brock Lesnar ja Junior dos Santos[16]. Lesnar joutui kuitenkin vetäytymään sarjan valmentajien perinteisestä ottelusta uusiutuneen divertikuliitin vuoksi ja hänen sijallaan dos Santosin vastustajaksi UFC 131:een asettui Shane Carwin[17]. Dos Santos dominoi 11.6.2011 käytyä ottelua ja voitti sen kaikin tuomariäänin (30–27, 30–27, 30–26).[18]

Dos Santos haastoi Cain Velasquezin UFC:n raskaansarjan mestaruudesta UFC on Fox: Velasquez vs. Dos Santos -tapahtumassa 12. marraskuuta 2011. Ottelu kesti vain 64 sekuntia, kun dos Santosin tyrmäsi Velasquezin korvan taakse osuneella oikealla koukulla.[19] Mestaruuden lisäksi dos Santos voitti suorituksellaan 65 000 dollarin bonuksen illan parhaasta tyrmäyksestä.[20] Ottelun jälkeen hän paljasti otelleensa polvivammaisena.[21]

Dos Santosin odotettiin puolustavan mestaruuttaan 26. toukokuuta 2012 Alistair Overeemiä vastaan UFC 146 -tapahtumassa[22]. Maaliskuussa tehdyssä yllätystarkastuksessa Overeemin testosteroni/epitestosteroni-suhteen todettiin olevan 14:1, yli kaksi kertaa sallitun[23]. 20. huhtikuuta UFC ilmoitti Frank Mirin korvaavan Overeemin dos Santosin vastustajan mestaruusottelussa UFC 146:ssa[24]. Vahvana jujutsu-ottelijana tunnettu Mir ei onnistunut viemään dos Santosia mattoon ja ottelun edetessä mestari hallitsi tilannetta yhä selvemmin nyrkkeilyllään. Dos Santos voitti ottelun teknisellä tyrmäyksellä ajassa 3:04 toista erää. Voitto oli ensimmäinen menestyksekäs UFC:n raskaan sarjan mestaruuden puolustus sitten vuoden 2010.[25][26][27]

UFC 146:n jälkeen sekä media että UFC:n edustajat ovat esittäneet arvioita, että dos Santos tulee puolustamaan mestaruuttaan seuraavaksi uusintaottelussa samaisessa tapahtumassa vahvan näytön antanutta entistä mestaria Cain Velasquezia vastaan.[26][28][27]

Junior dos Santos menetti raskaansarjan mestaruuden, kun Cain Velasquez voitti hänet uusintaottelussa 29.12.2012 tuomariston yksimielisellä päätösellä viisieräisessä UFC 155 -tapahtuman pääottelussa[29]

Ottelutyyli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka dos Santosilla onkin vahva tausta brasilialaisessa jujutsussa, hän on selkeästi vahvimmillaan pystyottelussa, jolloin hän voi hyödyntää nyrkkeilytekniikkaansa ja tyrmäysvoimaansa.[30] Seitsemässä UFC-ottelussaan hän on yrittänyt viedä vastustajan maahan vain neljästi ja on saanut kaikki ennen täyttä aikaa tulleet voittonsa teknisillä tyrmäyksillä.[31]

Saavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UFClähde?

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ UFC 146: Cigano brilha mais uma vez e lava a alma brasileira (Arkistoitu – Internet Archive) "Júnior Cigano dos Santos..." "mas Júnior Cigano..." (portugaliksi)
  2. ↑ a b c De garçom a lutador: experiência de vida ajuda Cigano a superar derrota globoesporte.globo.com 6.1.2013 Viitattu 14.12.2020 (portugaliksi)
  3. ↑ Junior "Cigano" dos Santos 10.1.2012. Sherdog.com. Viitattu 9.1.2012. (englanniksi)
  4. ↑ UFC 90 Breakdown: The Main Card: Werdum vs. Santos 24.10.2008. Sherdog.com. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
  5. ↑ UFC 90 'Silva vs. Cote' Play-by-Play 25.10.2008. Sherdog.com. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
  6. ↑ 'Cigano' Chops Down Struve at UFC 95; Etim Topples Cobb on Prelims 22.2.2009. Sherdog.com. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
  7. ↑ UFC 95 Play-by-Play 22.2.2009. Sherdog.com. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
  8. ↑ a b UFC 103 Play-by-Play & Results 20.9.2009. Sherdog.com. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
  9. ↑ a b UFC 103 play by play and official event results 19.9.2009. MMAJunkie.com. Arkistoitu 7.2.2010. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
  10. ↑ Another good fight goes bye-bye: Gonzaga out of UFC 108 25.11.2009. Yahoo Sports. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
  11. ↑ UFC 108 Results and Live Play-by-Play 3.1.2010. Sherdog.com. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
  12. ↑ UFC 108 Analysis: The Main Card 5.1.2010. Sherdog.com. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
  13. ↑ UFC on Versus 1 Results & Live Play-by-Play 21.3.2010. Sherdog.com. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
  14. ↑ UFC Bonuses: Jones, Dos Santos, Howard, Guida Earn $50K 21.3.2010. Sherdog.com. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
  15. ↑ UFC 117 winner Junior Dos Santos gets his heavyweight title shot 8.8.2010. Sherdog.com. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
  16. ↑ TUF 13 Coaches Announced 11.1.2011. UFC. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
  17. ↑ Brock Lesnar Out of UFC 131 With Illness; Shane Carwin Steps Up 12.5.2011. MMA Weekly. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
  18. ↑ UFC 131 Results & Live Play-by-Play 11.6.2011. Sherdog.com. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
  19. ↑ UFC on Fox Results and Play-by-Play 12.11.2011. Sherdog.com. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
  20. ↑ UFC on FOX bonuses: Dos Santos, Lamas, Henderson, Guida earn $65K fighter awards 12.11.2011. MMAJunkie.com. Arkistoitu 14.11.2011. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
  21. ↑ New UFC champ Junior Dos Santos fought with torn meniscus at UFC on FOX 13.11.2011. MMAJunkie.com. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
  22. ↑ Junior dos Santos vs. Alistair Overeem bout coming? 5.1.2012. NBC Sports. Arkistoitu 14.1.2012. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
  23. ↑ Mike Whitman: Nac: Alistair Overeem’s Testosterone Ratio more than double allowable limit in Ufc 146 test 5.4.2012. Sherdog. Viitattu 11.4.2012. (englanniksi)
  24. ↑ Tristen Critchfield: Alistair Overeem officially withdraws from Ufc 146, blames failed Test on prescribed medication 32.4.2012. Sherdog.com. Viitattu 23.4.2012. (englanniksi)
  25. ↑ UFC 146 Results: ‘Dos Santos vs. Mir’ Live Play-by-Play 26.11.2012. Sherdog.com. Viitattu 28.5.2012. (englanniksi)
  26. ↑ a b Junior dos Santos on UFC 146 Victory: Second-Round KO Was My Strategy to Beat Frank Mir 27.11.2012. Sherdog.com. Viitattu 28.5.2012. (englanniksi)
  27. ↑ a b UFC 146: “Cigano” säilytti valtikkansa 27.11.2012. FightSport. Viitattu 28.5.2012. (englanniksi)
  28. ↑ With UFC 146 wins, Junior Dos Santos vs. Cain Velasquez II on tap 27.11.2012. MMAJunkie.com. Arkistoitu 29.5.2012. Viitattu 28.5.2012. (englanniksi)
  29. ↑ UFC 155 results martialarts.about.com. Arkistoitu 30.12.2012. Viitattu 2.1.2013. (englanniksi)
  30. ↑ Junior dos Santos MMA Ranked. Arkistoitu 10.10.2010. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
  31. ↑ Junior "Cigano" dos Santos UFC. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
UFC:n raskaansarjan mestarit

1990-luku:

YhdysvallatMark Coleman (1997)
YhdysvallatMaurice Smith (1997)
YhdysvallatRandy Couture (1997)
AlankomaatBas Rutten (1999)
YhdysvallatKevin Randleman (1999–2000)

2000-vuosikymmen:

YhdysvallatRandy Couture (2000–2001)
YhdysvallatJosh Barnett (2002)
YhdysvallatRicco Rodriguez (2002)
YhdysvallatTim Sylvia (2003)
YhdysvallatFrank Mir (2004)
Valko-VenäjäAndrei Arlouski (2005–2006)
YhdysvallatTim Sylvia (2006–2007)
YhdysvallatRandy Couture (2007–2008)
YhdysvallatBrock Lesnar (2008–2010)

2010-luku:

YhdysvallatCain Velasquez (2010–2011)
BrasiliaJúnior dos Santos (2011–2012)
YhdysvallatCain Velasquez (2012–2015)
BrasiliaFabrício Werdum (2015–2016)
YhdysvallatStipe Miocic (2016–2018)
YhdysvallatDaniel Cormier (2018–2019)
YhdysvallatStipe Miocic (2019–2021)

2020-luku:

KamerunFrancis Ngannou (2021–2023)
YhdysvallatJon Jones (2023–)