Jacques Vergès

Jacques Vergès

Jacques Vergès (5. maaliskuuta 1925 Ubon Ratchathani, Siam – 15. elokuuta 2013 Pariisi, Ranska[1]) oli ranskalainen juristi, tunnettu antikolonalisti ja kommunisti. Vergès puolusti kuuluisia sotarikollisia, kuten SS-upseeri Klaus Barbieta vuonna 1987 ja holokaustin kiistäjää Roger Garaudyta vuonna 1996.

Uransa aikana Vergès toimi monien vasemmisto- ja oikeistoterroristien ja sotarikollisten puolustusasianajajana. Kuuluisa terroristi Ilich Ramírez Sánchez eli Carlos ja presidentti Slobodan Milošević olivat myös Vergèsin asiakkaita. Kun eräs toimittaja kysyi, puolustaisiko Vergès myös Adolf Hitleriä, hän vastasi, että puolustaisi jopa George W. Bushia, jos tämä joutuisi oikeuteen[2].

Nuoruus ja opiskelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vergès syntyi kaksoisveljensä Paulin kanssa 5. maaliskuuta 1925 Siamissa ranskalaiselle diplomaatille Raymond Vergèsille ja tämän vietnamilaiselle vaimolle. Kaksoispoikien äiti kuoli, kun pojat olivat kolmevuotiaita. Raymond Vergès kasvatti heidät Réunionin saarella. Paul Vergès perusti myöhemmin Réunionin kommunistisen puolueen ja hänet valittiin Euroopan parlamenttiin.[3]

Jacques Vergès purjehti 1942 Englantiin ja liittyi isänsä kannustamana Charles de Gaullen Vapaan Ranskan asevoimiin. Sodan jälkeen hän aloitti lakiopinnot Pariisin yliopistossa. Vergès liittyi opiskeluaikana Ranskan kommunistiseen puolueeseen ja johti antikolonialisista opiskelijaliikettä. Hän tutustui myös muun muassa Khieu Samphaniin ja Saloth Sariin, eli tulevaan Pol Potiin.[3] Vergès johti vuosina 1950–1954 Prahassa päämaajaansa pitävää kansainvälistä International Union of Students -opiskelijajärjestöä.[4]

Ura asianajajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vergès aloitti asianajajana 1955 palattuaan Pariisiin. Hän saavutti pian tunnettavuutta puolustettuaan algerialaisia sissisotilaita.[3] Hän tuki myös Ahmed Ben Bellaa ja vertasi Algerian miehitystä toisen maailmansodan aikaiseen Ranskan natsimiehitykseen. Vergès erosi Ranskan kommunistisesta puolueesta, kun se läheni Ranskan neljättä tasavaltaa.

Vergès puolusti algerialaista terroristia Djamila Bouhiredia, joka oli tehnyt terrorihyökkäyksiä muun muassa Air Francen toimistoon, kahvilaan, ravintolaan ja moniin ranskalaisiin kohteisiin. Bouhired tuomittiin kuolemaan, mutta hänet armahdettiin.[2]

Vergès meni naimisiin Bouhiredian kanssa[2], kääntyi islamiin ja muutti nimensä Mansooriksi. Hänet tuomittiin vankilaan kuudeksi päiväksi, ja vuonna 1960 hän menetti asianajajan lupansa, sillä hän oli ollut mukana hallituksen vastaisessa toiminnassa.

Algerian jälkeen Vergès muutti Israeliin. Vergèsin mukaan Israel oli Lähi-idän uusimperialistinen linnake. Kun palestiinalainen PFLP-terroristijärjestö kaappasi El Alin matkustajalentokoneen vuonna 1968, hän puolusti terroristeja oikeudessa.

Vergès katosi julkisuudesta vuosiksi 1970–1978. Hän oli joko Kamputseassa Pol Potin luona tai Lähi-idässä PLO:n:n palveluksessa.[2]

Vergès palasi julkisuuteen 1980-luvulla, kun natsirikollinen Klaus Barbie toimitettiin Boliviasta oikeuteen Ranskaan. Vergèsistä tuli Barbien puolustusasianajaja.[5]

Kun Yhdysvallat miehitti Irakin vuonna 2003 ja Saddam Hussein syrjäytettiin, Vergès’stä tuli Tariq Azizin asianajaja[5]. Kun Saddam Hussein pidätettiin 2003, Vergès olisi halunnut puolustaa Saddamia oikeudessa.

Koska Vergès on puolustanut sotarikollisia ja muita kansainvälisiä rikollisia, häntä kutsutaan lisänimellä ”paholaisen asianajaja”. Hänen ystäväpiiriinsä ovat kuuluneet niin Pol Pot kuin terroristijohtaja Carloskin. Alkuvuodesta 2011 hän ryhtyi Norsunluurannikon presidentin Laurent Gbagbon neuvonantajaksi.[5]

Vergès puolusti Kambodžan sotarikostuomioistuimessa Khieu Samphania, joka oli kuulunut hänen ystäviinsä 50 vuotta, ajalta jolloin Samphan ja Saloth Sar (myöhemmin Pol Pot) opiskelivat Priisissa. Samphania syytettiin kansanmurhasta. Vergès pyrki kaikin keinoin lykkäämään oikeudenkäyntiä ja onnistui siinä jo 2008 sillä perusteella, ettei kaikkia asiakirjoja ollut ehditty kääntää khmeristä ranskaksi.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Jussi Nurminen, "Paholaisen asianajaja" kuoli - puolusti oikeudessa niin terroristia kuin natsiakin, Yle.fi/uutiset, viitattu 16.8.2013
  2. ↑ a b c d e Ville Similä, Paholaisen asianajajan tähtihetki Helsingin Sanomat 25.11.2011 sivu B 2
  3. ↑ a b c McFadden, Jacques Vergès, Defender of War Criminals and Terrorists, Dies at 88.
  4. ↑ Radu, s. 25.
  5. ↑ a b c Petri Immonen, Paholaisen asianajaja on aina valmiina oikeustaisteluun, Helsingin Sanomat 6.4.2011 sivu D 7

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]