Jagdpanzer IV

Museoitu Jagdpanzer IV.

Jagdpanzer IV (Sd.Kfz. 162) oli saksalainen panssarintorjuntavaunu, joka oli rakennettu Panzer IV:n alustalle. Vaunun kehitys aloitettiin panssarijoukkojen tarkastajan, kenraalieversti Heinz Guderianin toiveiden vastaisesti korvaamaan Sturmgeschütz III -rynnäkkötykki. Guderian protestoi mielestään turhaa resurssien jakamista pois Panzer IV -vaunun tuotannosta varsinkin, kun Sturmgeschütz III ja Sturmgeschütz IV olivat vielä enemmän kuin riittäviä rooliinsa.

Kuitenkin vuoden 1942 loppupuolella Wehrmachtin asetoimisto Waffenamt pyysi suunnitelmia uudesta panssarintorjuntavaunusta Panzer IV:ään perustuen aseistettuna samalla 75 mm tykillä kuin Panther. Pantherissa panssarivaunukanuunana käytettyä asetta kutsuttiin KwK 42:ksi ja Jagdpanzer IV:n panssarintorjuntatykkinä Pak 42:ksi.

Toisin kuin aikaisemmissa panssarintorjuntavaunuissa kuten Marder-sarjassa, Jagdpanzer IV:ssä tykki oli sijoitettu suoraan päällysrakenteeseen, jotta vaunun profiili saatiin pidettyä mahdollisimman matalana.

Jagdpanzer IV säilytti Panzer IV:n perusalustan, mutta alkuperäinen pystysuora etulevy korvatiin terävällä kulmalla varustetulla keulalla. Sisäisesti sijoittelua muutettiin uuden päällysrakenteen mukaiseksi siirtämällä polttoainesäiliöitä ja ammustelineitä. Koska vaunussa ei ollut tornia, voitiin poistaa Panzer IV:n tornin kääntökoneisto.

Uudessa päällysrakenteessa oli kallistettu panssarointi, joka antoi huomattavasti paremman suojavaikutuksen kuin pystysuora panssarointi suhteessa panssaroinnin paksuuteen, ja se oli edessä 100 mm:n paksuinen. Panssarilevyt kiinnitettiin toisiinsa hitsaamalla.

Pääaseistuksena oli 75 mm tykki, jonka alun perin piti olla PaK 42 L/70, mutta valmistuskapasiteetin puutteen takia prototyypeissä käytettiin vanhempia tykkimalleja (75 mm PaK 30 L/43) ja ensimmäisissä tuotantoversioissa (PaK 39 L/48). Nämä tykit olivat lyhytputkisempia ja heikkotehoisempia kuin PaK 42.

Myöhemmissä malleissa huomattavasti pitkäputkisempi ja painavampi PaK 42 toi mukanaan sen, että Jagdpanzer IV oli varsin etupainoinen, erityisesti raskaan etupanssarin takia. Tämä heikensi sen liikkuvuutta ja aiheutti ongelmia operoinnissa vaikeassa maastossa, minkä takia miehistöt antoivan sillä nimen Guderian-Ente (”Guderianin ankka”). Painon aiheuttaman kummankin puolen kahden etummaisen alatelapyörän kumituksen nopean kulumisen vuoksi myöhemmissä valmistuserissä siirryttiin käyttämään näiden kahden telapyörän paikalla täysteräksisiä telapyöriä.

Viimeinen prototyyppi esiteltiin joulukuussa 1943 ja valmistus aloitettiin tammikuussa 1944. PaK 39 L/48-tykillä aseistettua versiota valmistettiin marraskuuhun saakka. PaK 42 L/70-tykillä aseistettujen versioiden tuotanto alkoi elokuussa ja jatkui maalis-/huhtikuulle 1945 saakka. Tarkoituksena oli lopettaa Panzer IV -vaunun valmistus vuoden 1944 lopussa ja keskittyä pelkästään Jagdpanzer IV:ään, mutta tällaista muutosta tuotannossa ei kuitenkaan tapahtunut.

  • Jagdpanzer IV 75mm PaK 39 L/43: valmistettu pieni määrä ennen varsinaista tuotantoa.
  • Jagdpanzer IV 75mm PaK 39 L/48, virallinen nimi Sturmgeschütz neuer Art mit 7.5 cm PaK L/48 auf Fahrgestell PzKpfw IV. Valmistettu noin 780 kappaletta vuonna 1944.
  • Jagdpanzer IV/70 (V) (Sd.Kfz.162/1) PaK 42 L/70. Valmistettu 940 kappaletta 1944–1945. (V) tulee valmistajasta Vomag.
  • Jagdpanzer IV/70 (A) (Sd.Kfz.162/1) PaK 42 L/70. Tämä muunnos erosi siinä, että päällysrakenne oli kiinnitetty suoraan alkuperäiseen Panzer IV -alustaan, joten se oli korkeampi ja siitä puuttui muiden muunnosten terävä keula. Vain 278 valmistettu 1944–1945. (A) tulee valmistajasta Alkett (Altmärkische Kettenwerk GmbH).

Pieniä muutoksia ja parannuksia tehtiin valmistuksen kuluessa kaikkiin malleihin, kuten myös parannuksia kenttäolosuhteissa, joista yleisin oli telakoneistoa suojaavien panssaroitujen helmalevyjen lisääminen. Alun perin Jagdpanzer IV/48:n tykissä oli suujarru. Tykki oli kuitenkin niin matalalla suhteessa maanpintaan, että ammuttaessa suujarrusta sivuille ohjautuva suupaine nosti varsinkin kuivassa maastossa sankan tomupilven. Tomupilvi saattoi paljastaa vaunun tuliaseman viholliselle ja vaikeutti tähystystä, ja näinpä taistelukentällä monet miehistöt poistivat suujarrut.

Taistelukäyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jagdpanzer IV palveli panssari- ja SS-panssaridivisioonien panssarintorjuntayksiköissä. Taistelussa niitä käytettiin Normandiassa, Ardennien taistelussa ja itärintamalla. Ne olivat menestyksekkäitä panssarintorjuntavaunuina, mutta suoriutuivat kehnosti käytettäessä tankkien tai rynnäkkötykkien sijaisina, johon niitä ei ollut alun perin tarkoitettu.

Kuitenkin sodan myöhemmissä vaiheissa niitä käytettiin yhä enenevissä määrin korvaamaan tankkeja, koska muitakaan panssareita ei ollut saatavilla.

Tekniset tiedot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jagdpanzer IV/48 (Sd.Kfz. 162)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Taistelupaino: 24 t
  • Pituus / Leveys / Korkeus: 6,85 m / 3,17 m / 1,85 m
  • Moottori: V 12 Maybach HL 120 TRM
  • Nopeus:
    • Tiellä: 40 km/h
    • Maastossa: 16 km/h
  • Polttoainesäiliö: 470 l
  • Toimintamatka:
    • Tiellä: 190 km
    • Maastossa: 130 km
  • Aseistus:
  • Panssarointi:
    • Rungon yläosa:
      • Etupanssari: 60 mm / kallistus 50°
      • Asekilpi: 80 mm
      • Sivut: 30 mm / 30°
      • Takaosa: 20 mm / 35°
      • Kansi/Pohja: 20 mm / 90°
    • Rungon alaosa:
      • Etuyläviistopanssari: 60 mm / 45°
      • Etualaviistopanssari: 50 mm / 45°
      • Sivut: 30 mm / 0°
      • Takaosa: 20 mm / 9–11°
  • Miehistö: 4

Jagdpanzer IV/70 (Sd.Kfz. 162/1)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Paino: 25,8 t
  • Pituus / Leveys / Korkeus: 8,5 m / 3,17 m / 1,85 m
  • Moottori: V 12 Maybach HL 120 TRM
  • Nopeus:
    • Tiellä: 35 km/h
    • Maastossa: 16 km/h
  • Polttoainesäiliö: 470 l
  • Toimintamatka:
    • Tiellä: 190 km
    • Maastossa: 130 km
  • Aseistus:
    • 75 mm-StuK 42 L/70, 60 ammusta
    • 2 kpl 7,92 mm MG42 42, kumpaankin 1 200 patruunaa
  • Panssarointi:
    • Rungon yläosa:
      • Etupanssari: 80 mm / kallistus 50°
      • Asekilpi: 80 mm
      • Sivut: 40 mm / 30°
      • Takaosa: 20 mm / 35°
      • Kansi/Pohja: 20 mm / 90°
    • Rungon alaosa:
      • Etuyläviistopanssari: 80 mm / 45°
      • Etualaviistopanssari: 50 mm / 45°
      • Sivut: 30 mm / 0°
      • Takaosa: 20 mm / 9–11°
  • Miehistö: 4
  1. Chamberlain/Doyle s. 102
  • Peter Chamberlain/Hilary Doyle: Encyclopedia of German Tanks of World War Two, Cassell, ISBN 1-85409-518-8
  • Walter J. Spielberger: Der Panzerkampfwagen IV und seine Abarten, Motorbuchverlag, ISBN 3-87943-402-6

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]