Jaguar XJ | |
---|---|
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdistynyt kuningaskunta |
Valmistaja | Jaguar |
Valmistusvuodet | 1968–2019 |
Korimalli | 4-ovinen sedan |
Luokka | F-segmentti |
Edeltäjä |
Jaguar 420G Jaguar S-Type (1963) |
Tekniset tiedot | |
Moottori | R6, V8, V12 |
Iskutilavuus | n. 2900–5994 cm3 |
Teho | ?–400 hv |
Huippunopeus | ?–250 km/h (raj.) |
Vetotapa | takaveto |
Jaguar XJ on Jaguar-autonvalmistajan vuosina 1968–2019 valmistama loistoluokan neliovinen sedan ja merkin lippulaiva.[1] Se korvasi sekä Mark X:n seuraajan 420G:n että Mark II:n seuraajan, S-Typen. Tästä alkoi Jaguarin yhden mallin politiikka,selvennä joka päättyi vasta uuden S-typen lanseeraukseen vuonna 1999. XJ-lyhenne tulee projektin työnimestä Experimental Jaguar. Aluksi lyhennettä seuraava numero viittasi sylinterilukuun, myöhemmin käytettiin myös ainakin epävirallisesti projektinumerointia.lähde?
XJ Series I:ssä käytettiin Jaguar XK-moottoria, kuusisylinteristä rivimoottoria. 4,2-litrainen oli perusvaihtoehto, mutta eräille markkinoille, joilla se verotuksellisistä syistä oli tarpeellista, tuotiin myös 2,8-litrainen versio. Perusversion lisäksi saatavana oli paremmin varusteltu Sovereign sekä huippuna Daimler. XJ nosti Jaguarin uudelle mukavuus- ja ajo-ominaisuustasolle. Jaguar XJ hävisi niukasti Vuoden Auto -tittelin vuonna 1968 Peugeot 504:lle. Vuonna 1972 Jaguar toi XJ:n moottorivaihtoehdoksi 5,3-litraisen V12:n - Jaguarina XJ12 ja Daimler-versiona Double Six.
Vuonna 1973 mallille tehtiin pieni facelift nimellä Series II. USA:n markkinoita varten puskurit piti muotoilla uudelleen sekä varustelua parantaa. Myös tiukentuvat päästövaatimukset vaativat autoon muutoksia. 2,8-litraisen moottorin korvasi 3,4-litrainen XK.
Tässä vaiheessa alkoi laatu muodostua yhä suuremmaksi ongelmaksi. British Leylandin toistuvat lakot näkyivät Jaguarinkin laadussalähde? ja sitä myöten myyntiluvuissa. Samalla auton muotoilu alkoi tuntua hieman vanhahtavalta. Series II jäi viimeiseksi Sir William Lyonsin täysin itse muotoilemaksi Jaguariksi.
Vuonna 1978 esiteltiin Pininfarinan muotoilema Series III, joka kuitenkin muistutti paljon Series II:lta, ja monet peltiosat ovatkin vaihtokelpoisia. Katon ja takaovien linjoja muutettiin. Series III oli menestyksekkäin XJ Series -malli. Laatuongelmiin oli saatu parannusta, varsinkin 1980-luvun alkuvuosilta lähtien. Malli myi erittäin hyvin, ja rakensi siten taloudellista perustaa seuraavan XJ:n kehitykselle. Series III pysyi tuotannossa V12-koneella aina vuoteen 1992.
XJ:n seuraajamallia oli alettu suunnitella jo 1970-luvulla. Vuonna 1986 lanseerattiin täysin uusi XJ6, tai XJ40, millä nimellä useimmat sen tuntevat. Sen voimanlähteenä oli uusi AJ6, joka oli tuotu XJ-S-malliin jo vuonna 1984. Mallistossa oli alkuun 3,6- ja 2,9-litraiset suorat kuutosmoottorit. Vuodelle 1990 isompaa konetta suurennettiin 4-litraiseksi, ja seuraavana vuonna 2,9-litraista 3,2-litraiseksi. V12-moottoria tähän korimalliin ei mahtunut ennen vuotta 1993, jolloin etuosa suunniteltiin uudelleen. Mallisarjaan kuuluivat perusmalli Base eli XJ6, Sovereign, huippumallina Daimler sekä USA:n markkinoille Vanden Plas, joka oli käytännössä Daimler toisella nimikyltillä.
XJ40 oli siihen asti eniten ennakkotestattu automalli, ja varsinkin elektroniikkansa osalta erittäin monimutkainen. Auton toimintoja ohjasi 7 mikroprosessoria, joiden ansiosta johdotuksessa säästettiin huomattavasti, koska käytettiin matalajännitettä eri toimintojen ohjauksessa.
XJ40:ssä esiintyikin alkuvuosina paljon sähköongelmia. Silti malli myi hyvin, ja vuodelle 1990 tehtiin myös elektroniikkaan paljon parannuksia. Vuonna 1993 tuli mallisarjan viimeinen revisio. Tämä oli sisustuksen osalta pieni facelift, mutta laadun osalta merkittävä parannusohjelma. Vuodesta 1993 alkaen ruostumisongelmien ratkaisuksi tuli kokogalvanointi. Vuosien 1993–1997 välillä valmistettuja Jaguareja pidetään usein laadullisesti parhaina.
Seuraavan mallin X-300:n valmistukseen käytettiin vanhaa aihiota, johon muotoiltiin modernimmat etu- ja takapäät. Lisäksi tehtiin pieniä teknisiä muutoksia. Sarjan elinkaari jäi kuitenkin lyhyeksi.
Vuonna 1997 Jaguar päätti pitkän suorien kuutosmoottorien historian ja toi markkinoille ensimmäisen itse valmistamansa V8:n 3,2- ja 4,0-litraisina versioina X308-malliin. Tämä uusi XJ8 näyttää ulkoisesti lähes identtiseltä X-300:n kanssa. Sisustus sen sijaan muuttui täysin. Mallisto koostui sekä X-300:ssa että X-308:ssa Executive-perusmallista, Sovereignista, S (Sport)-mallista sekä kompressoriahdetusta XJR:stä. Huippuna oli yhä Daimler LWB Daimler.
Vuonna 2002 katsottiin XJ40-mallista alkanut muotoilu vanhaksi, ja se korvattiin täysin uudella, täysalumiininen X-350-mallilla. Sen moottorivaihtoehtoina olivat 4,2-litrainen V8, 3,0-litrainen V6 sekä 2,7-litrainen tuplaturboahdettu diesel. Daimler-versio esiteltiin vasta 2005 malliston huipulle, ennen kaikkea Sveitsin ja Lähi-idän asiakkaiden toivomuksesta. Kaikissa autoissa on automaattivaihteisto.
Malli palkittiin kahtena perättäisenä vuonna (2005 ja 2006) englantilaisen BusinessCar-lehden lukijaäänestyksessä Luxury Car of the Year -tunnustuksella. Muita XJ:n saavuttamia mainintoja oli Fleet World Honoursin "Best Luxury Car 2006", Skotlannin Vuoden auto -kilpailun "Diesel Car of the Year 2005" sekä Auto Expressin käytettyjen autojen kilpailun "Best Large Executive Car 2006". Britanniassa XJ on ollut suosittu malli, ja sen myyntimäärät olivat vuonna 2006 noin 20 % kaikkien luokassa myytyjen autojen määrästä. Muualla hieman vanhanaikaisesti muotoillun auton myyntiluvut eivät olleet aivan odotettuja.
Geneven autonäyttelyssä maaliskuussa 2007 esiteltiin kevyesti uudistettu mallivuoden 2008 XJ. Sekä keula että perä saivat uuden ilmeen, ja myös sisustusta on ajanmukaistettu.