Jakob Silfverberg

Jakob Silfverberg
Henkilötiedot
Syntynyt13. lokakuuta 1990 (ikä 34)
Gävle, Ruotsi
Kansalaisuus  Ruotsi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Jacke[1]
Pelipaikka vasen laitahyökkääjä
Maila oikea
Pituus 186 cm
Paino 92 kg
Seura
Seura Brynäs IF
Sarja SHL
Pelinumero 33
Pelaajaura
Pääsarjaura 2008–
Seurat Brynäs IF (SEL)
Binghamton Senators (AHL)
Ottawa Senators (NHL)
Anaheim Ducks (NHL)
NHL-varaus 39. varaus, 2009
Ottawa Senators
KHL-varaus 46. varaus, 2010
TsSKA Moskova
Mitalit
Silfverberg alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2010.
Silfverberg alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2010.
Maa:  Ruotsi
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Sotši 2014 jääkiekko
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Slovakia 2011 jääkiekko
Alle 20-v. MM-kilpailut
Pronssia Pronssia Saskatchewan 2010 jääkiekko

Erik Jakob Silfverberg (s. 13. lokakuuta 1990 Gävle, Ruotsi) on ruotsalainen jääkiekkoilija, joka pelaa Ruotsin pääsarjassa SHL-joukkue Brynäs IF:ssä.[2] Oikealta laukovaa Silfverbergiä on luonnehdittu voimahyökkääjäksi. Hänen muita vahvuuksia on kahden suunnan pelaaminen, pelikäsitys, tekniset taidot ja nopea laukaus. Silfverberg osaa pelata myös keskellä. Hänen muihin heikkouksiin kuuluu laukauksen epätarkkuus sekä fyysisyyden ja aggression puute. Silfverbergin tulisi parantaa myös kokonaisvaltaista pelaamista NHL-tasolla.[3][4]

Silfverberg on Brynäs IF:n kasvatti. Hän voitti J20 SuperElitin mestaruuden vuonna 2009 sekä hopeaa vuosina 2008 ja 2010. Silfverberg debytoi Elitserienissä kaudella 2008–2009, jolloin hän pelasi 16 runkosarja- ja neljä playoff-ottelua tehopistein 3+1=4. Ensimmäisellä kokonaisella kaudellaan 2009–2010 Silfverberg teki Elitserienissä 48 runkosarjaottelussa tehot 8+8=16 sekä viidessä playoff-ottelussa tehot 1+1=2. Ottawa Senators varasi hänet toisella kierroksella 39. pelaajana kesällä 2009. Silfverbergin on varannut myös KHL-joukkue TsSKA Moskova 46. pelaajana kesällä 2010.[4]

Kaudella 2010–2011 Silfverberg teki läpimurtonsa Elitserienissä tehdessään 53 runkosarjaottelussa tehot 18+16=34. Hän oli Brynäsin paras maalintekijä ja kolmanneksi paras pistemies. Elitserienin maalipörssissä Silfverberg sijoittui kahdeksanneksi.[4]

Toukokuussa 2011 Silfverberg teki kolmivuotisen tulokassopimuksen Ottawa Senatorsin kanssa. Hän pelasi kuitenkin vielä ensimmäisen sopimuskautensa 2011–2012 lainalla Brynäsissä.[5][6] Silfverberg pelasi sensaatiomaisen kauden ja sijoittui tehoilla 24+30=54 koko Elitserienin pistepörssissä toiseksi AIK IF:n Robert Rosénin jälkeen sekä maalipörssissä toiseksi AIK:n Richard Gyngen jälkeen. Silfverberg palkittiin koko Elitserienin arvokkaimpana pelaajana Guldhjälmenillä sekä herrasmiespelaajana Rinkens riddarella. Kevään 2012 pudotuspelien pistepörssissä hän sijoittui Skellefteå AIK:n Bud Hollowayn jälkeen toiseksi tehoilla 13+7=20. Silfverberg nousi kesken pudotuspelien Brynäsin kapteeniksi, kun Andreas Dackell joutui lopettamaan uransa pahan polvivamman takia.[7] Hän nousi joukkueen sankariksi tehtyään Brynäsille Ruotsin-mestaruuden ratkaisseen voittomaalin kuudennessa finaaliottelussa Skellefteå AIK:ta vastaan. Silfverbergin maali oli historiallinen myös hänen 13. maalinaan yhden kauden pudotuspeleissä. Hän rikkoi Daniel Alfredssonin kevään 2005 pudotuspeleissä tekemän maaliennätyksen. Silfverberg palkittiin myös pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana[8][9] sekä Guldpuckenilla.[4] Hänet valittiin myös Ruotsin tähdistökentälliseen.[10]

Elitserien-kauden jälkeen Silfverberg siirtyi Ottawa Senatorsin avuksi NHL:n pudotuspeleihin.[11][12] Hän pääsi NHL-debyytissään, puolivälierissä 23. huhtikuuta 2012 New York Rangersia vastaan heti Senatorsin ykkösketjuun Jason Spezzan ja Milan Michálekin vierelle. Silfverberg sai ottelussa jääaikaa noin yhdeksän minuuttia.[13] Joukkueen kausi päättyi lopulta Senatorsin hävittyä seitsemänen puolivälieräottelun, joka oli Silfverbergin NHL-uran toinen.

Työsulun 2012–2013 ajan Silfverberg pelasi Ottawan farmijoukkue Binghamton Senatorsissa, AHL:ssä. Työsulun päätyttyä tammikuussa 2013 hän palasi Ottawan NHL-joukkueen vahvuuteen. Silfverbergin tulokaskausi toi lyhennetyn kauden kaikissa 48 runkosarjaottelussa tehot 10+9=19 sekä kymmenessä playoff-ottelussa tehot 2+2=4. Hänen NHL-uransa avausmaali syntyi Silfverbergin kauden toisessa runkosarjaottelussa 21. tammikuuta 2013 Florida Panthersin José Théodoren taakse.[14] Heinäkuussa 2013 hänet kaupattiin Stefan Noesenin ja kesän 2014 ensimmäisen kierroksen varausvuoron kanssa Anaheim Ducksiin vaihdossa Bobby Ryaniin.[15][16]

Maajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silfverberg pelasi MM-kilpailuissa vuosina 2011 ja 2012, joista vuoden 2011 turnaus päättyi hopeaan. Hän voitti myös alle 20-vuotiaiden MM-pronssia vuonna 2010 ja pelasi alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2008.

Silfverberg on toisen polven pääsarja- ja maajoukkuekiekkoilija. Hänen isänsä Jan-Erik voitti Brynäsissä neljä Ruotsin-mestaruutta ja kuului myös Ruotsin MM-hopeaa voittaneeseen joukkueeseen vuonna 1977. Jakobin setä Conny Silfverberg pelasi Brynäsissä yli 400 ottelua ja voitti Elitserienin pistepörssin kaudella 1984–1985. Jakob Silfverbergin isoveli Joakim ja serkku Joel pelaavat II-divisioonaa Valbo HC:ssa.[4]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
2008–2009 Brynäs IF Elitserien 16 3 1 4 2 4 0 0 0 2
2009–2010 Brynäs IF Elitserien 48 8 8 16 4 5 1 1 2 2 JMM 6 3 2 5 0
2010–2011 Brynäs IF Elitserien 53 18 16 34 16 5 0 4 4 2 MM 9 0 1 1 2
2011–2012 Brynäs IF Elitserien 49 24 30 54 10 17 13 7 20 4 Le Mat-pokalen MM 8 2 0 2 2
Ottawa Senators NHL 2 0 0 0 2
2012–2013 Binghamton Senators AHL 34 13 16 29 2
Ottawa Senators NHL 48 10 9 19 12 10 2 2 4 2
2013–2014 Anaheim Ducks NHL 52 10 13 23 12 13 2 0 2 4 OK 6 0 1 1 2
2014–2015 Anaheim Ducks NHL 81 13 26 39 24 16 4 14 18 16
2015–2016 Anaheim Ducks NHL 82 20 19 39 32 7 0 5 5 6
2016–2017 Anaheim Ducks NHL 79 23 26 49 20 17 9 5 14 6 WCup 4 0 0 0 2
2017–2018 Anaheim Ducks NHL 77 17 23 40 18 4 1 1 2 2
2018–2019 Anaheim Ducks NHL 73 24 19 43 28
2019–2020 Anaheim Ducks NHL 66 21 18 39 14
2020–2021 Anaheim Ducks NHL 47 8 8 16 18
2021–2022 Anaheim Ducks NHL 53 5 16 21 30
2022–2023 Anaheim Ducks NHL 81 10 16 26 32 MM 8 0 0 0 0
2023–2024 Anaheim Ducks NHL 81 7 12 19 24
13 kautta yhteensä NHL 820 168 205 373 264 69 18 27 45 38
4 kautta yhteensä Elitserien 166 53 55 108 32 31 14 12 26 10
  1. Karlberg, Peter: Slutspelskung - men "Jacke" har långt kvar till pappa 23.3.2012. Hockeyligan.se. Viitattu 22.7.2013. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  2. Eric Stephens: Ducks' Jakob Silfverberg is a rock-steady reminder of winning times The Athletic. Viitattu 11.4.2024. (englanniksi)
  3. Player Bio - Jakob Silfverberg (englanniksi)
  4. a b c d e EliteProspects
  5. Bodin, Uffe: "Jag hade kunnat spela gratis i NHL" 30.5.2011. Hockeysverige.se. Viitattu 3.6.2011. (ruotsiksi)
  6. Brodie, Rob: Silfverberg, Caporusso ink contracts with Senators 30.5.2011. Ottawa Senators. Viitattu 3.6.2011. (englanniksi)
  7. Bodin, Uffe: Dackell tvingas sluta 30.5.2011. Hockeysverige.se. Viitattu 26.5.2011. (ruotsiksi)
  8. Mattsson, Sebastian: Silfverberg historisk efter makalöst skott 19.4.2012. Expressen. Viitattu 26.5.2011. (ruotsiksi)
  9. Liljeblad, Olle: Silfverberg slutspelets MVP: "Helt magiskt" 19.4.2012. Nyheter24. Arkistoitu 18.5.2012. Viitattu 26.5.2011. (ruotsiksi)
  10. Bodin, Uffe: Här är årets svenska All-Star Team 23.5.2012. Hockeysverige.se. Viitattu 26.5.2011. (ruotsiksi)
  11. Brodie, Rob: Silfverberg's dream season about to hit new heights 23.4.2012. Ottawa Senators. Viitattu 26.5.2012. (englanniksi)
  12. Bodin, Uffe: Silfverberg debuterar – i förstakedjan 23.4.2012. Hockeysverige.se. Viitattu 26.5.2011. (ruotsiksi)
  13. Greder Duncan, Annika: Så slutade Jakob Silfverbergs Ottawadebut 23.4.2012. Sveriges Radio. Viitattu 26.5.2011. (ruotsiksi)
  14. Nicks, Erin: Turris scores twice in Sens’ 4–0 win 21.1.2013. OTTAWA: National Hockey League. Viitattu 22.7.2013. (englanniksi)
  15. Ducks Acquire Silfverberg, Noesen and a First-Round Selection in the 2014 NHL Entry Draft From Ottawa in Exchange For Ryan 5.7.2013. Anaheim Ducks. Viitattu 22.7.2013. (englanniksi)
  16. Ryan lähtee Ottawaan – kaksi lupausta ja varausvuoro Anaheimiin 5.7.2013. Jatkoaika.com. Viitattu 22.7.2013.
Edeltäjä:
Magnus Johansson
Guldhjälmen
2012
Seuraaja:
Bud Holloway
Edeltäjä:
Viktor Fasth
Guldpucken
2012
Seuraaja:
Jimmie Ericsson
Edeltäjä:
Anders Bastiansen
Stefan Liv Memorial Trophyn voittaja
2012
Seuraaja:
Oscar Lindberg