Jan Erik Vold | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. lokakuuta 1939 Oslo, Norja |
Kansalaisuus | norjalainen |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | norja |
Tuotannon kieli | norja |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Jan Erik Vold (s. 18. lokakuuta 1939 Oslo, Norja[1]) on norjalainen kirjailija.
Voldin isä oli toimittaja Ragnar Vold,[1] ja hänen sisarensa on kirjailija Karin Beate Vold.
Toimittajaperheessä kasvanut Vold suoritti examen artium -tutkinnon 1958. Hän oli töissä laivoilla kesällä 1956 ja syksyllä 1958 ja pääsi tuolloin käymään Chicagossa ja New Yorkissa. Hän kiinnostui jazzista ja runoudesta ja kirjoitti 1950-luvun lopulla niistä aiheista artikkeleita. Opiskellessaan Oslon yliopistossa hän oli 1962–1963 stipendiaattina Kalifornian yliopistossa Santa Barbarassa ja tutustui William Carlos Williamsin ja Samuel Beckettin runouteen. Uppsalan yliopistossa hän opiskeli tammi–elokuussa 1965.[2]
Vold on keskeinen Profil-ryhmän runoilija ja sukupolvensa vaikutusvaltaisimpia lyyrikoita. Hän on saanut valtion stipendin 1991. Konkreettisella, todellisuutta lähenevällä runoudellaan hän otti jo heti 1965 etäisyyttä 1950-luvun lyyriseen symbolismiin. Hänen suosituimpia kokoelmiaan ovat Mor Godhjertas glade versjon. Ja (1968) ja Kykelipi (1969). Lisäksi hän on kirjoittanut kirjallisuutta käsitteleviä esseitä ja esittelyjä ulkomaisista runoilijoita ja toimittanut runoantologioita.[1]
Teoksessa Mukkula 2003: Lahden kansainvälinen kirjailijakokous on seuraavat Voldin runot
Teoksessa 80–90: pohjoismainen antologia on seuraava Voldin runo