Jere Laaksonen

Jere Laaksonen
Henkilötiedot
Syntynyt28. helmikuuta 1991 (ikä 33)
Eurajoki, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Pelipaikka keskushyökkääjä
Maila vasen
Pituus 174 cm
Paino 83 kg
Seura
Seura EV Lindau
Sarja Oberliga
Pelinumero 39
Pelaajaura
Pääsarjaura 2011–
Aik. seurat Hokki (Mestis)
Lukko (SML)
Ilves (SML)
Sport (Mestis)
HK Temirtau (Kazakstan)
Južnyi Ural Orsk (VHL)
Saryarka Karaganda (VHL)
ESV Kaufbeuren (DEL2)
EV Landshut (DEL2)

Jere Laaksonen (s. 28. helmikuuta 1991 Eurajoki) on suomalainen jääkiekkoilija, joka pelaa Saksan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Oberliga-joukkue EV Lindaussa. Suhteellisen pienikokoinen Laaksonen on pelipaikaltaan keskushyökkääjä.[1]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laaksonen on Eurajoen Lätkän kasvatti.[2] Hän pelasi myöhemmät uniorivuotensa kuitenkin Rauman Lukossa. Kaudella 2005–2006 Laaksonen kuului vuoden "alaikäisenä" seuran C-nuorten kapteenistoon. Hän voitti C-nuorten SM-sarjassa Lukon sisäisen piste-, maali- ja syöttöpörssin tehoilla 7+11=18.[3] Kaudella 2006–2007 Laaksonen oli seuran B-nuorten paras maalintekijä 14 osumallaan.[4] Kauden 2008–2009 hän voitti A-nuorten SM-pronssia. Kaudella 2009–2010 Laaksonen pelasi Lukon A-nuorten ohella myös ensimmäiset pelinsä pelattuaan kaksi Mestis-ottelua alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa tehden yhden syöttöpisteen.[1]

Elokuussa 2010 Lukko lainasi Laaksosen ja Jesse Virtasen Mestis-joukkue KooKoohon lähtökohtaisesti joulutaukoon kestävällä sopimuksella.[5] He ja Charles Bertrand palasivat kuitenkin jo saman kuun lopulla Lukon A-nuoriin, sillä heidän katsottiin saavan isomman roolin sieltä.[6] Sittemmin myös Lukko ja KooKoo purkivat yhteistyösopimuksensa syyskuussa 2010. Sama kolmikko siirtyi lokakuussa lainalle Kajaanin Hokkiin, jossa he viettivät suurimman osan kaudestaan. He siirtyivät joukkueeseen lähtökohtaisesti 18. joulukuuta asti ulottuvilla toistaiseksi voimassa olleilla sopimuksilla.[7] Laaksonen ja Bertrand piipahtivat Hokissa vielä kolmen ottelun verran mittaisella visiitillä helmikuussa 2011, jonka jälkeen he palasivat loppukaudeksi Lukon A-nuoriin. Laaksonen teki Hokissa tulokaskautensa aikana yhteensä 33 runkosarjaottelussa tehot 11+7=18.[1] Hän oli joukkueen kolmanneksi paras maalintekijä Niko Saarenpään ja Aki Kangasmäen jälkeen.[8]

Kauden 2011–2012 kynnyksellä Lukko lainasi Laaksosen joulutaukoon asti kestävällä sopimuksella Hokkiin.[9] Vain kolmen siellä pelatun ottelun jälkeen Lukko kuitenkin kutsui hänet takaisin, kun joukkue tarvitsi korvaajaa loukkaantuneelle Charles Bertrandille.[10] Näin ollen Laaksonen debytoi SM-liigassa kauden neljännessä ottelussa 23. syyskuuta 2011 Tampereen Ilvestä vastaan.[11] Hän sai ottelussa jääaikaa 6.46 minuuttia.[12] Marraskuussa Laaksonen palasi 21. joulukuuta asti kestäneellä lainasopimuksella Hokkiin.[13] Hän kuitenkin loukkasi selkänsä ennen lainapestinsä loppua ja palasi Raumalle kuntouttamaan itseään.[14] Laaksonen pelasi Hokissa kauden aikana yhteensä seitsemän ottelua. Kuntouduttuaan hän palasi Lukon vahvuuteen ja teki heti paluuottelussaan 5. tammikuuta 2012 liigauransa avausmaalin vieraissa Espoo Bluesia vastaan. Laaksonen keräsi ottelussa myös syöttöpisteen Tomi Pettisen tekemään maaliin ja hänet palkittiin ottelun Ilta-Sanomien kolmen tähden tähtipelaajana.[15] Yhteensä Laaksonen teki SM-liigan tulokaskaudellaan 36 runkosarja- ja kolmessa playoff-ottelussa tehot 2+5=7.[1]

Helmikuussa 2012 Laaksonen teki kaksivuotisen jatkosopimuksen Lukon kanssa.[16] Syksyllä 2012 ei kuitenkaan saanut lokakuun jälkeen enää vastuuta Raumalla, vaan hänelle haettiin peliaikaa Mestiksestä loukkaantumisista kärsineestä Vaasan Sportista,[17] jossa Laaksonen pelasi 12 ottelua. Tammikuun puolivälissä Lukko lainasi hänet Lempäälän Kisaan.[18] Tammikuun lopulla Laaksonen siirtyi loppukauden 2012–2013 kattavalla sopimuksella SM-liigajoukkue Tampereen Ilvekseen.[19] Yhteensä hän pelasi kauden aikana SM-liigassa 18 runkosarjaottelua tehopistein 1+1=2 ja neljä liigakarsintaottelua ilman tehopisteitä.[1]

Kaudeksi 2013–2014 Laaksonen palasi vuoden mittaisella sopimuksella Vaasan Sportiin.[20] Hän voitti Mestiksen alivoimamaalipörssin viidellä osumallaan. Kaudeksi 2014–2015 Laaksonen siirtyi Kazakstanin mestaruussarjan Aristan Temirtaun joukkueeseen.[21] Hän teki 19 otteluun 28 tehopistettä, mutta Laaksonen joutui jättämään joukkueen kuitenkin taloudellisista syistä ja hän siirtyi marraskuussa loppukaudeksi Venäjän toiseksi korkeimmalle sarjatasolle VHL-joukkue Južnyi Ural Orskiin.[22] Kaudeksi 2015–2016 Laaksonen siirtyi pelaamaan samaa liigaa kazakstanilaisen Saryarka Karagandan paitaan.[23] Hän oli kuudella osumallaan joukkueen paras maalintekijä pudotuspeleissä.[24] Laaksonen pelasi ison osan kaudestaan myös Kazakstanin liigaa HK Temirtaussa, jonka kolmanneksi paras pistemies hän oli Filipp Svjatinan ja Sergei Žavoronkovin kanssa tehoilla 10+13=23. Kazakstan Cupissa Laaksonen jakoi joukkueen sisäisen pistepörssin voiton Svjatinan ja Jarkko Hattusen kanssa tehoilla 2+3=5.[25]

Laaksonen siirtyi kaudeksi 2016–2017 vuoden mittaisella sopimuksella Saksan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle DEL2-liigan ESV Kaufbeureniin.[26] Hän oli joukkueen paras syöttäjä ja toiseksi paras pistemies Branden Gracelin jälkeen tehoilla 12+33=45.[27] Vuoden 2017 vaihteessa Laaksonen teki Kaufbeurenin kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[28] Kaudella 2018–2019 hän nousi joukkueen varakapteeniksi. Laaksonen oli 17 osumallaan Kaufbeurenin kolmanneksi paras maalintekijä Joey Lewisin kanssa.[29] Toukokuussa 2019 hän teki seuran kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[30] Kaudeksi 2020–2021 Laaksonen siirtyi jatkamaan DEL2-liigan pelejään vuoden mittaisella sopimuksella EV Landshutin riveihin.[31]

Kaudeksi 2021–2022 Laaksonen siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Saksan kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle Oberliga-joukkue EV Lindaun riveihin.[32]

Maajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten jääkiekko
Alle 18-v. MM-kilpailut
Pronssia Pronssia Yhdysvallat 2009 jääkiekko

Laaksonen pelasi alle 18-vuotiaiden vuonna 2009, jolloin hän voitti pronssia. Laaksonen pelasi myös alle 18-vuotiaiden Ivan Hlinkan muistoturnauksessa vuonna 2008.[33] Hän pelasi myös World U-17 Hockey Challengessa vuonna 2008. Laaksonen on toiminut Suomen alle 16-vuotiaiden maajoukkueen kapteenina ja kuulunut myös alle 17- ja 18-vuotiaiden maajoukkueiden kapteenistoon. Yhteensä hän on pelannut seitsemän nuorten ja 52 poikien maaottelua.[1]

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
    Runkosarja   Pudotuspelit   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM Turnaus O M S Pist. RM
2007–2008 Lukko A-SM 20 2 4 6 6 – – – – –
2008–2009 Lukko A-SM 36 6 6 12 18 8 0 2 2 0 U18 6 1 1 2 6
2009–2010 Lukko A-SM 36 8 23 31 8 9 3 3 6 0
Suomi U20 Mestis 2 0 1 1 0 – – – – –
2010–2011 Lukko A-SM 19 11 14 25 4 4 0 2 2 0
Hokki Mestis 33 11 6 17 4 – – – – –
2011–2012 Lukko SM-liiga 36 2 5 7 2 3 0 0 0 0
Hokki Mestis 7 3 1 4 2 – – – – –
2012–2013 Lukko SM-liiga 7 0 0 0 2 – – – – –
Sport Mestis 12 3 3 6 4 – – – – –
LeKi Mestis 7 3 2 5 0 – – – – –
Ilves SM-liiga 11 1 1 2 2 – – – – –
2013–2014 Sport Mestis 53 12 14 26 4 6 1 1 2 0
2014–2015 Aristan Temirtau Kazakstan 19 11 17 28 4 – – – – –
Južnyi Ural Orsk VHL 24 5 6 11 4 – – – – –
2015–2016 HK Temirtau Kazakstan 30 10 13 23 0 – – – – –
Saryarka Karaganda VHL 18 6 5 11 25 15 6 1 7 0
2016–2017 ESV Kaufbeuren DEL2 51 12 33 45 18 9 4 1 5 0
2017–2018 ESV Kaufbeuren DEL2 50 12 21 33 10 11 1 5 6 2
2018–2019 ESV Kaufbeuren DEL2 43 17 19 36 10 11 7 4 11 0
2019–2020 ESV Kaufbeuren DEL2 33 12 12 24 0 2 1 0 1 0
2020–2021 EV Landshut DEL2 19 1 6 7 4 – – – – –
2 kautta yhteensä SM-liiga 54 3 6 9 6 3 0 0 0 0
5 kautta yhteensä DEL2 196 54 91 145 42 33 13 10 23 2
5 kautta yhteensä Mestis 114 32 27 59 14 6 1 1 2 0
2 kautta yhteensä Kazakstan 49 21 30 51 4 – – – – –
2 kautta yhteensä VHL 42 11 11 22 29 15 6 1 7 0

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jere Laaksonen.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Jere Laaksonen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  2. ↑ Jere Laaksonen Jatkoaika.com. Jatkoaika r.y. Viitattu 9.7.2020.
  3. ↑ Elite Prospects - Lukko U16 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 9.7.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Elite Prospects - Lukko U18 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 9.7.2020. (englanniksi)
  5. ↑ Lukon Laaksonen ja Virtanen Kouvolaan Jatkoaika.com. 10.8.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.7.2011.
  6. ↑ Lukon nuoret palaavat Kouvolasta Jatkoaika.com. 30.8.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.7.2011.
  7. ↑ Hokille lisää Lukko-lainoja Jatkoaika.com. 18.10.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.7.2011.
  8. ↑ Elite Prospects - Hokki eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 9.7.2020. (englanniksi)
  9. ↑ Laaksonen lainalle Kajaaniin Jatkoaika.com. 13.9.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 20.9.2011.
  10. ↑ Lukko kutsui Laaksosen takaisin Jatkoaika.com. 21.9.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 25.9.2011.
  11. ↑ Lehtihalme, Erkka: Lukko ja Ilves hakevat paluuta voittokantaan Jatkoaika.com. 22.9.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 9.7.2020.
  12. ↑ Tilastot – Liiga 23.9.2011. Liiga. Viitattu 25.9.2011.
  13. ↑ Lukko lainaa hyökkääjiään Mestikseen Jatkoaika.com. 21.11.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.3.2012.
  14. ↑ Savonen, Ilari: Virtalan poissaolo merkittävänä tekijänä Jatkoaika.com. 22.12.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.3.2012.
  15. ↑ Isotalo, Ilari: Kokoonpanon ulkopuolelta ratkaisijaksi Jatkoaika.com. 5.1.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.3.2012.
  16. ↑ Lukolle kasa jatkosopimuksia Jatkoaika.com. 16.2.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 14.6.2012.
  17. ↑ Tutut nimet lainalle Sportiin Jatkoaika.com. 28.11.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 29.4.2013.
  18. ↑ Laaksonen lainalle Lempäälään Jatkoaika.com. 11.1.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 29.4.2013.
  19. ↑ Ilves levenee kahdella pelaajalla Jatkoaika.com. 31.1.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 29.4.2013.
  20. ↑ Sport vahvistuu kolmella liigapelaajalla Jatkoaika.com. 23.5.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.12.2013.
  21. ↑ Isotalo, Ilari: Kazakstanilaisseura jatkaa suomalaispelaajien hamstraamista – haaviin jälleen uusi hyökkääjä! suomikiekko.com. 18.8.2014. Nordic Sport Media. Viitattu 9.8.2015.
  22. ↑ Kazakkiseurassa raju tyhjennys – kolme suomalaista suuntaa Venäjän kakkossarjaan suomikiekko.com. 7.11.2014. Nordic Sport Media. Viitattu 9.8.2015.
  23. ↑ «САРЫАРКА» ПОДПИСАЛА ЦЕНТРФОРВАРДА ЕРЕ ЛААКСОНЕНА vhlru.ru. 3.7.2015. ВХЛ. Viitattu 9.8.2015. (venäjäksi)
  24. ↑ Elite Prospects - Saryarka Karaganda eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 9.7.2020. (englanniksi)
  25. ↑ Elite Prospects - HK Temirtau eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 9.7.2020. (englanniksi)
  26. ↑ Bader, Philippe: Jere Laaksonen wechselt zum ESV Kaufbeuren esvk.de. 1.6.2016. ESVK Spielbetriebs GmbH. Viitattu 2.6.2016. (saksaksi)
  27. ↑ Elite Prospects - ESV Kaufbeuren eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 9.7.2020. (englanniksi)
  28. ↑ Bader, Philippe: Jere Laaksonen unterschreibt beim ESVK bis 2018/2019 esvk.de. 31.12.2016. ESVK Spielbetriebs GmbH. Viitattu 15.10.2017. (saksaksi)
  29. ↑ Elite Prospects - ESV Kaufbeuren eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 9.7.2020. (englanniksi)
  30. ↑ Bader, Philippe: Jere Laaksonen spielt weiter in Rot und Gelb esvk.de. 9.5.2019. ESVK Spielbetriebs GmbH. Viitattu 9.7.2020. (saksaksi)
  31. ↑ Hyvä Jere! Laak­so­nen ver­stärkt den EV Lands­hut evl.info. 27.5.2020. EVL Spielbetrieb-GmbH / EV Landshut e.V. Viitattu 9.7.2020. (saksaksi)
  32. ↑ Finnischer DEL2-Stürmer kommt als Kontingentspieler an den Bodensee ev.lindau.com. 19.8.2021. EV Lindau Islanders e.V. Viitattu 19.8.2021. (saksaksi)
  33. ↑ 2008 U18 Memorial of Ivan Hlinka HockeySlovakia.sk. Slovenský zväz ľadového hokeja. Viitattu 9.7.2020. (slovakiksi)