Jiaobei

Jiaobei

Jiaobei (筊杯 jiǎobēi; Wade-Giles: chiao p'ai; kantoninkiina: gaau bui; hakka-kiina: gau bui, kau pui; bambukuppi) on kiinalainen ennustamisväline. Jiaon tarkoitus on antaa yksinkertainen ”kyllä”- tai ”ei”-vastaus. Jiaobei-ennustaminen on yksi lengbu- (冷卜lěngbǔ ) eli kylmäennustusmuodoista, joka on peräisin ajalta ennen Zhou-dynastiaa.

Jiaot (= bambupalat) ovat kaksi hieman pavun, kuun tai sarven kärjen muotoista palasta. Alun perin jiaot olivat eläimen sarven puolikkaat.[1] Nykyään ne ovat tavallisesti halkaistun bambupalan tai bambun juuren puoliskot, mutta voivat olla myös arvokkaammasta puusta tai jadesta tehtyjä. Palojen toinen puoli on litteä (yin), toinen kupera (yang).

Temppeleissä ja kotialttareilla on oikeat jiaot. Arkikäytössä kaksi kolikkoa korvaavat ne.

Jiaon heittäminen (擲筊 zhìjiǎo; kantoninkiina: zaak; hakka-kiina: chit) suoritetaan yleensä polvi-istunnassa. Kysymys muotoillaan selkeästi. Käsistä muodostetaan kuppi, johon palat otetaan. Kädet nostetaan otsan tai leuan eteen samalla kun keskitytään kysymykseen. Sitten palat päästetään putoamaan maahan ja katsotaan miten päin ne asettuvat.

Vastausvaihtoehtoja on neljä:

  • shengjiao (聖, yksinkert. 圣, shèng eli pyhä), toinen pala kupera puoli ylöspäin, toinen pala litteä puoli ylöspäin – kyllä.
  • nujiao (怒 nù eli vihainen) tai kujiao (哭 kū eli itkevä), molemmat palat kupera puoli ylöspäin – ei (kysyjällä on väärä asenne tai motivaatio).
  • xiaojiao (笑 xiào eli naurava), molemmat palat litteä puoli ylöspäin – väärä kysymyksen asettelu tai kysyjä tietää jo vastauksen.
  • lijiao (立 lì eli pysty), toinen tai molemmat palat ovat pystyssä tai yksi pala on toisen päällä – pyytäjä haluaa apua, jolloin hän heittää jiaot toistamiseen, tai hänellä ei ole oikeaa kysyttävää.

Paloja voidaan heittää vain kerran tai niitä heitetään, kunnes saadaan sama vastaus kolme kertaa tai vaihtoehtoisesti ne heitetään kolme kertaa ja katsotaan, onko vastaus painottunut positiivisesti vai negatiivisesti.

Käyttötarkoitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Menetelmää käytetään esimerkiksi, kun halutaan tarkistaa...

  • onko jumala tai esi-isä tullut paikalle tai lähtenyt pois;
  • onko rituaali jumalalle tai esi-isille mieluinen;
  • onko jumala/esi-isä syönyt tarpeeksi;
  • onko toisen ennusmenetelmän (esimerkiksi qiantongin) vastaus oikea (sheng) vai pitääkö ennustaminen toistaa (xiao) tai jättää myöhemmäksi (nu).

Jiaobeitä käytetään arpana valittaessa ihmisiä tiettyihin virka-asemiin tai työtehtäviin kuten uskonnollisten juhlien järjestämisestä vastuussa olevan toimikunnan jäsenyys.

Taiwanin Longshan-temppelissä ihmiset käyvät heittämässä jiaot kysyäkseen avioliittomahdollisuuksiaan. Jos kysyjä saa kolme sheng-heittoa, hän saa naimanauhan, jota voi pitää mukanaan tai sijoittaa kotialttarille naimaonnea tuomaan.

On olemassa ennuskirjoja, joissa jokaiselle kolmen heiton yhdistelmälle annetaan ennuste. Yhdistelmiä on 27. Menetelmästä on olemassa variaatio, jossa lisätään yksi ennuste pystylle heitolle, jolloin saadaan 28 vastausta, jotka liitetään 28 tähtikuvioon.

  1. Wu Zhongxian: Seeking the Spirit of The Book of Change. London, UK: Singing Dragon, 2009. ISBN 978 1 84819 020 7

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]