Johanna

Tämä artikkeli kertoo nimestä. Johanna on myös suomalainen levymerkki. 127 Johanna on asteroidi.
Johanna
Nimipäivä  
– suomenkielinen 21. heinäkuuta
– ruotsinkielinen 21. heinäkuuta
– ortodoksinen 27. kesäkuuta
Muunnelmia Jane, Jenni, Jenna, Jonna, Joanna, Joan
Vastineita eri kielissä Jeanne, Joanne
Nimen alkuperä heprealainen, Jumalan armo

Johanna on naisen etunimi. Johannan nimipäivä on 21. heinäkuuta.

Nimen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johanna kuuluu perinteisiin suomalaisiin etunimiin.[1] Se on Johanneksen sisarnimi. Johannes tulee Raamatun Johanneksesta, Jeesuksen edelläkävijän ja kastajan mukaan. Nimet on johdettu heprean Jochanasta, joka tarkoittaa ’Jahve on armollinen’.[2] Mielenkiintoista on, että Johannan veljesnimi Johannes on ollut yksi suosituimmista kristillisistä etunimistä keskiajalla Suomessa, mutta Johannasta ei ole tältä ajalta mitään mainintoja. Johanna on tullut suomalaisen almanakkaan vasta vuonna 1705 ja nykyisellä päivällään eli 21. heinäkuuta se on ollut vuodesta 1755 lähtien.[2]

Uudessa testamentissa Johannan mainitaan olleen kuningas Herodeksen taloudenhoitajan vaimo ja kuuluneen Jeesuksen ystäväpiiriin.[3] Pääsiäisaamuna hän oli ensimmäisiä, jotka saivat kokea tyhjän haudan ihmeen ja todistaa ylösnousemuksesta.[4][5] Johanna on tuttu nimi myös kaunokirjallisuudesta. Esimerkiksi Minna Canthin näytelmän Työmiehen vaimo päähenkilö on Johanna.[6]

Suosittu naisennimi 1900-luvulla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa 1900-luvun alusta pidettyjen väestötilastojen mukaan Johanna on kolmanneksi suosituin naisennimi.[7] Digi- ja väestötietoviraston tilastojen mukaan Suomessa on vuoden 2019 loppuun mennessä ollut kaikkiaan 148 655 Johanna-nimistä naista sekä noin 30 samannimistä miestä. Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään merkityt, myös kuolleiden henkilöiden, nimet. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.[8]

Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
–1899 12 10 400 10 412
1900–1919 < 5 15 006 < 15 011
1920–1939 < 5 8 817 < 8 822
1940–1959 0 5 757 5 757
1960–1979 7 51 745 51 752
1980–1999 8 44 919 44 927
2000–2009 < 5 7 778 7 783
2010–2019 0 4 233 2 233
2020-2021 (19.7.2021 mennessä) 0 389 389
Yhteensä < 47 149 044 < 149 091
Etunimitilasto nimestä Johanna 19. heinäkuuta 2021[8]

Vuonna 1899 ja sitä ennemmin syntyneillä naisilla Johanna on viidenneksi suosituin etunimi ja vielä vuosina 1900–1909 yhdeksänneksi suosituin etunimi. 1960-luvulla syntyneillä naisilla Johanna oli yhdeksänneksi suosituin nimi ja 1970-luvulla kaikkein suosituin. 1980-luvulla Johanna oli toiseksi ja 1990-luvulla kolmanneksi suosituin naisennimi. Vuodesta 2000 alkaen nimen suosio on jonkin verran laskenut.[8] Vuonna 1975 lasketussa alle 15-vuotiaiden tyttöjen etunimitilastossa Johanna sijoittui 38:nneksi, vuonna 1981 jopa 14:nneksi ja 1984 sijoitus oli jo kymmenes ja 1986 viides.[6]

Johanna oli Hannan tavoin 1800-luvun lopussa erityisen suosittu Kuopion läänissä. Ensimmäiseksi nimekseen siellä sai 1890-luvulla Johannan lähes kolme tyttöä sadasta eli useampi kuin nykyisin. Jälkimmäisenä nimenä Johanna oli vielä suositumpi. Nimi yleistyi 1960-luvulla uudelleen ja oli erityisen suosittu niillä alueilla, joissa se oli aiemmin ollut harvinainen.[9]

Nimien suosion laskuvaihe on yleensä yhtä pitkä kuin nousuvaihekin.[10] Johanna-nimen kehityskaari näyttää noudattavan perinteisten nimien kehityskaarta. Nimeämiseen vaikuttaa ihmisten sosiaalinen vaisto. Perinteisten nimien suosio on aaltomaista, koska niihin vaikuttaa niiden aiempi käyttö. Yleensä suurin osa ihmisistä ei halua antaa lapsilleen niitä nimiä, jotka ovat heidän omalla ikäpolvellaan yleisiä ja joihin siksi liittyy liikaa erilaisia henkilömielikuvia. Nimenantajasukupolven etsiessä uusia vaihtoehtoja nimeämiseen päädytään usein samantyyppisiin ratkaisuihin: valtaosa jokaisesta ikäpolvesta saa melko yleiseksi osoittautuneen nimen. Kuten pukeutumista ja musiikkimakua, myös nimenantoa ohjaa ympäröivä kulttuuri ja nimien suosio vaihtelee kausittain.[11]

Johannan suosio erityisesti toisena nimenä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset etunimet ovat yleensä kaksitavuisia ja jälkimmäiset kolmitavuisia. Syynä on niin kutsuttu viskurilaki, jonka mukaan sanaliitoissa raskaampi osa on jälkimmäisenä.[12] Johanna on kolmitavuisuudestaan johtuen ollut paljon suositumpi jälkimmäisenä nimenä. 1970-luvulla se oli jopa suosituin jälkimmäinen etunimi. Ajan nimityyliin sopien se pystyi jopa murtamaan viskurilain ja nousemaan myös kymmenen suosituimman ensimmäisen etunimen joukkoon.[13]

Tunnettuja Johanna-nimisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitsijasukujen jäseniä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvitteellisia Johannoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria. Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 590. ISSN 0355-1768. ISBN 951-717-757-7
  • Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat. Helsinki: Kirjapaja, 1979.
  • Vilkuna, Kustaa: Etunimet. (Pirjo Mikkonen (toim.)) Helsinki: Otava, 2005.
  • Digi- ja Nimipalvelu Helsinki: Digi- ja väestötietovirasto.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kiviniemi 1993, s. 41
  2. ↑ a b Vilkuna 2005, ss. 13, 117
  3. ↑ Luuk. 8:1–3
  4. ↑ Luuk. 24:1–10
  5. ↑ Lempiäinen 1979, s. 237
  6. ↑ a b Vilkuna 2005, s. 117
  7. ↑ Nimipalvelu. Suosituimmat etunimet Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 21.7.2020.
  8. ↑ a b c Nimipalvelu. Etunimitilasto 19.7.2021. Helsinki: Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 21.7.2021.
  9. ↑ Kiviniemi 1993, s. 56
  10. ↑ Kiviniemi 1993, s. 24
  11. ↑ Kiviniemi 1993, s. 10–11, 44–45
  12. ↑ Kiviniemi 1993, s. 11
  13. ↑ Kiviniemi 1993, s. 68
  14. ↑ ”Jeanne d'Arc”, Tietosanakirja, 3. osa (Haggard–Kaiverrus), s. 1345. Tietosanakirja Oy, 1911. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]