Joseph Bramah (13. huhtikuuta 1748 Stainborough Lane Farm, Stainborough, Barnsley, Yorkshire[1] – 9. joulukuuta 1814) oli englantilainen keksijä ja lukkoseppä. Hänet tunnetaan parhaiten hydraulisen puristimen keksijänä.[2] Yhdessä William George Armstrongin kanssa häntä pidetään hydrauliikan yhtenä perustajana.
Valmistuttuaan puusepäksi Bramah muutti Lontooseen, jossa hän työskenteli Herra Allenin palveluksessa asentaen vesiklosetteja, joiden tekniikan Alexander Cumming oli patentoinut vuonna 1775. Bramah huomasi tämän vessamallin kylmien ilmojen jäätymistaipumuksen. Vaikka Allen paransi vessan rakennetta korvaamalla luistiventiilin läppäventtiilillä, joka sulki istuinmaljan pohjan, Bramah hankki sille patentin vuonna 1778 ja alkoi valmistaa vessanistuimia omassa työpajassaan. Tämä vesiklosettimalli oli menestyksekäs ja sitä valmistettiin 1900-luvulle saakka.[3]
Osallistuattuun joillekin lukkojen tekniikkaa käsitteleville luennoille Bramah päätti suunnitella oman lukkomallinsa, jolle hän sai patentin 1784. Samana vuonna käynnistyi Bramahin lukkoyhtiö, joka on edelleen toiminnassa.[4] Bramahin lukot olivat kuuluisia murtovarmuudestaan ja kovuudestaan, ja yritys piti ylpeästi liikkeensä ikkunassa vuodesta 1790 alkaen haastekylttiä, jossa luki: Se, joka pystyy avaamaan tai murtamaan tämän lukon, on ansainnut 200 guinean palkinnon. Palkinnon lunastaminen kesti 67 vuotta, kunnes Lontoon maailmannäyttelyn vuonna 1851 amerikkalainen lukkoseppä Alfred Charles Hobbs kykeni avaamaan lukon. Lukon avaaminen oli vaatinut 51 tuntia 16 päivän aikana. Tämä haastelukko on Lontoon tiedemuseossa. Se ei kuitenkaan ole enää alkuperäisessä kunnossa. Bramah sai lukolleen patentin 1798.
Osittain lukkojen osien valmistustarkkuusvaatimusten vuoksi Bramah käytti paljon aikaa metallintyöstökoneiden kehitykseen. Hänellä oli suuri luottamus Henry Maudslayhin, joka oli 18-vuotias tullessaan Bramahin palkkaamaksi. Keskenään he kehittävät joukon kekseliäitä koneita, joilla pystyttiin tehostamaan Bramahin lukkojen valmistusta ja niitä voitiin käyttää myös muiden koneiden valmistukseen.
Juuri ennen kuolemaansa Bramah palkasi myös Joseph Clementin, joka monen muun asian ohella kehitti metallisorveja.
Hydraulista puristinta pidetään Bramahin tärkeimpänä keksintönä. Se perustuu Pascalin lakiin, jonka mukaan nesteen paine on vakio suljetussa systeemissä. Kun kokoonpuristumattoman nesteen tapauksessa suljetussa astiassa on kaksi liikkuvaa mäntää ja toisen liikkuessa sisään toinen tulee ulos ja niin niiden voimien suhde on sama kuin mäntien pinta-alojen suhde. Tällä periaatteella voidaan puristusvoimaa kasvattaa. Bramah sai patentin hydrauliselle puristimelle 1795.
Bramah sai vuosien 1778 ja 1812 välillä 18 patenttia.[3]
Bramahin suurin merkitys insinööritaidoille oli hänen vaatimuksensa laadunvalvonnan suhteen. Hän ymmärsi, että voimakoneet täytyi työstää tarkemmin kuin oli ollut tapana. Hän opetti Arthur Woolfin työstämään koneen tarkkoihin toleransseihin, mikä mahdollisti Cornwallissa valmistettujen höyrykoneiden käyttää korkeampaa höyrynpainetta, mikä kasvatti suuresti niiden tehoa. Woolfista tuli Cornwallin johtava höyrykoneinsinööri ja hänen ratkaisujaan on hyödynnetty myöhempiin koneisiin. Kun Wattin höyrykoneesta saatiin vuonna 1800 ulos noin 15 hevosvoimaa, niin vuonna 1835 höyrykoneista saatiin 450 hevosvoimaa ulos.