Joutseno

Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kaupunkia. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Joutseno
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Lappeenranta

vaakuna

sijainti

Joutsenon rautatieasema kesällä 2010.
Joutsenon rautatieasema kesällä 2010.
Sijainti 61°07′05″N, 028°30′35″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Etelä-Karjalan maakunta
Seutukunta Lappeenrannan seutukunta
Kihlakunta Lappeenrannan kihlakunta
Kuntanumero 173
Hallinnollinen keskus Joutsenon kirkonkylä
Perustettu [1] 1870
– kaupungiksi 2005
Kuntaliitokset Jääski (osa 1948)
Liitetty 2009
– liitoskunnat Lappeenranta
Joutseno
– syntynyt kunta Lappeenranta
Pinta-ala 498,35 km² [2]
(1.1.2008)
– maa 311,2 km²
– sisävesi 187,15 km²
Väkiluku 10 659  [3]
(31.12.2008)
– väestötiheys 34,25 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [4]
– 0–14-v. 16,0 %
– 15–64-v. 65,0 %
– yli 64-v. 19,0 %

Joutseno on entinen Suomen kaupunki. Se sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa Etelä-Suomen läänissä. Lakkauttamishetkellä kaupungissa oli 10 659 asukasta,[3] ja sen pinta-ala oli 498,35 neliökilometriä, josta 187,15 neliökilometriä oli vesistöjä.[2] Väestötiheys oli 34,25 asukasta neliökilometrillä.

Joutsenon taajamia olivat Joutsenon kirkonkylä ja Imatran keskustaajama, josta Joutsenon alueella oli Korvenkylä. Joutsenosta tuli kaupunki vuonna 2005. Joutseno ja Lappeenranta yhdistyivät Lappeenrannan kaupungiksi vuoden 2009 alussa. Muita rajanaapureita olivat Taipalsaari, Ruokolahti ja Imatra sekä Venäjä, jonka kanssa sillä oli 9 kilometriä yhteistä rajaa.

Kaupungin tunnuslause oli ”Tee se Joutsenossa – Saimaan kaupungissa”.[5]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huusniemen, Mietinsaaren ja Kuurmanpohjassa Saarenojan kivikautisilla asuinpaikoilla tehtyjen tutkimuksien mukaan Joutsenon alueella on ollut asutusta 4000-luvulta eaa. lähtien, Saarenojalla jo 8000-luvulta eaa.[6] Kaivausten perusteella asutus Saarenojalla on ollut luonteeltaan pysyvää, ja siten sitä pidetään Suomen vanhimpana pysyvän asutuksen paikkana.[7]

Joutsenon pitäjä perustettiin vuonna 1639 Taipalsaaresta erottamalla. Myöhemmin siihen liitettiin vielä alueita Lappeen, Jääsken ja Ruokolahden pitäjistä. Kunta Joutsenosta tuli vuonna 1870 ja kaupungiksi se muuttui vuoden 2005 alussa.[8]

Vuonna 1948 Joutsenoon liitettiin osia entisestä Jääsken kunnasta, jonka pääosa luovutettiin Neuvostoliitolle talvisodan jälkeen.

Kuntaliitos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joutsenon ja Lappeenrannan kaupungit aloittivat vuoden 2005 lopussa neuvottelut kaupunkien yhteistyön syventämisestä ja mahdollisesta kuntaliitoksesta.[9] Tammikuussa 2006 kaupunginhallitukset perustivat yhteistyötoimikunnan selvittämään yhteistyö- ja kuntaliitosmahdollisuuksia, ja syyskuussa 2007 kaupunginhallitukset hyväksyivät toimikunnan laatiman yhdistymissopimusluonnoksen.

Kaupunginvaltuustot äänestivät yhdistymisestä 17. joulukuuta 2007. Joutsenossa äänet jakautuivat 26–9 yhdistymistä kannattavien hyväksi, Lappeenrannassa oltiin asiasta yksimielisiä. Hanke toteutettiin liittämällä Joutseno Lappeenrantaan vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimeksi tuli Lappeenranta ja vaakunaksi Lappeenrannan vaakuna.[10] Joutsenossa aikaisemmin syksyllä järjestetyssä neuvoa antavassa kansanäänestyksessä 73,29 prosenttia äänestäneistä vastusti liitosta.[11]

Joutseno oli mukana myös kariutuneessa Saimaankaupunki-hankkeessa, jonka tavoitteena oli Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Rautjärven yhdistäminen yhdeksi kunnaksi.

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joutsenossa on merkittävää sellu-, saha-, kemikaali-, muovi- ja terästeollisuutta. Vuonna 2011 lakkautetun Konnunsuon vankilan yhteydessä toimi Etelä-Karjalan suurin luomutila.

Holiday Club Resorts rakensi 2010-luvun alussa Rauhan sairaalan alueelle suuren kylpylähotellin ja matkailukeskuksen.[12]

Kaupungin suurimmat työnantajat olivat vuonna 2007 seuraavat:[13]

  • Plannja Oy Ab, 50–70
  • Finnjob Ltd Oy, 40
  • Joutsenon Elementti Oy, n. 40
  • Lassila & Tikanoja Oyj, n. 40
  • Premekon Oy, n. 40
  • Toplift Finland Oy, 38
  • Jousteel Oy, 35

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joutseno sijaitsee Saimaan rannalla sekä Valtatie 6:n ja Karjalan radan varrella. InterCity- ja Pendolino-junat pysähtyvät Joutsenon rautatieasemalla. Lähin lentoasema on Lappeenrannan lentoasema. Likosenlahdessa on yli 200-paikkainen satama.

Joutsenosta on matkaa Helsinkiin 250 kilometriä ja Pietariin 260 kilometriä.

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joutsenon nähtävyyksiin kuuluu muun muassa Josef Stenbäckin suunnittelema, vuonna 1921 rakennettu Joutsenon kirkko, Etelä-Karjalan automuseo sekä kotiseutumuseona toimiva Joutsenon pitäjäntupa. Kaupungissa ja sen tiloissa on useita kuvanveistäjä ja taidemaalari Reino Puustisen teoksia kuten vuoden 1972 myrskystä muistuttava myrskypatsas pääkirjaston vieressä ja Sana Mobilitas -patsas terveyskeskuksen puistossa. 2000-luvulla kaupunki sai lahjoituksena Aino ja Tuomas von Boehmin taidekokoelman, joka sisältää kymmeniä teoksia.

Kesäkuusta elokuuhun kestävä Joutsenon taidekesä on Kaakkois-Suomen suurin kulttuurin ja taiteen koulutustapahtuma. Elokuussa järjestetään Joutseno-päivät. Kaupungissa järjestettiin Asuntomessut vuonna 1979.

Joutsenossa ilmestyy kerran viikossa samanniminen paikallislehti. Joutsenon vaakunan on suunnitellut heraldikko Gustaf von Numers.

Joutsenon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla Joutsenon rieska, papupirana ja maitoperuna.[14]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joutsenosta on kotoisin perinteikäs vuonna 1914 perustettu urheiluseura Joutsenon Kullervo, jolla on toimintaa hiihdossa, jalkapallossa, suunnistuksessa ja yleisurheilussa. Seura valittiin Suomen vuoden 2014 urheiluseuraksi[15]. Jalkapallon edustusjoukkue Kultsu FC pelaa Kolmosessa. Vuonna 1915 perustetulla Korven Hongalla on toimintaa yleisurheilussa, suunnistuksessa, salibandyssa ja hiihdossa. Vuonna 1929 perustettu Joutsenon Kataja keskittyy salibandyyn.

Kaupungin pääasiallinen liikuntapaikka on noin puoli kilometriä torista etelään sijaitseva Joutsenon urheilukeskus. Kuuden kilometrin päässä Joutsenon keskustasta sijaitsee Myllymäen laskettelukeskus, jossa on kuusi valaistua rinnettä ja neljä hissiä[16].

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahola, Anola, Arpolahti, Eiskola, Haukilahti, Hyvättilä, Joutseno (Kirkonkylä), Jänhiälä, Karjalaisenkylä, Karsturanta, Kesola, Konnunsuo, Korvenkylä, Kähärilä, Kuurmanpohja, Lampikangas, Leppälä, Lipiälä, Mietinkylä, Nevala, Parjala, Penttilä, Pulp, Pätilä, Rauha, Ravattila, Soljola (eli Soljala), Suokumaa, Tiuruniemi, Tyrminen, Vesikkola, Honkalahti

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokat 1–6: Korvenkylän koulu, Parjalan koulu, Pulpin koulu, Ravattilan koulu[17]

Joista lakkautettu: Martikanpellon koulu ( entinen keskuskoulu ), Kesolan koulu, Leppälän koulu, Kähärilän koulu, Aholan koulu sekä 2022 Ravattilan sekä Parjalan koulu

Luokat 1–9: Joutsenon koulu[17]

Muut: Etelä-Karjalan kansalaisopisto, Joutsenon opisto, Lappeenrannan musiikkiopisto (Joutsenon toimipiste)

Joutsenon lukio lakkautettiin vuonna 2014.[18] Humanistinen ammattikorkeakoulu lakkautti Joutsenon opiston yhteydessä toimineen kulttuurituotannon koulutuksen asteittain vuodesta 2008 alkaen.[19]

Tunnettuja joutsenolaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Paappa, Eero ja Ropponen, Jari: Jääsken kihlakunnan historia III 1860–1980, s. 199. Jääsken kihlakunnan historiatoimikunta, 1992. ISBN 952-90-3586-1
  2. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  3. ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  4. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  5. ↑ Joutsenon www-sivut WebArchive. 25.6.2007. Viitattu 4.4.2012.
  6. ↑ Kivikautiset asuinpaikat Joutsenon kaupunki.
  7. ↑ Kalle Schönberg: Suomen varhaisimmat vakituiset asukkaat asettuivat nykyisen itärajan tuntumaan Yle.fi, uutiset. 1.1.2019. Viitattu 1.1.2019.
  8. ↑ Historia Joutsenon kaupunki.
  9. ↑ Aikataulu Lappeenranta–Joutseno-yhdistymisselvitys.
  10. ↑ Kuntaliitossopimus hyväksytty Lappeenranta–Joutseno-yhdistymisselvitys.
  11. ↑ Neuvoa antavan kansanäänestyksen tulos Lappeenranta–Joutseno-yhdistymisselvitys.
  12. ↑ Rauhan matka matkailukeskukseksi Etelä-Saimaa.
  13. ↑ Joutseno. Aero-Kuva Oy, 2007. ISBN 978-952-5467-61-1.
  14. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 107. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  15. ↑ Kivimäki, Petri: Joutsenon Kullervo on vuoden urheiluseura Yle Uutiset. Viitattu 18.12.2018.
  16. ↑ http://www.myllymaki.com/
  17. ↑ a b Perusopetus Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 2.2.2016.
  18. ↑ Joutsenon ja Lauritsalan lukiot sulkevat ovensa lauantaina Etelä-Saimaa. 30.5.2014. Kaakon Viestintä. Viitattu 2.2.2016.
  19. ↑ Pyysalo, Sanna: Humak lakkauttaa Joutsenon-yksikkönsä Etelä-Saimaa. 24.8.2007. Kaakon Viestintä. Viitattu 2.2.2016.
  20. ↑ Härmä, Olli-Pekka: Runoille ideoitiin uusi julkaisupaikka – Joutsenosta kotoisin oleva Juho Nieminen keksi tarjota runoja Teksti TV:ssä julkaistavaksi Paikallislehti Joutseno. 10.5.2020. Viitattu 30.1.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lappeenranta
Kaupunginosat

Ahvenlampi • Alakylä • Hakali • Harapainen • Hartikkala • Hiekkapelto • Hiessilta • Honkalahti • Hyrymäki • Ihalainen • Kanavansuu • Karhuvuori • Kariniemi • Kaukas • Keskus • Kesola • Kesämäki • Kimpinen • Kivisalmi • Korvenkeskus • Kourula • Kuusela • Kuusimäki • Kylpylä • Laihia • Lampikangas • Lapvesi • Lauritsala • Lavola • Leiri • Lentokenttä • Lepola • Linnoitus • Lintukangas • Mattila • Mustola • Myllymäki • Mälkiä • Mäntylä • Nuijamaa • Pajarila • Pallo–Tyysterniemi • Parkkarila • Peltola • Pulp • Putkinotko • Pöyhiänniemi • Rauha • Reijola • Ruoholampi • Rutola • Sammonlahti • Selkäharju • Skinnarila • Suolahti • Taikinamäki • Tirilä • Tykki–Kiviharju • Uus-Lavola • Vesivalo • Voisalmi • Ylämaa

Kyliä

Hanhijärvi • Hiivaniemi • Kansola • Konnunsuo • Kontu • Leino • Louko • Moisio • Ravattila • Raippo • Ruokola • Rännikorpi • Simola • Sirkjärvi • Vainikkala

Muita alueita

Huhtiniemi • Joutseno • Nuijamaa • Pikisaari • Ylämaa

Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt