Junkers G 24 oli saksalainen kolmimoottorinen, täysmetallinen matalasiipinen yksitasoinen matkustajalentokone, jota Junkers valmisti vuodesta 1925 alkaen. Junkers F 24 oli saman lentokoneen yksimoottoristen versioiden nimitys.
Lisääntynyt lentoliikenne 1920-luvun Saksassa johti siihen, että tarvittiin suurempia matkustajakuljetuskoneita. G 24 oli Junkers F 13:n suurennettu kehitysversio. Ernst Zindel suunnitteli sen alun perin yksimoottoriseksi koneeksi. Versaillesin sopimuksen Saksassa lentokoneille asettamien rajoitusten mukaan vain pienitehoiset moottorit olivat sallittuja. Niinpä Junkers-yhtiö suunnitteli suuren G24-matkustajakoneensa yksimoottoriseksi, mutta rakensi sen kolmimoottorisena. Kolmella pienitehoisella moottorilla G24 pystyi lentämään, mutta se ei ollut käyttökelpoinen matkustajakone. Suunnitelmana oli myydä kolmimoottoriset koneet Saksan ulkopuolisille lentoyhtiöille, jotka asentaisivat nokkaan yhden suuritehoisen moottorin (esim. 450 hv Napier Lion) ja poistaisivat yksinkertaisesti siiven keskiosassa olevat tulpat, joissa oli kaksi muuta moottoria. Liittoutuneiden välinen sotilasvalvontakomissio julisti kuitenkin G24-mallin sotilaslentokoneeksi ja kielsi sen käytön.
Junkers esitti sitten uudelleen periaatteessa saman mallin, mutta uudella nimityksellä: Junkers G23. Liittoutuneiden komissio antoi lopulta Junkersille luvan rakentaa G23:n, jopa yksimoottorisena versiona, koska se oli selvästi lentoyhtiötyyppi. Konetta markkinoitiin aina nimellä G24.[1]
Vuonna 1926 Aero O/Y hankki Junkers G 24W -koneen, joka aloitti liikennöinnin Tukholman reitillä.[2] Koneessa oli kellukkeet, mutta ei suksia, joten sitä voitiin käyttää vain kesäisin. Kone sai käytön aikana uuden rekisteritunnuksen OH-ALC ja poistui yhtiön käytöstä joulukuussa 1934. Kone myytiin Junkersille kesäkuussa 1935.[3]
Yleiset ominaisuudet
Suoritusarvot