Kaariritariyökkönen

Kaariritariyökkönen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Ritariyökköset Catocalinae
Suku: Catocala
Laji: elocata
Kaksiosainen nimi

Catocala elocata
(Esper, 1788)

Katso myös

  Kaariritariyökkönen Wikispeciesissä
  Kaariritariyökkönen Commonsissa

Kaariritariyökkönen (Catocala elocata) on kookas ritariyökkösiin kuuluva yöperhoslaji. Suomesta se on tavattu kerran.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kookas yökkönen. Etusiipien perusväri on vihertävän harmaa eikä siivissä ole silmiinpistävää kuviointia ehkä kärkiosan harmaata aaltoviirua lukuun ottamatta. Ulomman ja sisemmän poikkiviirun sekä niiden välisen keskivarjon alueella vihertävä sävy erottuu hieman muuta siipeä selkeämmin. Takasiivet ovat heleän kirkkaanpunaiset ja niissä on etenkin etureunastaan leveä mustanruskea reunus, jonka takaosassa on terävä, ulospäin suuntautuva lovi. Siiven keskellä on tumma vyö, joka vain hyvin loivasti sisäänpäin. Siipiväli on 67–80 mm.[1][2]

Samannäköisiä lajeja ovat kulmaritariyökkönen (Catocala nupta) sekä idänritariyökkönen (Catocala adultera).

Levinneisyys ja lentoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaariritariyökkönen esiintyy Etelä- ja Keski-Euroopassa. 1900-luvun alkupuoliskolla sitä tavattiin satunnaisena vaeltajana myös pohjoisempana.[3] Perhosten lentoaika Euroopassa on heinäkuusta lokakuuhun.[4]

Suomessa kaariritariyökkönen on tavattu harhailijana kerran. Yksilö tavattiin Kauniaisista syyskuun alussa vuonna 1928. Myöhemmin on arveltu, että kyseessä olisi ollut kauppapuutarhaan taimien mukana päätyneestä toukasta tai kotelosta kehittynyt yksilö eli niin kutsuttu importti.[3]

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji elää kosteissa mutta avoimissa lehti- ja sekametsissä, etenkin rantojen lähellä. Lisäksi sitä tavataan sukulaistensa tapaan erilaisissa kulttuuriympäristöissä. Perhoset tulevat hyvin syötille ja hieman huonommin valolle.[3]

Toukka koteloituu yhteenkehrättyjen lehtien väliin maahan. Muna talvehtii.[1]

Ravintokasvi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukan ravintokasveja ovat haapa (Populus tremula) ja erilaiset pajut (Salix).[3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Catocala elocata (Insecta: Lepidoptera: Noctuidae) Naturhistoriska riksmuseet. 9.5.2022. Viitattu 24.2.2023. (ruotsiksi)
  2. ↑ French Red Underwing Catocala elocata UKMoths. Viitattu 24.2.2023. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d Pakkanen, Pertti: Catocala elocata (Esper, 1787), Kaariritariyökkönen Suomen perhostutkijain seura. 5.12.2013. Arkistoitu 18.10.2014. Viitattu 24.2.2023.
  4. ↑ Catocala elocata (Esper, 1787) Insecta.pro. Viitattu 24.2.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]