Kalervo Kallio

Kaarlo Marjanen, Kalervo Kallio ja Einari Vuorela vuonna 1944.

Niilo Kalervo Kallio (28. maaliskuuta 1909 Nivala – 2. marraskuuta 1969 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä. Kalliota on kuvattu kansainvälistyvän ajan kansainväliseksi taiteilijaksi, joka matkusteli tilaustöitä tehden muun muassa Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Afrikassa. Ulkomailla häntä työllistivät muotokuvatilaukset ja kotimaassa suuret muistomerkkihankkeet.

Kallion isä oli presidentti Kyösti Kallio. Kalervo Kallio on Walter Runebergin ohella toinen kuvanveistäjä, joka on tehnyt oman isänsä muistomerkin Helsinkiin.

Teoksia

Julkisia veistoksia Pekka Vesaisen muistomerkki, (1940, paljastettiin 1950), Ii. Lakeuden raivaaja, 1954, Ilkan kenttä, Ilmajoki. Leevi Madetojan hautamuistomerkki, 1955, Helsinki. Jätkänpatsas, 1955 Rovaniemi. Tulevaisuus – Kajaani Osakeyhtiön sodissa kaatuneiden työntekijöiden muistopatsas, 1957, Kajaani. Alben W. Barkleyn muistopatsas, 1958, Yhdysvaltain senaatin kokoelma. Nuorukainen ja ankkuri, Werner Hacklinin hautamuistomerkki 1958, Reposaaren hautausmaa. Lasinpuhaltaja, 1960, Riihimäki. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, 1961, Peräseinäjoki, Seinäjoki.[1] Heikki Nurmion muistomerkki, 1962, Turku. Kyösti Kallion muistopatsas, 1962, Helsinki. Klemetti-Kuulan patsas 1963, Seinäjoki. Uudisraivaajapatsas, 1963, Halikko, Salo[2] Hiihtäjä, 1965, Haapavesi. Keihäänheittäjä, 1966, Porin urheilukeskus. Mannerheimin patsas, 1967, Mikkeli. Hoitavat kädet, 1969, Oulun hautausmaa[3] Suomen ilmailun muistomerkki, Merikotka, 1969, Vaasa.[4]

Sankaripatsaat Riihimäki, 1948 Laihia, Sydänveri, 1952, graniitti Kajaani, 1950, Tulevaisuus, Kajaani Oy:n palveluksessa olleiden sankarivainajien muistoksi Nurmo, 1951 Toholampi, 1952 Peräseinäjoki, Sotaan lähtö , 1953[1] Jämijärvi, Tulevaisuudenusko, 1955 Kemijärvi, Lähtö, 1956 Ranua, Ei kuolema vaan elämä, 1957 Turtola, 1957 Ylistaro, 1957 Ylitornio, 1958[5] Karunki, 1958 Mikkelin maaseurakunnan sankarihautausmaa, Velvollisuus, 1959 Nivala, 1960 Imatrankosken hautausmaa, Imatra, Karjalan Itkuvirsi, 1963 [6]

Muita teoksia Kajaani Osakeyhtiön liikemerkin uusin versio, 1957 Kajaani Osakeyhtiön 50-vuotisjuhlamitali, 1957 Suomen Vakuutustoiminta 1816–1966 -mitali Vakuutusyhtiö Pohjola 1891–1966 -mitali

Valokuvia teoksista

• 
  Äiti ja lapsi, Kokkola.
• 
  Pekka Vesaisen muistomerkki, 1940, Ii.
• 
  Johannes Linnankosken muistopatsas, 1944, Porvoo.
• 
  Sankarimuistomerkki, 1948, Riihimäki.
• 
  Nurmon sankaripatsas, 1949, Seinäjoki.
• 
  Raivaajapatsas, 1949, Urjala.
• 
  Katse tulevaisuuteen, Jämijärvi.
• 
  Sankarimuistomerkki, 1952, Toholampi.
• 
  Peräseinäjoen sankarimuistomerkki, 1953, Seinäjoki.
• 
  Lakeuden raivaaja, 1954, Ilmajoki.
• 
  Turtolan sankarimuistomerkki, 1957, Pello.
• 
  Ei kuolema vaan elämä, sankarimuistomerkki, 1957, Ranua.
• 
  Santeri Alkion patsas, Laihia, 1958.
• 
  Karungin sankaripatsas, 1958, Tornio.
• 
  Rukoileva äiti, Ylitornion sankaripatsas, 1958.
• 
  Velvollisuus, Maaseurakunnan sankarimuistomerkki, 1959, Mikkeli.
• 
  Ylistaron sankarimuistomerkki, 1959, Seinäjoki.
• 
  Lohdutus, Tervola, 1959.
• 
  Sankarimuistomerkki, 1960, Nivala.
• 
  Talvi- ja jatkosodan muistomerkki, 1960, Nivala.
• 
  Lasinpuhaltaja, 1960, Riihimäki
• 
  Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, 1961, Peräseinäjoki, Seinäjoki.
• 
  Kyösti Kallio, 1962, Helsinki.
• 
  Wilihelm Schaumanin rintakuvaveistos, 1962, Pietarsaari.
• 
  Lasinpuhaltaja-patsaan pienoismalli, 1963, Riihimäki.
• 
  Klemetti-Kuulan patsas, 1963, Seinäjoki
• 
  Uudisraivaajapatsas, 1963, Halikko, Salo.
• 
  Nuorukainen ja ankkuri, Werner Hacklinin hautamuistomerkki, 1963, Reposaari, Pori.
• 
  Hiihtäjäpatsas, 1965, Haapavesi
• 
  Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, 1966, Nivala.
• 
  Keihäänheittäjä, 1966, Pori.
• 
  Päämajapatsas, 1967, Mikkeli.
• 
  Suomen ilmailun muistomerkki, 1969, Vaasa.
• 
  Marsalkka Mannerheimin muistomerkin reliefi, 1982, Masku. Muistomerkkisuunnittelu Aarne Ehojoki.
• 
  Ph. U. Strengbergin rintakuvaveistos, 1984, Pietarsaari.
• 
  Reliefi Ragnar Nordströmin muistomerkissä, 2008, Loviisa.^[7]

Kallion sukuhauta Nivalassa

Yleiskuva

Kaisa Kallio

Keskireliefi

Kyösti Kallio

Hautamuistomerkin on suunnitellut Kalevo Kallio, ja se on paljastettu vuonna 1949. Keskellä on isokokoinen reliefi, joka esittää rukoilevaa naista ja kylvävää miestä. Sitä reunustavat Kyösti ja Kaisa Kalliota esittävät reliefit. Sukuhautaan on haudattu presidenttiparin lisäksi Kalervo Kallio ja muita suvun jäseniä. Hauta on reunustettu mustalla muurilla, joka on samaa kiveä kuin taideteoksetkin.

Lähteet

• Suomen kuvataiteilijat-verkkomatrikkeli

Viitteet

1. Peräseinäjoen sankarihautausmaa Seinäjoen seurakunta. Viitattu 3.8.2021.
2. Järvinen, Seija: Uudisraivaajapatsas sai laatan. Salon Seudun Sanomat, 26.10.2008, s. 7. Salo: Salon Seudun Sanomat Oy.
3. Hanka, Heikki: Nähtävyyksien Oulu: julkiset veistokset, reliefit, muistomerkit ja monumentit. Oulun taidemuseon julkaisema opas, 1989. Oulu: Kirjapaino Liitto Oy.
4. Merikotka Vaasan Seudun Matkailu Oy. Arkistoitu 3.8.2017. Viitattu 2.8.2017.
5. Ylitornion kirkko Ylitornion kunta. Viitattu 5.8.2017.
6. Antero Tuomisto: Suomalaiset sotamuistomerkit, s. 278–292. (Sotilasperinteen seuran julkaisu n:o 1) Espoo: Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies, 1998. ISBN 952-9872-05-4
7. Ohvo, Pentti: Nordströmille muistopaasi. Kurkijokelainen, 2008, nro 22, s. 8. Loimaa: Kurkijoki-Säätiö sr. ISSN 0782-5668 Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 29.3.2020.

Aiheesta muualla

• Kirjastovirman henkilögalleria (Arkistoitu – Internet Archive)