Katalonialainen rumba (rumba catalana) on Barcelonassa kehittynyt musiikkityyli.[1]
Katalonialainen rumba sekoitetaan usein flamencoon tai muuhun latinalaismusiikkiin. Se ei ole pop- eikä rockmusiikkia, mutta siinä on vaikutteita flamencosta, kuubalaisesta musiikista, popista ja rockista sekä perinteisestä Välimeren alueen musiikista. Tahtilaji on 4/4-osaa, ja siinä on kuvioita kuubalaisesta son- ja guaracha-musiikista.[1][2]
Katalonialaisen rumban elementit ovat laulu ja käsien taputukset, klassinen kitara, bongorummut, guiro, timbaalit, congarummut, pienet lyömäsoittimet, piano, sähköbasso, puhallinsoittimet ja sähköiset kosketinsoittimet.[3]
Katalonialaista rumbaa kutsutaan myös nimellä mustalaisrumba (rumba gitana). Se kehittyi Barcelonan romaniyhteisöissä 1950-luvulla. 1960-luvulla tunnetuimmat esittäjät olivat Peret, Josep Maria Valenti (“El Chacho”) ja Antonio González (”El Pescaílla”). He esiintyivät Gràcian, El Ravalin ja Hostafrancsin kaupunginosissa Barcelonassa.[1][2]
Sosiaaliantropologi Martí Marfàn mukaan Francon aikana katalonialaisesta rumbasta tuli aikakauden soundtrack, kun hallinto pyrki miellyttämään ulkomaisia matkailijoita. Yhteys Francon diktatuuriin aiheutti katalonialaisen rumban suosion laskun Espanjan siirtyessä demokratiaan 1970-luvulla.[1]
José ja Delfín Amaya perustivat Los Amaya -nimisen duon vuonna 1969. Gato Pérez kehitti 1970-luvulla katalonialaista rumbaa uudella tavalla yhdistämällä siihen jazzia ja salsaa. Vuonna 1989 Rumba Tres -yhtyeen Rumbamania sijoittui hyvin Latin Pop Albums -listalla. 1980–1990-luvuilta alkaen Gipsy Kings ja Los Manolos ovat olleet tunnettuja musiikkityylin edustajia. La Málaga on vuonna 2009 perustettu yhtye.[2][1][4][5]