Katsu Kaishū (jap. 勝 海舟, 1823–1899) eli Katsu Rintarō eli Awa Katsu, oli japanilainen laivastoupseeri ja valtion virkamies Bakumatsu-kauden ja Meiji-restauraation aikaan. Katsu kannatti Japanin modernisointia ja demokratisoitumista ja hän oli yksi Meiji-restauraation keskeisistä henkilöistä.[1] Katsu palveli Tokugawan alaisuudessa vuosina 1855–1868 ja myöhemmin keisarillisen Japanin joukoissa 1872–1899.
Katsu syntyi Edossa (nykyinen Tokio) vuonna 1823. Hänen isänsä Katsu Koichin oli Tokugawan vasalli. Nuorena Katsu opiskeli kenjutsua ja zeniä. Myöhemmin hän tutustui myös hollannin kieleen ja länsimaiseen sodankäyntiin, sekä perusti oman hollanninkielisen koulun.[2] Bakufu palkkasi Katsun hänen osoittamiensa kykyjen vuoksi ja Katsu aloitti opintonsa Nagasakin laivastokoulussa 1855.[3] Palattuaan opintojensa loppuessa Edoon, hänet komennettiin palvelukseen Yhdysvaltoihin purjehtivalle Kanrinmarulle 1860. Katsun komentama alus matkasi San Franciscoon, jossa Katsu vietti kaksi kuukautta ennen palaamistaan takaisin Japaniin.[1]
Kaksi vuotta Amerikan matkansa jälkeen Katsu ylennettiin Japanin laivastossa gunkan-bugyo-narabin arvoon. Samana vuonna hän tapasi Sakamoto Ryōman, josta tuli hänen avustajansa ja vuotta myöhemmin Katsu perusti yhdessä Ryōman kanssa Kōben laivastokoulun Hyōgoon. Katsu ylennettiin edelleen gunkan bugyoksi 1864. Saman vuoden aikana hän kuitenkin joutui vastaamaan syytteisiin Tokugawan vastaisten joukkojen suojelemisesta ja menetti virka-asemansa. Katsu määrättiin kotiarestiin ja hänen perustamansa laivastokoulu suljettiin.[1] Tokugawa Yoshinobu kutsui Katsun takaisin palvelukseen 1866. Bakufu oli kokenut nöyryyttävän tappion Chōshūn kapinallisia vastaan ja Katsu komennettiin bakufun ja Chōsūn välisiin neuvotteluihin bakufun edustajaksi.
Tokugawa Yoshinobu ilmoitettua luopuvansa asemastaan Japanin poliittinen tilanne kiristyi ja puhkesi lopulta sisällissodaksi 1868. Seuranneessa Boshin-sodassa Katsu kuului Tokugawan vasallina bakufun puoleisiin joukkoihin. Katsu neuvotteli Saigō Takamorin kanssa Edon linnan ehdottoman antautumisen ilman verenvuodatusta.[1]