Kawasaki W650 on japanilainen moottoripyörä, jota Kawasaki Heavy Industries valmisti 1998–2009. Japanissa esiteltiin myös muutoin identtinen, mutta kuutiotilavuudeltaan pienempi rinnakkaismalli W400 (399 cm³), jossa uusi kokoluokka oli saavutettu iskunpituutta lyhentämällä. Vuoden 2006 jälkeen pyörää ei enää viety kotimarkkinoiden ulkopuolelle, ja tuotanto lopetettiin huhtikuussa 2009 [1]. Mallivuodeksi 2011 Kawasaki toi markkinoille W650:aan perustuvan uudistetun W800-mallin, joka aiempaa suuremman iskutilavuuden (773 cm³) ohella on varustettu polttoaineen suihkutuksella[2][3].
W650 on tekniikaltaan nykyaikainen retropyörä. Sen muotoilu perustuu 1960-luvun maineikkaisiin brittipyöriin, kuten Triumph Bonneville, vaikka valmistaja itse katsookin sen perustuvan Kawasakin omaan W1-malliin (1967–1975).
Kawasaki Heavy Industries, joka oli aiemmin keskittynyt valtamerilaivoihin ja juniin, osti vuonna 1964 japanilaisen moottoripyörävalmistajan Meguron. Megurolla oli tuotannossaan brittiläiseen BSA A7-malleihin perustuva kaksisylinterinen nelitahtinen K1, jonka kehitystyötä Kawasaki jatkoi esittelemällä K2:n, mutta pyörä ei myynyt odotusten mukaan Pohjois-Amerikan markkinoilla, jonne Kawasaki oli laajentumassa. Vuonna 1967 Kawasaki uudisti mallin perusteellisesti nimeten sen W1:ksi. W-malliston moottoripyörät olivat tuotannossa 1967–1975, kunnes viimeinen W3-2 lopetettiin vanhanaikaisena. [4] Vasta 1998 Kawasaki palasi kaksisylinteristen vertikaali-twinien pariin mallissa W650, jolla ei nimen yhtäläisyydestä huolimatta ollut juurikaan teknisiä yhtäläisyyksiä alkuperäiseen W-mallistoon. Kawasaki itse kuitenkin ilmoittaa W1:n uuden retropyöränsä lähtökohdaksi [5].
W650 esiteltiin Japanin markkinoilla vuonna 1998, jonka retropyöräkuumeen valtaamat kuluttajat ottivat pyörän omakseen. W650:aa ei ollut alun perin tarkoitettu ulkomaan vientiin, mutta samankaltainen innostunut palaute Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta sai valmistajan harkitsemaan kantaansa, joten W650 esiteltiin myös näillä markkinoilla vuonna 1999. Pahaksi onneksi John Bloorin uudelleen perustama Triumph Motorcycles päätti elvyttää historiallisen Bonneville-mallin vuonna 2000. Kawasakin W650:sta ei ollut maineikkaan brändin kilpailijaksi näköisbrittipyörien markkinoilla, ja myynti laski, kunnes vuonna 2007 Kawasaki veti W650:n pois myynnistä. W650:aa valmistetaan silti edelleen emämaassaan Japanissa kahtena versiona: 650 cm³ ja 400 cm³, joista jälkimmäinen, tyypiltään W400, esiteltiin 20. maaliskuuta 2006. [6]
Alkuperäisessä vientimallissa (1999) oli korkea ohjaustanko tehdasasennuksena ja sileä istuin. Mallia kritisoitiin epämukavasta istuma-asennosta, etupään keveydestä ja vakauden puutteesta suurissa nopeuksissa. Vuoden 2001 mallista alkaen vakiona oli matalampi ja kapeampi tanko, sekä poikittain juovitettu penkki. Samalla etupään ohjauskulmaa kasvatettiin ja pyörännapaa suurennettiin vakauden lisäämiseksi, sekä polttoainetankin polvikumeja ohennettiin. [7]
Kawasaki W650:n kenties näyttävin elementti on sen kaksisylinterinen, pitkäiskuinen ja ilmajäähdytteinen rivimoottori, joka on peribrittiläiseen tapaan pystyasennossa (ns. vertikaali-twin). Sylintereissä on neljä venttiiliä kussakin. Sytytystulppia on yksi palotilaa kohti. Merkillepantavinta moottorissa on sen oikealla puolella sijaitseva kuningasakseli, joka liikuttaa kannen yläpuolista nokka-akselia - nokkaketjua ei siis ole. Ratkaisu on hyvin huoltovapaa ja kestävä. Moottoripyörässä on lisäksi nykyään harvinainen käynnistyspoljin.
Kampiakseli on 360-asteinen, joten männät nousevat ja laskevat samanaikaisesti, vaikka yksi on imu/puristustahdissa ja toinen työ/poistotahdissa. [8] Kampiakselissa on vastapaino, jolla vähennetään tärinää. [9] Pakopuolella on venttiili, josta syötetään putkistoon jälkipalamisen tehostamiseksi ilmaa, jotta pyörä saadaan täyttämään tiukat Euro-2 -päästönormit. Viisilovinen vaihteisto on yhdysrakenteinen, ja se käyttää samaa öljytilaa kampikammion kanssa (märkäsumppuvoitelu). Kytkin on märkää tyyppiä ja monilevyinen.
W650:n mittaristo, johon kuuluu myös kierroslukumittari, näyttää perinteiseltä, mutta on sähköinen. Puna-alue alkaa 7500 kierroksesta. Nopeusmittarissa on nestekidenäyttö, jossa on kello, odometri ja matkamittari. Nopeus- ja kierrosluku otetaan eturattaalta, ei etupyörän navasta. Polttoainemittaria ei ole.
W650:ssa ei ole katalysaattoria, ja se voi käyttää myös lyijyllistä bensiiniä. Pakoputkisto on perinteinen 2-2 -putkisto, jossa vaimentimet ovat hernepyssy-tyyppiset. Takahaarukan alla on yhdysputki, melkein kuin kolmas vaimennin. Vaimentimet on hitsattu pakokäyriin kiinteästi, eikä niitä voi irrottaa - sauman päälle kiinnitetty klemmari on näköisosa autenttisuuden vuoksi. Kawasaki W650:n tyyppivikana on tärinän aiheuttama pakoputken halkeaminen juuri ennen vaimentimia.