Kitob

Kitob
Kitobin keskustaa. Taustalla Zarafshonvuoret.
Kitobin keskustaa. Taustalla Zarafshonvuoret.

Kitob

Koordinaatit: 39°7′34″N, 66°52′52″E

Valtio Uzbekistan
Alue Qashqadaryon alue
Piiri Kitobin piiri
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi kaupunki
Väkiluku (2016) 40 800












Kitob (ven. Кита́б, Kitab) on kaupunki ja Kitobin piirin hallinnollinen keskus Qashqadaryon alueella Uzbekistanissa. Se sijaitsee Qashqadaryo- ja Okdaryojokien välisessä Shahrisabzin-Kitobin laaksossa[1] 115 kilometriä alueen pääkaupungista Qarshista koilliseen. Kaupungissa oli 40 800 asukasta vuonna 2016[2].

Kitobin paikalla on sijainnut muinainen Kešin kaupunki, joka mainitaan kiinalaisissa ensimmäisen vuosituhannen lähteissä eri nimillä Samarkandia edeltäneenä Sogdianan pääkaupunkina. Arkeologisten tutkimusten mukaan se oli perustettu 200–100-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Kitobin lähellä sijaitsevat 700–600-luvulla eaa. rakennetun suuren Uzunqirin linnoituksen rauniot, joiden on arveltu olevan Aleksanteri Suuren Keski-Aasian sotaretken yhteydessä mainittu Nautaka.[3]

Arabialaisten maantieteilijöiden mukaan Kešissä oli 900-luvulla raunioitunut linnake ja sisäkaupunki, asuttu esikaupunki sekä siihen liittynyt toinen kaupunki, joka lienee Kitobin eteläpuolella sijaitseva nykyinen Shahrisabz. Sisäkaupungissa ollutta suurmoskeijaa pidettiin Samarkandin jälkeen Sogdianan kauneimpana. 1000–1100-luvulla Keš siirtyi Shahrisabzin paikalle ja entinen kaupunki hylättiin.[3]

Kitob syntyi uudelleen maakuntakeskukseksi 1700-luvulla. Sen kautta kulkee G‘uzorin ja Samarkandin välinen maantie. Kaupungin lähellä on Qarshista haarautuvan sivuradan pääteasema. Kitob on maatalousalueen keskus, jossa on muun muassa puuvilla- ja viiniteollisuutta. Sen lähistöllä sijaitsevat Uzbekistanin tiedeakatemian tähtitieteen instituutin observatorio ja Kitobin geologinen luonnonpuisto.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 4-zhild, s. 619–623. Toshkent: Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 2002. ISBN 5-89890-060-8
  2. ↑ Shaharlar geografiyasi, s. 146. Toshkent: Barkamol fayz media, 2018. ISBN 978-9943-5519-4-7 Teoksen verkkoversio.
  3. ↑ a b Kamaliddinov, Š. S.: Istoritšeskaja geografija južnogo Sogda i Toharistana po arabojazytšnym istotšnikam IX – natšala XIII vv., s. 13–26. Taškent: O‘zbekiston, 1996. ISBN 5-640-02088-1