Koirankynnen leikkaaja | |
---|---|
Ohjaaja | Markku Pölönen |
Käsikirjoittaja | Markku Pölönen |
Tuottaja | Kari Sara |
Säveltäjä | Vesa Mäkinen |
Kuvaaja | Kari Sohlberg |
Leikkaaja | Jukka Nykänen |
Lavastaja | Minna Santakari |
Pääosat |
Peter Franzén Taisto Reimaluoto Ahti Kuoppala Vieno Saaristo Ville Virtanen |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Fennada-Filmi |
Ensi-ilta | 13. helmikuuta 2004 |
Kesto | 105 min |
Alkuperäiskieli | suomi |
Budjetti |
1,3 milj. € (640 000 € SES) |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Koirankynnen leikkaaja on vuonna 2004 ensi-iltansa saanut suomalainen Markku Pölösen ohjaama elokuva, joka perustuu Veikko Huovisen samannimiseen romaaniin.
Elokuva voitti viisi Jussi-palkintoa kategorioissa paras elokuva, ohjaus, miespääosa, käsikirjoitus ja kuvaus.[1]
Elokuvassa Mertsi Vepsäläinen (Peter Franzén) lähtee muiden mukana sotaan. Hän hyvästelee kotiin jäävän tyttöystävänsä. Rintamalla Mertsi haavoittuu vaikeasti päähän ja taistelutoverinsa Eetvi Manninen (Taisto Reimaluoto) pelastaa hänet oman henkensä uhalla. Mertsi viedään sotasairaalaan, mutta hän ei ole enää entisensä: luodin aiheuttama aivovamma on taannuttanut hänet lapsen tasolle. Tyttöystävä saapuu äitinsä kanssa sotasairaalaan tapaamaan Mertsiä, mutta tämän nähtyään äiti saattaa tyttärensä pois ja Mertsi jää yksin. Sodan päätyttyä Mertsi on aputöissä kansakoululla remonttihommissa, työkaverinaan Ville Kuosmanen (Ahti Kuoppala).
Ville kertoilee kotipuolessaan olevasta erikoisen hyväluontoisesta koirastaan Sakesta, joka on nimestään huolimatta pystykorvanarttu. Villen mukaan se on hyvin viisas ja aavistaa kun isäntä valmistautuu pyyntikauteen. Sen kynnet aiheuttavat kuitenkin harmia, sillä Sakke saattaa lumessa repiä ne auki ja siksi ne täytyy leikata, mihin kykenee vain pätevä tekijä. Ville päättää leikillään antaa valtakirjan koirankynsien leikkaamiseen Mertsille, joka innostuu asiasta lapsen lailla ja näkee seuraavana yönä unta, jossa Saken käpälistä vuotaa verta. Mertsi poistuu yön selkään kellekään kertomatta.
Mertsi matkustaa junassa vailla päämäärää ja törmää sattumalta Eetviin, joka on matkalla savottaan. Kysyttäessä Mertsi kertoo itsekin olevansa menossa metsätöihin. Tukkikämpille saavuttua työnsaanti tuottaa ongelmia, sillä Mertsillä ei ole työstä kokemusta ja vasta Eetvin ryhtyminen takuumieheksi avaa työnteon mahdollisuuden. Mertsin poiketessa Villen kotimökille hän esittää valtakirjansa ja yrittää leikata koiran kynsiä. Sakke puree Mertsiä. Ville saapuu mökilleen ja taivastelee Mertsin tyhmyyttä: kuono olisi tietenkin pitänyt sitoa ennen yritystä.
Mertsin palattua tukkikämpälle purema alkaa tulehtua ja hänelle nousee kuume. Eetvi lähtee toimittamaan Mertsiä sairaalaan pitkien korpitaipaleiden päähän. Sairaalassa tohtori rauhoittelee antibioottien hoitavan tulehduksen. Mertsin ollessa toipilaana Eetvi saapuu tätä tervehtimään. Hänellä on tuomisia kotoa sekä Villen antama rasia. Siitä paljastuu omituinen kapine, kunniamerkkihihnaan kiinnitetyt koiran kynnet. Eetvi ei tiedä mitä asiasta pitäisi ajatella, mutta Mertsi nykäisee ryhdikkään asennon kuin sotilas ja valmistautuu selvästi vastaanottamaan kunniamerkin. Eetvi kiinnittää "kunniamerkin" koirankynnen leikkaajan rintaan ja kuva loittonee tapahtumista laajaan maisemakuvaan talvisen järvenselän ylle.
Peter Franzén | … | Mertsi Arhippa Vepsäläinen |
Taisto Reimaluoto | … | Eetvi Manninen |
Ahti Kuoppala | … | Ville Kuosmanen |
Ville Virtanen | … | Esimies Luti |
Risto Salmi | … | Hevosmies Turpeinen |
Timo Lavikainen | … | Leinonen |
Leo Lastumäki | … | Vanha mies |
Simo Tamminen | … | Lääkäri |
Vieno Saaristo | … | Taimi Kuosmanen |
Hannu Virolainen | … | Asemapäällikkö |
Riitta Piironen | … | Opettaja |
Seppo Timonen | … | Humu |