Korppi | |
---|---|
Le Corbeau | |
Ohjaaja | Henri-Georges Clouzot |
Käsikirjoittaja |
|
Tuottaja | René Montis |
Säveltäjä | Tony Aubin |
Kuvaaja | Nicolas Hayer |
Leikkaaja | Marguerite Beaugé |
Lavastaja | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Ranska |
Tuotantoyhtiö | Continental Films |
Levittäjä | Netflix |
Ensi-ilta | 28. syyskuuta 1943 |
Kesto | 92 minuuttia |
Alkuperäiskieli | ranska |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Korppi (ransk. Le Corbeau) on ranskalainen elokuva vuodelta 1943. Sen ohjasi Henri-Georges Clouzot.[1]
Korppi kuvattiin aikana, jolloin Ranska oli saksalaisten miehittämä. Elokuvan tuotantoyhtiö Continental Films oli saksalaisten valvonnassa. Sekä Vichyn hallitus että vastarintaliike tuomitsivat elokuvan, koska se leimasi ranskalaiset moraalittomiksi, ja elokuva vedettiinkin nopeasti pois teattereista. Toisen maailmansodan jälkeen Clouzot sai elinikäisen kiellon työskennellä elokuvateollisuudessa, koska elokuvaa väitettiin natsimyönteiseksi, mutta kielto lyhennettiin myöhemmin kaksivuotiseksi.[2]
Tuntematon henkilö, joka käyttää salanimeä Korppi, alkaa lähettää ranskalaisen pikkukaupungin asukkaille kirjeitä, joissa hän paljastaa kaupunkilaisten salaisuuksia. Erityisesti Korppi vainoaa lääkäri Rémy Germainia, jota hän syyttää aborttien tekemisestä ja salasuhteista. Korppi myös aiheuttaa sairaalassa olevan potilaan itsemurhan kertomalla hänelle hänen sairastavan syöpää. Germain, hänen lääkäriystävänsä Michel Vorzet ja muut kaupunkilaiset aloittavat jahdin Korpin henkilöllisyyden paljastamiseksi.
Pierre Fresnay | … | Rémy Germain |
Ginette Leclerc | … | Denise Saillens |
Pierre Larquey | … | Michel Vorzet |
Micheline Francey | … | Laura Vorzet |
Liliane Maigné | … | Rolande |
Héléna Manson | … | Marie Corbin |
Louis Seigner | … | Bertrand |
Antoine Balpêtré | … | Delorme |
Jean Brochard | … | Bonnevi |
Sylvie | … | äiti |
Lähde: [3]
Rotten Tomatoes -sivuston mukaan 88% Korpin saamista arvosteluista on ollut myönteisiä.[4] BBC:n kriitikko kutsui vuonna 2003 elokuvaa ”vallankumoukselliseksi teokseksi ja mestarilliseksi trilleriksi”.[2] Toisaalta Chicago Readerin kriitikko syytti Korppia persoonattomaksi ja ihmisvastaiseksi elokuvaksi.[5]