Korppoo

Korppoo
Korpo
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Parainen

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°09′45″N, 021°33′45″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turunmaan seutukunta
Kihlakunta Turunmaan kihlakunta
Kuntanumero 279
Hallinnollinen keskus Korppoon kirkonkylä
Perustettu –
Liitetty 2009
– liitoskunnat Houtskari
Iniö
Nauvo
Parainen
Korppoo
– syntynyt kunta Länsi-Turunmaa
Pinta-ala 2 470,25 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 177,03 km²
– sisävesi 1,63 km²
– meri 2 291,59 km²
Väkiluku 846  [2]
(31.12.2008)
– väestötiheys 4,78 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 11,6 %
– 15–64-v. 64,5 %
– yli 64-v. 23,8 %

Korppoo (ruots. Korpo) on entinen Suomen kunta, nyt osa Paraisten kaupunkia, joka sijaitsee Turunmaan saaristossa. Se kuului Varsinais-Suomen maakuntaan ja Länsi-Suomen lääniin. Kunta oli kaksikielinen ja enemmistönä 73 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 27 prosenttia puhui suomea vuonna 2008. Korppoon naapurikunnat olivat Nauvo, Kökar, Houtskari, Iniö, Velkua ja Rymättylä.

31. joulukuuta 2008 Korppoossa oli 846 asukasta.[2] Korppoon pinta-ala on 2 470,25 km², josta 177,03 km² on maata, 1,63 km² sisävesialueita ja loput 2 291,59 km² merivesialueita.[1]

Korppoon tärkeimmät saaret ovat Kyrklandet ja Norrskata. Kaiken kaikkiaan Korppoossa on noin kaksituhatta saarta ja luotoa.

Korppoo sijaitsee sotilaallisesti merkittävässä paikassa. Puolustusvoimat oli kunnan suurin työnantaja, sillä Korppoon alueella olivat vuoden 2006 loppuun mennessä lakkautettuun Turun Rannikkorykmenttiin kuuluneet Gyltön ja Utön linnakkeet. Muita työllistäjiä ovat maatalous ja turismi. Korppoon pääsaaren eteläreunalla sijaitsee Saaristokeskus Korpoström, sekä Rumarin säätutka, joka toimii myös näkötornina.

Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö yhdistyivät vuoden 2009 alussa uudeksi Länsi-Turunmaan kaupungiksi[4], joka vuoden 2012 alusta otti uudelleen käyttöön nimen Parainen.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartta Turunmaan alueen kuntaliitoksista. Korppoo oli yksi Länsi-Turunmaan vuonna 2009 muodostaneista kunnista.

Korppoon alue on ollut suomenkielistä ennen ruotsalaisten maahanmuuttoa alueelle keskiajalla. Varhaisesta suomalaisesta asutuksesta kertovat erityisesti kylännimet. Maskinnamo tulee muodosta Maskun Innanmaa[5] ja kylännimi Pensor luultavasti nimestä Pärnäsaari[6]. Muita alun perin suomenkielisiä kylännimiä ovat Kalax (Kahilaksi), Åvensor (Ahvensaari), Väcklax (Vehkalaksi), Kvivlax (Kuivalaksi), Sjölax (Syvälaksi) ja Hirsaludden (Hirvisalo).[7] Suomen kielessä laksi on tarkoittanut aiemmin lahtea.

Keskiajalla Korppoo oli kirkkopitäjä, joka mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1384. Alkujaan sen alueeseen on kuulunut myös Houtskari, joka vuonna 1554 mainitaan Korppoon kappeliseurakuntana.[8] Vaikka alue onkin vanhastaan ruotsinkielistä,

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maarekisterin mukaan Korppoossa on 43 kylää:[9]

Ahvensaari (Åvensor), Aspö, Bendby, Björkö, Bonäs, Brunskär, Böle, Elvsjö, Finnö, Galtby, Gyltö, Havträsk, Houtsala, Innikorpi (Inikorp), Jurmo, Järvsor, Kalgarholm, Karby, Kjölingby, Kopois, Korpogård, Kälö, Kärvois, Lempersjö, Lillgyltö, Lomby, Markomby, Pappila, Pensor, Rosklax, Rumar, Skofatt, Strömma, Syvälax, Utö, Vattkast, Väsby, Västerkalax, Västerretais, Änkis, Österkalax, Österretais, Österskär

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korppoon pitäjäruoiksi valittiin 1980-luvulla utskärsgädda, joka on hauesta, perunasta ja lantusta haudutettu kalapata, sekä klimpvälling eli klimppivelli.[10]

Tunnettuja asukkaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ Varsinais-Suomeen kaksi kuntaliitosta 27. kesäkuuta 2007 kello 17:20. YLE Uutiset. Viitattu 16. kesäkuuta 2024.
  5. ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 264. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0 suomi
  6. ↑ Lars Huldén: Finlandssvenska bebyggelsenamn, s. 98. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2001. ISBN 951-583-071-0 (ruotsi)
  7. ↑ Kari Tarkiainen: Ruotsin itämaa, s. 112. Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsinki., 2010.
  8. ↑ Palmunen, Lauri (toim.): Varsinais-Suomen käsikirja – Egentliga Finlands handbok. Turku: Varsinais-Suomen liitto, 2009. ISBN 952-5599-43-4 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.8.2009). (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ A42 Korpo (Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Kiikala-Kustavi, Bia:53) Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 25.5.2023.
  10. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 21. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  11. ↑ Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korpoströmin vierasvenesatama ja kuvassa vasemmalla Saaristokeskus Korpoström.
Tämä kylään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.