Keijo Kosti Vehanen (31. elokuuta 1887 Turku – 13. maaliskuuta 1957 Turku) oli suomalainen pianisti.[1] Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1905 ja opiskeli vuosina 1907–1910 Helsingin musiikkiopistossa Sigrid Schnéevoigtin oppilaana. Vehanen jatkoi opintojaan Berliinissä, Pariisissa ja Roomassa, jossa häntä opetti Giovanni Sgambati.
Vehanen piti ensikonserttinsa Turussa ja Helsingissä 1912, minkä jälkeen hän konsertoi ja esiintyi orkesterien solistina kotimaan lisäksi Skandinaviassa ja Britanniassa. Vehanen tuli tunnetuksi monien laulajien herkkänä ja taitavana säestäjänä. Tunnetuimpia laulajia olivat Marian Anderson, Aino Ackté, Maikki Järnefelt, Aune Antti, Helge Lindberg ja Titta Ruffo. Vehanen esiintyi yli 3 000 konsertissa neljässä maanosassa.
Marian Anderson ja Kosti Vehanen esittivät yhdessä myös negrospirituaaleja, joiden ei vielä 1930-luvulla yleisesti katsottu sopivan taidelaulajien ohjelmistoon. Toimittaja ja musiikintutkija Minna Lindgrenin mukaan Vehanen toimikin mustaihoisen Andersonin esitaistelijana niin rotu- kuin naiskysymyksissäkin. Lisäksi Vehanen opetti Andersonin laulamaan suomalaisia kansanlauluja suomeksi. Andersonin ja Vehasen yhteisen uran huipentuma oli esiintyminen noin 70 000 kuulijalle Lincoln Memorial -muistomerkin luona Washingtonissa pidetyssä ulkoilmakonsertissa vuonna 1939. Radio ja filmiryhmät välittivät konsertin vielä suuremmalle kuulijakunnalle ympäri maailman.[2]
Vehanen sävelsi pianokappaleita, kansanlaulusovituksia, yksinlauluja, kaksi balettia, viulufantasian ja sellofantasian. Lisäksi Vehanen kirjoitti useita muistelmateoksia.
Kosti Vehasen puoliso vuosina 1924–1929 oli sopraano Signe Liljequist (1876–1958).