Kristiina Mäkelä

Kristiina Mäkelä
Kristiina Mäkelä Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2022
Kristiina Mäkelä Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2022
Henkilötiedot
Koko nimi Meri Kristiina Mäkelä
Syntynyt20. marraskuuta 1992 (ikä 31)
Orimattila, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Yleisurheilija
Pituus 185 cm
Paino 67 kg
Laji kolmiloikka
Seura Orimattilan Jymy
Valmentaja Tuomas Sallinen
Ennätykset pituushyppy: 608 cm
kolmiloikka: 14,64 m (SE)
Mitalit
Maa:  Suomi
Naisten yleisurheilu
EM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa München 2022 kolmiloikka

Meri Kristiina Mäkelä (s. 20. marraskuuta 1992 Orimattila) on uransa vuonna 2024 lopettanut[1] suomalainen kolmiloikkaaja ja EM-mitalisti. Hän edustaa Orimattilan Jymyä. Häntä valmentaa Tuomas Sallinen. Aiemmin Mäkelää ovat valmentaneet Markku Leppänen, Jarkko Kumpulainen ja Suren Ghazaryan.[2]

Mäkelä on naisten kolmiloikan ulko- ja sisäratojen Suomen ennätyksen haltija[3] ja moninkertainen arvokisakävijä. Vuoden 2016 sisäratojen MM-kilpailuissa hän sijoittui kuudenneksi[4] ja voitti vuoden 2022 EM-kisoissa hopeaa.[5]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bressanonen alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa 2009 Mäkelä oli kuudes tuloksella 13,03.[2] Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla Tampereella 2009 hän saavutti hopeaa ennätyksellään 13,14, joka sivusi myös Teija Hannilan aiempaa ikäluokan Suomen ennätystä vuodelta 1997.[6] Aikuisten maaottelussa Mäkelä kilpaili ensimmäisen kerran Göteborgissa 2009 voittaen Suomi–Ruotsi-maaottelun kolmiloikkakilpailun tuloksella 13,23.[2] Monctonin alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa 2010 hän oli seitsemäs ennätyksellään 13,26.[7]

Kesäkuun alussa 2011 Mäkelä hyppäsi Lappeenrannassa ennätyksekseen 13,64 metriä. Tulos oli 19-vuotiaiden Pohjoismaiden ennätys ja paransi Elina Torron aiempaa 19-vuotiaiden Suomen ennätystä 16 senttimetriä.[8] Tallinnan alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa 2011 Mäkelä sai hopeaa ennätyksellään ja 19-vuotiaiden Suomen ennätyksellä 13,67.[9] Samoissa kisoissa Mäkelä kilpaili myös pituushypyssä, jossa jäi kymmenenneksi tuloksella 575 cm. Helsingin EM-kilpailuissa 2012 hän jäi karsinnassa ilman tulosta.[10]

Sisäratojen EM-kisoissa Prahassa 2015 Mäkelä sijoittui kahdeksanneksi.[2] Maaliskuussa 2015 hän varmisti paikkansa Pekingin MM-kisoihin.[11] MM-kisoissa Mäkelä hyppäsi 13,83 ja oli karsinnan 13:s häviten senttimetrin viimeisenä loppukilpailuun selviytyneelle.[12] Marraskuussa 2015 Mäkelä valittiin Amsterdamin EM-kisoihin 2016.[13] Maaliskuussa 2016 Mäkelä osallistui Portlandissa sisäratojen MM-kilpailuihin, missä hän sijoittui kuudenneksi tuloksella 14,07. Mäkelä jäi pronssista vain kahdeksan senttimetriä, ja hänen sijoituksensa oli suomalaisurheilijoiden paras sisäratojen MM-kilpailuissa 13 vuoteen (Arsi Harju miesten kuulantyönnön neljäs 2003).[4] Mäkelä valittiin maaliskuussa Rio de Janeiron kesäolympialaisiin 2016.[14]

Amsterdamin EM-kilpailuissa 2016 Mäkelä oli yhdeksäs tuloksella 13,95.[15] Riossa hän loikkasi olympialaisten kolmiloikkakarsinnassa kolmannella eli viimeisellä yrityksellään uuden ennätyksensä 14,24 metriä ja eteni ensimmäisenä suomalaisena kolmiloikkaajana 40 vuoteen olympiafinaaliin, jossa sijoittui 12:nneksi tuloksella 13,95 metriä.[16][17] Sisäratojen EM-kisoissa Belgradissa 2017 hän hyppäsi karsinnassa kauden parhaansa 14,18 m. Loppukilpailussa hän oli kahdeksas tuloksella 13,73. Lontoon MM-kilpailuissa 2017 hän hyppäsi karsinnassa ulkoratakauden parhaansa 13,92, muttei selviytynyt loppukilpailuun. Birminghamin MM-hallikilpailuissa 2018 Mäkelä oli karsinnan 16:s tuloksella 13,73 m.[2]

Mäkelä ylitti vuoden 2018 EM-kisarajan 13,90 m 27. kesäkuuta 2018 hyppäämällä Orimattilassa 13,95 m.[18] Elokuussa 2018 pidetyissä EM-kisoissa hän hyppäsi karsinnassa 14,24 m. Loppukilpailussa Mäkelä sijoittui yhdeksänneksi tuloksella 14,01 m. Hän hyppäsi sisäratojen Suomen ennätyksen 14,38 Madridissa 8. helmikuuta 2019. Glasgow'n sisäratojen EM-kilpailuissa hän sijoittui kuudenneksi tuloksella 14,29 m.[2]

Mäkelä, 2019

Dohan MM-kilpailuissa 2019 Mäkelä hyppäsi karsintakilpailun kuudenneksi parhaan tuloksen 14,26 m. Loppukilpailussa hän oli 12:s tuloksella 13,99 m. Toruńin EM-hallikilpailuissa 2021 hän sijoittui kuudenneksi tuloksella 14,23 m. Tokion olympialaisissa hän oli yhdestoista tuloksella 14,17 m. Belgradin sisäratojen MM-kilpailuissa 2022 hän sijoittui yhdeksänneksi tuloksella 14,14 m.[2] Eugenen MM-kilpailuissa 2022 Mäkelä hyppäsi karsinnassa ennätyksensä 14,48 m mutta jäi loppukilpailussa tulokseen 14,18 m ja sijoittui yhdeksänneksi.[19] Münchenin EM-kilpailuissa 2022 hän voitti hopeaa Suomen ennätyksellä 14,64 m.[5] Budapestin MM-kilpailuissa 2023 Mäkelä jäi karsintaan tuloksella 13,88 m. Glasgow'n sisäratojen MM-kilpailuissa 2024 hän oli kahdestoista tuloksella 13,47.[2] Rooman EM-kilpailuissa 2024 Mäkelä jäi karsintaan tuloksella 13,76.[20]

Mäkelästä ilmestyi syksyllä 2024 Tammen kustantama, Mika Wickströmin kirjoittama kirja Pitkä tie huipulle.[21]

SM-kilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kristiina Mäkelä Kalevan kisoissa 2020.

Kalevan kisoissa Mäkelä on voittanut SM-kultaa vuosina 2009, 2011, 2015, 2016, 2017, 2018, 2019, 2020, 2021, 2022 ja 2024 sekä hopeaa vuosina 2010, 2012, 2014 ja 2023. Sisäratojen SM-kilpailuissa hän on voittanut kultaa vuosina 2012, 2015, 2016, 2017, 2018 ja 2024, hopeaa vuosina 2011 ja 2022 ja pronssia vuonna 2013. Pituushypyssä Mäkelä on voittanut SM-halleissa kultaa vuonna 2017 ja vuonna 2015.[2] Kaudella 2013 hän kärsi loukkaantumisista.[22]

Ennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkelän hallussa oleva sisäratojen suomenennätys on Madridissa helmikuussa 2019 hypätty 14,38 m. Ulkoradoilla Mäkelän ennätys on Münchenin EM-kilpailuissa hypätty 14,64 m, joka on myös suomenennätys.[2]

Pituushypyssä hänen ulkoratojen ennätyksensä on Orimattilassa syyskuussa 2016 hypätty 608 cm ja sisäradoilla Jyväskylän SM-hallikisoissa 2017 hypätty 619 cm. Korkeushypyssä Mäkelän ennätys on Raisiossa elokuussa 2008 hypätty 171 cm.[2]

Kolmiloikan sisäratojen Suomen ennätyksen lisäksi Mäkelällä on hallussaan 19-vuotiaiden Suomen ennätykset sekä sisäradoilla että ulkoradoilla.[2]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkelä on opiskellut kotieläintiedettä ja valmistunut maataloustieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta keväällä 2021.[23][24] Mäkelän avopuoliso on entinen keihäänheittäjä Joni Karvinen.[25]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kristiina Mäkelä liikuttui kyyneliin – Katso tunteikkaat kuvat www.iltalehti.fi. Viitattu 2.9.2024.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l Kristiina Mäkelä Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  3. ↑ Suomen ennätykset Tilastopaja. Viitattu 9.2.2019.
  4. ↑ a b Uusitalo, Timo: Mäkelä jäi MM-mitalista kahdeksan senttiä – paras suomalaistulos MM-halleissa 13 vuoteen! Yle Urheilu. 19.3.2016. Viitattu 26.6.2016.
  5. ↑ a b Mitalisade jatkuu! Kristiina Mäkelä loikki EM-hopeaa huimalla Suomen ennätyksellä Yle Urheilu. 19.8.2022. Viitattu 19.8.2022.
  6. ↑ Nuoret urheilijat toivat Lahteen ja Orimattilaan hopeaa ESS.fi. 22.7.2009. Viitattu 26.6.2016.
  7. ↑ 13th IAAF World Junior Championships: Triple Jump – Women IAAF. Viitattu 31.7.2015. (englanniksi)
  8. ↑ Lappeenrannan Marskin kisoissa huipputuloksia MTV Sport. 2.6.2011. Arkistoitu 7.4.2015. Viitattu 31.7.2015.
  9. ↑ Kristiina Mäkelä loikki EM-hopeaa 22.7.2011. Orimattilan Jymy. Arkistoitu 14.8.2016. Viitattu 26.6.2016.
  10. ↑ Lehtisaari, Matti: Mäkelän loikkakarsinta karvas pettymys Yle Urheilu. 27.6.2012. Viitattu 26.6.2016.
  11. ↑ Kolme naisurheilijaa varmisti paikan Pekingin MM-kisoihin Ilkka.fi. 17.3.2015. Viitattu 5.8.2015.
  12. ↑ Lund, Sakari: Mäkelällä todella huono tuuri – sentin paremmalla tuloksella päästiin finaaliin Yle Urheilu. 22.8.2015. Viitattu 26.6.2016.
  13. ↑ Piipponen, Ilari: Ensimmäiset valinnat Amsterdamin EM-kisoihin – mukana kaksi ensikertalaista Etusuora.com. 20.11.2015. Viitattu 18.1.2016.
  14. ↑ Nämä urheilijat valittiin Suomen olympiajoukkueeseen Ilta-Sanomat. 31.3.2016. Arkistoitu 10.4.2016. Viitattu 31.3.2016.
  15. ↑ Mitalia hakenut Kristiina Mäkelä oli yhdeksäs – "Tää oli tässä" iltalehti.fi. Viitattu 10.7.2016.
  16. ↑ http://yle.fi/urheilu/3-9094344
  17. ↑ http://yle.fi/urheilu/3-9094943
  18. ↑ EM-rajat paukkuvat: Ensin Kristiina Mäkelä, sitten Antti Ruuskanen iltalehti.fi. Viitattu 28.6.2018.
  19. ↑ Pekka Holopainen: Kristiina Mäkelän MM-finaali päättyi jättipettymykseen – aavisti karun kohtalonsa jo kesken kisan Ilta-Sanomat. 19.7.2022. Viitattu 19.7.2022.
  20. ↑ Pettynyt Kristiina Mäkelä tilitti: ”Olisi ollut pikkasen tuuria” www.iltalehti.fi. Viitattu 17.6.2024.
  21. ↑ Lari Vesander: Kirja: Kristiina Mäkelä pöyristyi, kun näki hänestä otetun kuvan: ”Suoraan haarovälistäni” Ilta-Sanomat. 1.10.2024. Viitattu 1.10.2024.
  22. ↑ Kristiina Mäkelä: ”Entistä pidempiä loikkia” Suomiurheilu.com. 28.5.2015. Viitattu 5.8.2015.
  23. ↑ Halonen, Mika: Kristiina Mäkelä julkaisi näyttäviä kuvia – ”En ole yhden muotin mimmi!” Is.fi. 18.3.2021. Viitattu 22.7.2022.
  24. ↑ Grönholm, Felicia: "Lehmät ovat kuin psykologeja" – Kristiina Mäkelä saa rauhaa navetasta ja unelmoi jostain aivan muusta kuin arvokisamitalin voittamisesta Yle.fi. 28.7.2021. Viitattu 22.7.2022.
  25. ↑ Pusa, Ari: Kristiina Mäkelältä kysyttiin parisuhteesta – heitti takaisin näpäkän vastauksen IS.fi. 13.6.2023. Viitattu 13.6.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kristiina Mäkelä.


Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt Muokkaa Wikidatassa