Kööpenhaminan terrori-iskut 2015

Kööpenhaminan terrori-iskut
Poliisin eristämä Krudttønden ja toimittajia 15. helmikuuta 2015.
Poliisin eristämä Krudttønden ja toimittajia 15. helmikuuta 2015.
Paikka Kööpenhamina
Kohde Lars Vilks ja Kööpenhaminan synagoga
Ajankohta 14.–15. helmikuuta 2015
Kuolleita 2
Haavoittuneita 5
Tekoväline M/95-rynnäkkökivääri
kaksi pistoolia

Kööpenhaminan terrori-iskut 2015 olivat kaksi ampumavälikohtausta, jotka tapahtuivat Kööpenhaminassa 14. ja 15. helmikuuta 2015. Iskuissa kuoli kaksi henkilöä sekä iskujen tekijä. Viisi poliisia haavoittui. Tekijä oli radikalisoitunut islamisti. Ensimmäinen ampumavälikohtaus tapahtui Krudttønden-kulttuuritalossa järjestetyssä tilaisuudessa lauantaina 14. helmikuuta 2015. Tekijä, Omar El-Hussein, yritti oletettavasti tappaa ruotsalaisen taiteilijan Lars Vilksin, mutta tämä selvisi. Tilaisuuteen osallistunut elokuvaohjaaja kuoli. Toinen ampumavälikohtaus sattui seuraavana yönä 15. helmikuuta 2015 Kööpenhaminan synagogassa. Sama tekijä tappoi synagogan edustalla yhden henkilön. Poliisi ampui tekijän muutaman tunnin päästä. Tekijällä saattoi olla avustajia.

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vilksin murhayritys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krudttønden-kulttuuritalossa Kööpenhaminan Østerbrossa oli alkanut lauantaina 14. helmikuuta 2015 kello 15 Lars Vilks -komitean järjestämä keskustelutilaisuus, jossa käsiteltiin jumalanpilkkaa, sananvapautta ja taidetta.[1] Kello 15.30 iskujen tekijä ampui 28 laukausta ulkoa Krudttøndenia kohti.[2][3][4] Tekijä yritti ilmeisesti päästä sisään rakennukseen[5] tappamaan ruotsalaisen taiteilijan Lars Vilksin, joka on tunnettu Muhammed-pilakuvistaan.[3] Vilksin turvamiehet veivät hänet turvaan heti.[6] Elokuvaohjaaja Finn Nørgaard kuoli ammuskelussa yrittäessään pysäyttää hyökkääjää.[3][2] Lisäksi tekijä haavoitti kolmea poliisia. Ammuskelu kesti noin kaksi minuuttia, ja ruotsalaiset ja tanskalaiset poliisit vastasivat tuleen.[7] Tekijä pakeni ja kaappasi itselleen auton.[4][5]

Lars Vilks oli aiemmin saanut useita tappouhkauksia islamisteilta. Poliisi ilmoitti iskun jälkeen, että iskun kohde oli todennäköisesti Vilks. Myös tapahtuman järjestäjä kertoi uskovansa Vilksin olleen kohteena.[4] Myös Vilks uskoi näin ja arvioi, että iskun tekijä saattoi saada innoitusta Charlie Hebdon iskusta.[8] Tilaisuudessa oli paikalla myös Ranskan Kööpenhaminan-suurlähettiläs François Zimeray.[4]

Isku synagogalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sama mies hyökkäsi seuraavana yönä, sunnuntaina 15. helmikuuta kello yksi aamuyöstä ydinkeskustan Krystalgadella sijaitsevaan Kööpenhaminan synagogaan.[3] Synagogassa oli meneillään bar mitsva, jossa oli paikalla 80 henkilöä.[5][3] Tekijä saapui paikalle teeskennellen humalaista[9] ja tappoi synagogan ovivahdin Dan Uzanin ampumalla tätä päähän.[3] Hän ampui myös kahta poliisia, toista jalkaan ja toista käteen.[10] Kaikkiaan hän ampui yhdeksän laukausta.[11] Edellisenä päivänä tapahtuneen Krudttøndenin iskun vuoksi oli synagogan luo pyydetty ylimääräisiä poliiseja.[12] Tekijä ei päässyt sisään synagogaan vaan pakeni paikalta jalan.[10] Poliisi ei tuoreeltaan tiennyt, oliko tekijä sama, joka oli ammuskellut Krudttøndenila.[12]

Krudttøndenin ja synagogan iskuissa loukkaantui yhteensä viisi poliisia. Kaikki heistä kotiutuivat sairaalasta tiistaihin 17:nteen päivään mennessä.[13]

Tekijän kuolema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunnuntaiaamuna kello viideltä tekijä poistui asunnosta Nørrebron rautatieaseman lähellä.[3] Hän ampui poliiseja kohti, mutta ei osunut.[14] Poliisi ampui hänet puoli kuudelta.[3]

Tekijä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ampuja oli 22-vuotias Omar El-Hussein. Hänet oli aiemmin tuomittu väkivalta- ja aseiden hallussapitorikoksista. El-Hussein tunnettiin Kööpenhaminan rikollisjärjestöissä ja hän kuului mahdollisesti itsekin rikollisjengiin. Hän oli vapautunut vankilasta kaksi viikkoa aiemmin.[15] El-Hussein oli radikalisoitunut islamisti, joka katsoi käyvänsä jihadia.[13] Hän halusi taistella Isisin joukoissa.[15] Hän oli syntynyt Tanskassa, ja hänen vanhempansa olivat palestiinalaisia.[16] El-Hussein käytti lauantain iskussa aseenaan M/95-rynnäkkökivääriä, joka oli varastettu kodinturvajoukoilta murtovarkauden yhteydessä vuonna 2013,[17] ja sunnuntain iskussa kahta pistoolia (7,65 mm ja 9 mm).[13][18][11]

Ampujan surmapaikalle tuotiin runsaasti kukkia. Myöhemmin paikalla saapui joukko nuoria miehiä, joka esittäytyivät El-Husseinin ystäviksi. He poistivat kukat ja ilmoittivat, ettei niiden jättäminen kuolleelle ole islamin mukaista.[19]

Tapauksen tutkinta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iskuja seurannutta poliisioperaatiota ja tutkintaa kuvailtiin tuoreeltaan Tanskan nykyajan suurimmaksi poliisioperaatioksi.[13] Tekoja alettiin tutkia terrori-iskuna jo heti Krudttøndenin tapahtumien jälkeen. Poliisi etsi aluksi kahta ampujaa, mutta lauantain 14:nnen päivän kuluessa tarkentui, että tekijöitä oli yksi.[20] Ampuja kuoli 15. helmikuuta, mutta hänellä oli mahdollisesti avustajia. Kahta henkilöä vastaan nostettiin syytteet ja heidät asetettiin tutkintavankeuteen maanantaina 16. helmikuuta. Poliisi epäilee heitä aseen hankinnan avustamisesta, sen hävittämisestä ja pakopaikan tarjoamisesta iskujen tekijälle. Syytetyt kiistivät syytteet.[15] Tiistaina 17. helmikuuta poliisi ilmoitti saaneensa tapauksesta tuhansia yleisövihjeitä, joista noin 300 oli tutkinnassa hyödyllisiä.[13]

Reaktiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kukkia Kööpenhaminan synagogan edustalla.

Tanskassa oli ollut terrori-iskun uhka jo pitkään. Sen varalta oli harjoiteltu, ja vaikka isku tuli järkytyksenä, se ei tullut yllätyksenä.[21] Kööpenhaminan juutalaisyhteisön edustaja luonnehti tuoreeltaan tapahtumien olevan toisintoa Pariisin iskuista, joissa oli hyökätty satiirilehteä ja juutalaisia vastaan.[12] Maanantaina 16. helmikuuta usealla paikkakunnalla Tanskassa järjestettiin muistotilaisuus iskujen uhreille.[15] Kööpenhaminan Gunnar Nu Hansenin aukiolla järjestettiin maanantai-iltana muistokulkue, johon osallistui noin 30 000 henkilöä.[15][22] Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt piti tilaisuudessa puheen.[22]

Tiistaina 17. helmikuuta Thorning-Schmidt lupasi, että Charlie Hebdon iskun jälkeen käynnistetty selvitys Tanskan turvallisuusresursseista valmistuisi pian. Puolueet vaativat hallitukselta selvitystä myös radikalisoitumisen ehkäisystä.[13] Keskiviikkona neljä oppositiossa olevaa oikeistopuoluetta julkistivat terrorismin vastaisen ohjelmansa, jossa vaaditaan poliisille enemmän resursseja ja radikalisoitumisen tehokkaampaa ennaltaehkäisyä. Tanskassa on parlamenttivaalit viimeistään syyskuussa, joten iskut nousivat vaaliteemaksi.[23]

Suomen poliisi kohotti valmiuttaan Kööpenhaminan iskujen vuoksi. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ilmoitti, että valmiustilaa nostettiin kaikkien Suomen juutalaiskohteiden suojelussa. Valmiutta oli nostettu jo Charlie Hebdon iskun jälkeen.[24]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Offentligt møde i Lars Vilks Komiteen: Kunst, blasfemi og ytringsfrihed 14.2.2015. Kultur Østerbro. Arkistoitu 19.2.2015. Viitattu 19.2.2015. (tanskaksi)
  2. ↑ a b Braagaard, Natali: Øjenvidne: Finn Nørgaard forsøgte at overmande attentatmand 19.2.2015. TV2. (tanskaksi)
  3. ↑ a b c d e f g h Oksanen, Annukka: Tanskassa alkoi suruaika. Helsingin Sanomat, 16.2.2015, s. A20.
  4. ↑ a b c d Juhola, Teemu: Tanskassa ammuttiin tilaisuudessa, johon kohuttu Muhammed-pilapiirtäjä osallistui – yksi kuoli, kolme haavoittui 14.2.2015. Yleisradio. Viitattu 18.2.2015.
  5. ↑ a b c Overblik: Det ved vi om terrorhandlingen i København. TV2.dk. 19.2.2015. (tanskaksi)
  6. ↑ Huhtanen, Ann-Mari: Vilks HS:lle: On aika näyttää islamin modernit kasvot. Helsingin Sanomat, 16.2.2015, s. A21.
  7. ↑ Svartström, Anna: Svensk polis kan ha räddat liv i Köpenhamn 18.2.2015. Hufvudstadsbladet. Arkistoitu 19.2.2015. Viitattu 19.2.2015. (ruotsiksi)
  8. ↑ Hirvonen, Saara: Ruotsalainen pilapiirtäjä uskoo olleensa Kööpenhaminan iskun kohde 15.2.2015. Yleisradio. Viitattu 18.2.2015.
  9. ↑ Andreasen, Kasper B.: Attentatmand spillede fuld for at nærme sig synagoge. TV2.dk. 19.2.2015. (tanskaksi)
  10. ↑ a b Orjala, Anne: Kööpenhaminassa ammuttu synagogan lähellä – yksi kuollut, kaksi poliisia haavoittunut 15.2.2015. Yleisradio. Viitattu 18.2.2015.
  11. ↑ a b Braagaard, Natali: Nyt vidne: Synagoge-vagt så ven og to betjente blive skudt 19.2.2015. TV2. Viitattu 19.2.2015. (tanskaksi)
  12. ↑ a b c Koivuranta, Esa: Synagogan iskussa sai surmansa nuori juutalaismies – ”Toisintoa siitä, mitä tapahtui Pariisissa” 15.2.2015. Yleisradio. Viitattu 18.2.2015.
  13. ↑ a b c d e f Oksanen, Annukka: Poliisille tulvii vihjeitä Kööpenhaminan terrori-iskusta. Helsingin Sanomat, 18.2.2015, s. A26.
  14. ↑ Hirsimäki, Tiina: Tanskan poliisi ampunut laukauksia rautatieasemalla – illan ja yön veriteoissa kolme kuollutta 15.2.2015. Yleisradio. Viitattu 19.2.2015.
  15. ↑ a b c d e Oksanen, Annukka: Kööpenhaminan ampujalla oli ehkä avustajia. Helsingin Sanomat, 17.2.2015, s. A8–A9.
  16. ↑ Den fortvivlede overfaldsmand 17.2.2015. Information. Viitattu 19.2.2015. (tanskaksi)
  17. ↑ Krogh Andersen, Peter: Terrorangreb i København: Gerningsvåben stammer fra et hjemmerøveri. Danske Radio. 18.2.2015. (tanskaksi)
  18. ↑ Ampuja käytti kahta asetta. Metro, 19.2.2015, s. 8.
  19. ↑ Copenhague : des fleurs déposées là où le tireur présumé a été tué 17.2.2015. Figaro. Viitattu 18.2.2015. (ranskaksi)
  20. ↑ Juhola, Teemu: Poliisi: Kööpenhaminan iskua tutkitaan terroritekona 14.2.2015. Yleisradio. Viitattu 18.2.2015.
  21. ↑ Oksanen, Annukka: Periksi ei saa antaa, ei koskaan. Helsingin Sanomat, 16.2.2015, s. A21.
  22. ↑ a b Laakso, Ville: Kymmenettuhannet tanskalaiset muistivat iskujen uhreja 17.2.2015. Yleisradio. Arkistoitu 20.2.2015. Viitattu 17.2.2015.
  23. ↑ Oksanen, Annukka: Kööpenhaminan iskuista tuli Tanskassa vaaliteema. Helsingin Sanomat, 19.2.2015, s. A22.
  24. ↑ Kervinen, Elina & Tolonen, Ruut: Suomen poliisi lisäsi valmiuttaan juutalaiskohteissa. Helsingin Sanomat, 16.2.2015, s. A21.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]