LDL-reseptori
LDL-reseptori on solun pinnalla esiintyvä mosaiikkiproteiini, joka edesauttaa runsaasti kolesterolia sisältävän LDL-hiukkasen eli alhaisen tiheyden lipoproteiinin (engl. Low Density Lipoprotein) endosytoosia eli kulkeutumista soluun. LDL-reseptori tunnistaa LDL-hiukkasen uloimmassa fosfolipidikalvossa sijaitsevan apoproteiini B100:n. Michael S. Brown ja Joseph L. Goldstein saivat vuonna 1985 Nobelin lääketieteen palkinnon LDL-reseptorin löytämisestä.
Reseptorin toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]LDL-reseptorikompleksit esiintyvät klatriinin (engl. clathrin) peittämissä kuopissa solupinnalla, jotka LDL-kolesteroliin adaptiinin avulla kiinnittyessään irtoavat muodostaen klatriinin peittämän kalvorakkulan. Tämä mahdollistaa LDL-kolesterolin kiinnittymisen ja soluun kulkeutumisen. Tämä prosessi tunnetaan nimellä endosytoosi ja se tapahtuu kaikissa tumallisissa soluissa (ei punasoluissa). Maksa on suurin LDL-kolesterolin suodattaja, jossa noin 70 prosenttia LDL-kolesterolista endosytoituu verenkierrosta. LDL-kolesterolin kohonneen pitoisuuden on osoitettu olevan yksi päätekijöistä ateroskleroosin muodostumisessa[1].
Kun klatriinin peittämä kalvorakkula on solun sisällä, se karistaa klatriinikuorensa ja fuusioituu happaman endosomin kanssa. pH:n muutos aiheuttaa konformaatiomuutoksen LDL-reseptorissa, joka tällöin vapauttaa siihen sitoutuneen LDL-hiukkasen. Tällöin reseptori tuhoutuu tai se kierrätetään endosyyttistä reittiä pitkin takaisin solun pinnalle, missä pH on neutraali. Tämä luonnollista tilaa vastaava pH:n arvo saa reseptorin palaamaan luonnolliseen konformaatioonsa ja jälleen valmiiksi vastaanottamaan toisen LDL-hiukkasen.
Reseptorin synteesiä kontrolloidaan vapaan solunsisäisen kolesterolin tason mukaan: mikäli kolesterolia on jo liikaa, reseptorin tuottoa inhiboidaan. LDL-reseptorit tuotetaan endoplastisessa retikkelissä ja ennen solun pinnalle kulkeutumistaan niitä muokataan Golgin laitteessa. Berberiini on kasviperäinen alkaloidi, jonka on osoitettu aktivoivan LDL-reseptoria ja alentavan siten kohonneita veren rasvapitoisuuksia (kokonais- ja LDL-kolesterolit ja apo B).
Reseptorin rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]LDL reseptori on kimeerinen proteiini. Siinä on lukuisia alayksiköitä, jotka ovat toiminnallisesti itsenäisiä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rasva ja tulehdus: ateroskleroositutkijat selvittävät rasva-aineenvaihdunnan säätelyä Artikkeli aiheesta (Arkistoitu – Internet Archive)