Lars Sonck

Lars Sonck
Arkkitehti Lars Sonck.
Henkilötiedot
Syntynyt	10. elokuuta 1870 Kälviä
Kuollut	14. maaliskuuta 1956 (85 vuotta) Helsinki
Arkkitehti
Koulutus	Teknillinen korkeakoulu
Merkittävät työt	Ainola, Kallion kirkko, Mikaelinkirkko, Pyhän Yrjön kirkko, Tampereen tuomiokirkko, Eiran sairaala ja Helsingin Puhelinyhdistyksen talo
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Lars Eliel Sonck (10. elokuuta 1870 Kälviä – 14. maaliskuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Häntä pidetään kansallisromanttisen kauden merkittävimpänä arkkitehtina Eliel Saarisen ohella. Jo 1890-luvulla Sonck suunnitteli Ahvenanmaalle hirsirakennuksia ja -huviloita, joiden kansallinen muotokieli erosi aiemmista pitsihuviloista.

Ura

Lars Sonckin vanhemmat olivat kirkkoherra Knut Sonck ja Anna Rebecka Nordström.^[1] Sonckin ura alkoi 23-vuotiaana, kun hän vuonna 1894 voitti Turun Mikaelinkirkon suunnittelukilpailun. Muita kuuluisia suunnitelmia ovat muun muassa Tampereen Johanneksen kirkko (nyk. Tampereen tuomiokirkko), Kallion kirkko (1912) ja Mikael Agricolan kirkko (1935) Helsingissä, Pyhän Yrjön kirkko (1928) Maarianhaminassa, Kultaranta (1917), josta tuli myöhemmin tasavallan presidentin kesäasunto, Uuno Klamin kesähuvila (1945), Jean Sibeliuksen koti Ainola (1904) sekä Alfred Kordelinin hautakappeli (1921) Raumalla.

Lars Sonckille myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1921 ja Suomen Arkkitehtiliiton kunniajäsenyys 1930.

Suunnittelutöitä

1890-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Sonck suunnitteli muun muassa Hyvinkään parantolan, kylpylähotellin Loviisaan (Mossebacka), Avelan talon Tornioon ja kansakoulun Kuusankoskelle (Mäkikoulu) sekä Iittalan lasitehtaan johtajan talon, josta myöhemmin tuli Kalvolan kunnantalo. Vuonna 1912 valmistui Noormarkkuun rakennettu Eva Ahlströmin sairaala.

Asuintalot

• Lasses Villa (1895) Finström, Bartsgårda. Sonck rakennutti huvilan itselleen Turun Mikaelinkirkon arkkitehtuurikilpailusta saamillaan voittorahoilla. Talo paloi osittain vuonna 1951.^[2][3]
• Vuorelan talo (1896, suojeltu 1989) Viitasaari. Sonck suunnittelu talon veljelleen Johan W. Sonckille, joka toimi kunnanlääkärinä Viitasaarella. Sonck myi rakennuksen vuonna 1916.^[4]
• Villa Berghyddan (suunniteltu 1893, valmistunut 1896, suojeltu 1970) Maarianhamina, Södragatan 31^[5]
• Villa Hällberg (1896) Maarianhamina, Sjöpromenaden. Sonck suunnitteli rakennuksen alun perin kylpylän ylilääkärin huvilaksi Badhusbergetin huipulle. Rakennus on myöhemmin siirretty alas Länsisatamaan, jossa se toimii nykyisin purjehdusseura ÅSS:n paviljonkina.^[6]
• Kotkaniemi (1898) on perimätiedon mukaan Sonckin suunnittelema, Luumäki
• Bostadsaktiebolaget Norra Kajen 10 (1899) Helsinki, Kruununhaka^[7]
• Ainola (1904) Järvenpää, Lepola
• Villa Baumgartner (1906) Britannian suurlähetystö osti talon ja purki sen syksyllä 1972. Uusi lähetystötalo valmistui vasta 1990.^[8][9]
• Villa Stenberg (1914) Helsinki, Kulosaari^[7]
• Kultaranta (1917) Naantali, Luonnonmaa
• Villa Procopé (1918) Helsinki, Kulosaari^[7]
• Sarvilinna (1922) Kustavi, Lypyrtin saari
• Villa Grönberg (1936) Vantaa, Jokiniemi
• Villa Petersen, Helsinki Kulosaari^[7]

Vesitornit

Sonck suunnitteli seitsemän vesitornia, joista toteutuivat vain Pietarsaaren vesitorni (1929) ja Rauman vesitorni (1934), joka on osa nykyistä tornia. Toteuttamatta jäivät Hyvinkään (1942), Karjaan (1943), Valkeakosken (1944), Riihimäen (1944) ja Maarianhaminan (1945) vesitornien suunnitelmat.^{[10][11][12][13]}

Asemakaavat

• Helsingin Töölö (kilpailutyö 1899, kaavaehdotus 1902, hyväksytty 1906) Töölön kaavoituksesta järjestettiin Suomen ensimmäinen arkkitehtuurikilpailu. Sonck sijoittui kilpailussa toiseksi, mutta lopullisen asemakaavan Sonck suunnitteli yhdessä Gustaf Nyströmin kanssa.^[7][14]
• Helsingin Haaga^[2]
• Helsingin Kulosaari^[7]
• Helsingin Eira^[7]
• Maarianhaminan keskusta (1919), kaavaehdotuksen mukaisesti on toteutunut kaupungintalon ja merenkulkuoppilaitoksen sijainti Södragatanin päihin. Sonck ehdotti myös kirkon siirtämistä esplanadin eteläpäähän, mutta ehdotus ei toteutunut.^[15]
• Tampereen Pyynikki^[2]
• Tampereen Ratina^[2]

Muut

Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevat Sonckin suunnittelemat makasiinirakennukset ovat viime vuosina saaneet uutta elämää, kun suojeltuun L2-satamamakasiiniin asettui viereen rakennetun Clarion-hotellin kongressikeskus.^[16] Myös Pöllyvaaran vuonna 1914 valmistunut näkötorni Kajaanissa oli Sonckin suunnittelema, mutta torni purettiin vuonna 1949.

Kuvagalleria

• 
  Tampereen tuomiokirkko, 1902–1907.
• 
  Kallion kirkko Helsingissä.
• 
  Pyhän Yrjön kirkko Maarianhaminassa.
• 
  Kristiinankaupungin ruotsinkielinen lukio.
• 
  Maarianhaminan merenkulkuopisto.
• 
  Mikaelinkirkko (1899–1905) Turussa.
• 
  Ainola, säveltäjä Jean Sibeliuksen koti Järvenpäässä.
• 
  Mikael Agricolan kirkko Helsingissä.
• 
  Presidentin kesäasunto Kultaranta Naantalissa.
• 
  Villa Vallmogård Kauniaisissa.
• 
  Eiran sairaala (1905) Helsingissä.
• 
  Sataman hallintorakennus (piirretty 1929) Jätkäsaaressa Helsingissä.
• 
  Sonckin kortteli 1920, Etu-Töölössä, Helsingissä.
• 
  Maarianhaminan kaupungintalo.
• 
  Villa Grönberg (1936) Vantaalla
• 
  Hyvinkään parantola (1906), tuhoutunut suurilta osin talvisodassa.
• 
  Arkkitehdin 1914 serkulleen piirtämä talo Kurkijoella
• 
  ÅSS:n paviljonki Maarianhaminassa (1899), aiemmin Villa Hällberg.

Lähteet

1. Korvenmaa, Pekka: ”Sonck, Lars (1870–1956)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 195–197. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5 Teoksen verkkoversio.
2. Kansallisten monumenttien mestari ts.fi. 30.1.2005. Viitattu 20.2.2024.
3. K1, J4: Stugor | Stugor | Yle Areena areena.yle.fi. Viitattu 20.2.2024.
4. Kulttuuriympäristön palveluikkuna www.kyppi.fi. Viitattu 20.2.2024.
5. Karttjänst karta.mariehamn.ax. Viitattu 20.2.2024.
6. Lars Sonck ja Hilda Hongell, vanhan Maarianhaminan rakennustaidetta 25.4.2007. Maarianhaminan kaupunki. Viitattu 20.2.2024.
7. Arkkitehtuuri | Aikansa julkkisarkkitehti Lars Sonck poltti tiedot yksityiselämästään, mutta rakennukset jäivät – Lähde kartan avulla Sonck-kierrokselle Helsinkiin Helsingin Sanomat. 19.12.2020. Viitattu 20.2.2024.
8. villa Baumgartner, rakennus v:n 1928 muutosten jälkeen. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio (viitattu 21.2.2024).
9. HS Helsinki | Britit purkivat Lars Sonckin arvohuvilan Kaivopuistosta 1970-luvulla, eikä skandaali ole unohtunut helsinkiläisiltä Helsingin Sanomat. 21.10.2019. Viitattu 21.2.2024.
10. Vesitornit Arkkitehtuurimuseon kokoelmissa: Piirustuksia kokoelmissa Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 22.4.2023.
11. Varhaiset vesitornit Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 7.3.2015.
12. Rauman veden www-palvelu rauma.fi. Arkistoitu 3.4.2009. Viitattu 15.6.2009.()
13. Lars Sonckin kynänjälki kurottaa yhä kohti taivasta Yle.fi. 18.2.2013. Viitattu 10.8.2021.
14. Martti Helminen: Töölön kaava 100 vuotta Kvartti 1/06. 10.4.2006. Helsingin kaupunki. Viitattu 21.2.2006.
15. Den sexradiga lindalléns stadsplanehistoria 11.11.2020. Maarianhaminan kaupunki. Viitattu 20.2.2024.
16. Salmela, Maija: Norjalainen hotelliketju rantautuu Suomeen – toiveissa Guggenheimin rakentaminen Helsinkiin Helsingin Sanomat. 3.3.2016. Viitattu 26.10.2016.

Kirjallisuutta

• Korvenmaa, Pekka: Innovation versus Tradition: The Architect Lars Sonck. Works and Projects. Diss. Helsinki, 1991.
• Korvenmaa, Pekka: Lars Sonck: Arkkitehti. (Toimittanut Risto Pekkanen) Espoo: Atlasart, 2020. ISBN 978-952-7345-05-4

Aiheesta muualla

• Tietoa Lars Sonckin töistä Ahvenanmaalla (ruotsiksi)
• Ainola.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
• Pp.htv.fi (arkistoitu versio)
• Sydaby.eget.net (ruotsiksi)
• Sonck, Lars hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)