Leonardo Conti

Leonardo Conti

Leonardo Ambrogio Giorgio Giovanni Conti (24. elokuuta 1900 Lugano – 6. lokakuuta 1945 Nürnberg)[1] oli saksalainen lääkäri, joka toimi natsi-Saksan terveysjohtajana vuosina 1939–1944.[2] Conti oli SS:n jäsen ja sotilasarvoltaan Obergruppenführer.[1]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sveitsiläis-saksalaiseen perheeseen syntynyt Conti suoritti lukio-opintonsa Berliinissä ja palveli ensimmäisen maailmansodan aikana vapaaehtoisena Saksan keisarillisessa armeijassa päätymättä kuitenkaan rintamalle. Sodan jälkeen hän opiskeli lääketiedettä Humboldtin ja Erlangen-Nürnbergin yliopistossa. Conti oli mukana useiden äärioikeistolaisten ja antisemitististen järjestöjen toiminnassa. Hän osallistui muun muassa Kappin vallankaappaukseen vuonna 1920. Valmistuttuaan lääkäriksi 1923 Conti liittyi SA-joukkoihin, vuonna 1927 natsipuolue NSDAP:hen ja 1930 SS:n jäseneksi. Hän hoiti eri lääkintätehtäviä SA:ssa ja SS:ssä, kunnes natsien noustua valtaan pääsi hallituksen palvelukseen. Huhtikuussa 1939 Conti nimitettiin natsi-Saksan korkeimmaksi terveysviranomaiseksi valtakunnanterveysjohtajan (Reichsgesundheitsführer) tittelillä. Hänen johdollaan käynnistettiin muun muassa Aktion T4 -ohjelma, jonka tarkoituksena oli hävittää kaikki Saksan vammaiset ja mielenterveysongelmaiset. Conti vangittiin Berliinin taistelun yhteydessä toukokuussa 1945. Hänet oli tarkoitus asetettaa syytteeseen Nürnbergin oikeudenkäynnin lääkärioikeudenkäynnissä, mutta Conti hirttäytyi vankisellissään lokakuussa 1945 ennen syytteen nostamista.[2]

Suomen vierailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Conti vieraili Suomessa lokakuussa 1942 lääkintäkenraalimajuri Eino Suolahden ja lääkintöhallituksen pääjohtajan Oskari Reinikaisen kutsusta. Tavattuaan sisäministeri Toivo Horellin Conti vieraili Tilkan sotilassairaalassa, seurasi professori P. E. A. Nylanderin suorittamaa sotakirurgista leikkausta sekä tutustui Suomen tuberkuloosinhuoltoon professori Severi Savosen johdolla, Naistenklinikkaan professori Mauno Rauramon opastuksella, lasten huoltotyöhön oppaanaan professori Arvo Ylppö sekä invalidihuoltoon lääkintäkapteeni Sven Rehnbergin ja lääkintämajuri Aarno Snellmanin opastuksella. Conti luennoi Metsätieteellisessä tutkimuslaitoksessa ja lääkäriseura Duodecimin kokouksessa, jossa hänestä tehtiin myös seuran kunniajäsen. Conti sai itse kuullakseen maisteri H. J. Viherjuuren sekä lääkintäneuvos Herman Lavoniuksen esitelmät saunasta ja sairaaloiden puutarhaviljelystä. Mikkelin päämajassa vieraillessaan Conti tapasi marsalkka C. G. Mannerheimin ja tutustui täisaunaan. Hän tapasi vierailunsa aikana lisäksi muun muassa Helsingin yliopiston rehtorin professori Rolf Nevanlinnan ja vararehtori Edwin Linkomiehen. Conti kävi seurueineen myös Turun yliopistossa ja Paimion parantolassa. Runsaan viikon kestäneen vierailun päätteeksi Saksan suurlähettiläs Wipert von Blücher tarjosi hänen kunniakseen lounaan, jolle Reinikaisen, Ylpön ja Savosen ohella osallistuivat professori Mauno Vannas, lääkintöneuvos Aleksis Tähkä sekä lääkintäeverstiluutnantti Pekka Somer.[3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Rues, Raphael: SS-Obergruppenführer Conti: Native of Lugano And Fierce Opponent of Crystal Meth Drug in the Third Reich 11.3.2018. Insubrica Historica. Viitattu 14.5.2023.
  2. ↑ a b Kater, Michael H.: ”Doctor Leonardo Conti and His Nemesis: The Failure of Centralized Medicine in the Third Reich”, Central European History Vol. 18, s. 299–325. Cambridge: Cambridge University Press, 1985. Teoksen verkkoversio.
  3. ↑ Lehtola, Markku: Palanen tutkivan journalismin mustaa historiaa (PDF) (s. 14–16) 19.8.2009. Arkkiatri Arvo Ylppö -sivusto. Viitattu 14.5.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]